Friday 13 September 2024

Niinhän siinä sitten kävi

 Kun olin pidempään poissa, ja oli lämmintä, missasin yhden tarhakurjenmiekan ensikukinnan.

Ei siinä muuten mitään, mutta kun odotin tätä kukintaa lähes kymmenen vuotta. Tarkistin juuri puutarhapäiväkirjoista: istutettu 2015. Siirretty aiempaa paremmalle paikalle toissa syksynä. Toivon, että tämä tyyppi nyt ottaa kukkimisen vähän säännöllisempään repertuaariin.
Se nyt tässä ainakin varmistui, ettei tämä ole 'Indian Chief', joka tämän piti olla. Se ei ole tumman eikä vaalean violetti tai liila, vaan punasävyinen. Lajiketta voi sitten arvuutella, kun saan tästä joskus kuvan kukkivana. Toivottavasti saan! 
Kukkia tuli tällä kertaa viisi kappaletta samaan varteen; hyvä määrä, mutta valitettavasti kurjenmiekat ovat melkoisia pikakukkijoita.

Onneksi on myrkkyliljoja! Niitä on noussut poissaoloni aikana sankoin joukoin tai ainakin vähäsen sinne sun tänne, eivätkä ne ole ohikukkineet, vaan vasta alussa. Tämä on 'William Dykes'; aikainen ja luotettava, jonka siirsin viime syksynä muotopuutarhassa syysleimun takaa, jossa kukat olivat piilossa, penkin etuosaan jalopähkämön lomaan. Pähkämö on pykännyt pari syksyistä kukkaa ja itsekseen tullut haisukurjenpolvikin komppaa myrkkyliljan sävyä.

Viereisessä penkissä kukkii loistomyrkkylilja "Steven". Tämäkin on erittäin luotettava ja tekee joka kesä hervottoman kokoiset lehtitötteröt kertoen sipulien elinvoimasta. En ole uskaltanut kaivaa ja jakaa, jotta en tuhoa tätä ulkomailta tilattua harvinaisuutta, mutta ehkä jonakin vuonna uskallan. 

Kolmannessa penkissä kukkii yksinkertainen valkokukkainen syysmyrkkylilja 'Album'.

Neljännessä muotopuutarhan penkissä on pari myrkkyliljaa, joiden toivon nousevan. Kumpikin teki lehtiä kesällä, niin että elossa niiden pitäisi olla, mutta kukinta on aina epävarmempi asia.

Herkkunurkassa kukkii kerrottu valkoinen syysmyrkkylilja 'Alboplenum' ja sen vieressä on japaninhiirenporras, joka nousi kuin nousikin taas jossakin vaiheessa kesää. Ihmeesti ne pysyvät hengissä, vaikka eivät koskaan kovin hyvin kasva ja niiden versomistakin saa odotella usein juhannukselle.

Tämä on tarhamyrkkyliljan jokin vanha lajike ja nousee uskollisesti kukkimaan joka syksy. Väri sointuu mukavasti viereiseen siniharmaaseen 'Sander's Blue' -valkokuuseen. 

Myrkkyliljat ovat tosiaan vasta aloittaneet maasta nousemisen, ja näihin kuvien lajeihin pitäisi myös tulla vielä lisää kukkavarsia. Ja sitten on aika monta lajia ja lajiketta, jotka nousevat vielä vähän myöhemmin. 
Paria myrkkyliljaa odottelen kukkimaan ensimmäistä kertaa puutarhassa – ne kukkivat kyllä ruukussa ensimmäisenä syksynään muutama vuosi sitten, mutta eivät vielä kertaakaan puutarhamullassa. Tiedän niiden olevan elossa, kun lehtiä nousee joka kesä, joten toivon parasta.
Kasvit kyllä kasvattavat kärsivällisyyttä, jos sitä ei ollut ihmisellä entuudestaan!

Musti on erittäin tyytyväinen kotiipaluuseen ja sillä on niin kiire, etten ehdi kuvaa saada. Ainoa kuva kertookin hyvin poikien työnjaon: Ransu hoitaa lojumisen ja Musti kaiken muun.


Haisukurjenpolvi Geranium robertianum
Japaninhiirenporras Athyrium niponicum
Jalopähkämö Betonica macrantha
Loistomyrkkylilja Colchicum speciosum
Syysmyrkkylilja Colchicum autumnale
Tarhakurjenmiekka Iris Germanica-Ryhmä
Valkokuusi Picea glauca

22 comments :

  1. Ymmärrän niin hyvin harmituksesi! Noita kaikenlaisia kukkijoita kun saa joskus odotella - milloin viikkoja, kuukausia, vuosia - tai jopa vuosikymmeniä! Toivottavasti kurjenmiekka nyt kukkii jatkossakin, kun on alkuun päässyt. Ja onneksi on myös noita muita kukkijoita ilahduttamassa 😊
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä harrastus on niin rankkaa :-D Kun kasveja ei voi hoputtaa – arvaa vain, kuinka hitaasti ensimmäinen nuppu paisui ja en sitten lopulta onnistunut näkemään sitä auki, enkä viimeistäkään. Yritän muistaa vaikkapa lannoittaa noita kurjenmiekkoja heti keväällä (arvaa vain, muistanko).
      Onneksi on kuitenkin monenlaisia muita ihania kukkia!
      Kiitos ja hyvää viikonloppua sinullekin!

      Delete
    2. Jep, itse tosiaan tänä kesänä odottelin kun noin 25 v. sitten hankkimani päivänliljat kehittelivät ekaa kertaa nuppujaan kukiksi. Ai että oli tuskaista ja hidasta odottamista, kunnes ihanat kukat viimein aukesivat 😊 Onneksi satuin olemaan kotosalla, oli minullakin vaara, etten olisi ollut.

      Delete
    3. 25 vuotta!! Voi sentään. Onneksi olit kotona!

      Delete
  2. Immet ovat kukassa täälläkin. Helteissä kukinta on nopeasti ohi, hyvä kun ehdin ottaa kuvia. Yksi uusi istutus on tainnut kuivua kesän kuivuudessa, ei näy kukkia. Pojilla on hyvä työnjako.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ei niin kovin kuuma olekaan, ainakaan nyt, kun immet ovat vasta aloittaneet. Ensi viikolle lupaavat taas lämmintä, on tänä jännä syyskuu – ja aika ihana!
      Olen istuttanut myrkkyliljoja eri kohtiin eikä kuivimmissa paikoissa ole täälläkään onnistunut.

      Delete
  3. Harmillinen missaus, toivottavasti kukkii uudelleen taas ensi kesänä. Mustilla on tosissaan sellainen "pois alta, mulla on bisneksiä hoidettavana" -meno tuossa päällä. Ja Ransu niin ihanan cool. ♥ Minäkin haluaisin niin kovasti myrkkyliljoja mutta kummasti ne vaan aina katoaa. En tiedä syökö joku ne, vai onko pihani vaan niille liian kuiva. Syyssahramitkin meni aiempana syksynä jonkun otuksen suuhun ennen kuin ehtivät edes kukkia. Tyhjät kuopat vaan jäi jäljelle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on mahdollista, että on liian kuivaa – eikös sinulla ollut sellainen kuiva maa siellä? Kaikenlaiset otukset kyllä myös tekevät tuhoja kukkasipulien parissa.

      Delete
  4. Pitipä sattua harmillisesti, että niin kauan odotetun tarhakurjenmiekan kukinta osui juuri poissaolon ajalle. Minkäs näille mahtaa, mutta hyvä, jos kukinta on nyt ”saatu alkuun” ja ehkä tulevina vuosina tarhakurjenmiekkasi kukkisi säännöllisesti.
    Sinulla on kyllä niin hieno määrä erilaisia myrkkyliljoja. Nauratti kissojen työnjako, nauttikoon Musti täysin siemauksin kotiinpaluun kiireistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi se sentään todisti voivansa kukkia :-D Musti tankkaa tällä hetkellä ruokaa oikein runsaasti, mistä olen iloinen. Sen paino oli laskenut kevään ja alkukesän mittaan huolestuttavasti ja kun sillä on munuaissairaus.

      Delete
  5. Harmi, kun kurjenmiekka onnistui kukkimaan, niin ettet nähnyt sitä. Seuraavalla kerralla onnistuu! Ihania nuo syysmyrkkyliljat!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, harmillista on poissaoloni, ei itse kukinta. Jos se ensi vuonna kukkii normiaikaan eli kesäkuussa, olen varmaan – toivottavasti – kotona.

      Delete
  6. Aiotkohan kenties hankkia uuden ’Indian Chief’ -miekan? Jos sellainen voisi kukkia jo ensi vuonna yhtä aikaa tuon kukkineen mysteerilajikkeen kanssa.
    Myrkkylilja ja ’Sanders Blue’ ovat hienot yhdessä; muistan, kun ensi kerran koin myrkkyliljojen kukintaa Skansenilla joskus lokakuussa ja olin ihan ihmeissäni, että mitä nämä ihanuudet syksyllä oikein ovat ja menestyvätköhän ne Suomessakin…
    -Siitä on pitkä aika, mutta minulla menee usein hyvin pitkä aika aikomuksesta ja suunnittelusta toteutukseen, monistakin eri syistä ja vieläkään niitä ei puutarhassani näy, voihan harmi. Ilmeisesti minulla on liikaakin kärsivällisyyttä odotella asioita; luulen kai, että ne itsestään matkustelevat tänne päin tuulen mukana.
    Musti näyttää kotiinpaluukuvassa kiitävän puuhissaan kuin tervapahvista leikattu varjokuva, kun taas Ransun turkki heijastelee timantin lailla harmaan miljoonat nyanssit. Varmasti ovat tyytyväisiä oloonsa.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Enpä ole ajatellut hankkia, kun on noita muutenkin aika paljon. Tänäkin kesänä siirsin pari, jotka eivät ole kukkineet vuosikausiin, eli toivottavasti on kurjenmiekkojen kukintaa ihan vanhoistakin kasveista tiedossa.
      Voi sentään, mutta voit kyllä juuri nyt edistää asiaa, sillä myrkkyliljat ovat puutarhamyymälöissä siinä missä muutkin kukkasipulit! Ne tulevat lähes heti kukkaan istuttamisen jälkeen. Minäkin hankin yhden uuden ja istutin sen jo kaupungissa välittömästi ruukkuun, niinpä ruukun mullasta pistää nyt nenänpää. Niinpä käy ihmeessä jossakin puutarhaliikkeessä!
      Kiitos ihanista sanoistasi, kissat vaikuttavat kyllä tyytyväisiltä. Ransua ei tosin kaupunkielo tunnu yhtään haittaavan, kunhan vien sitä valjaissa ulos.

      Delete
  7. Harmi tuo tarhakurjenmiekan tapaus. Muuten sinulla on nytkin oikein kukkaisa piha.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on kaikenlaista ja myrkkyliljat ovat siitä ihania, että ne ovat vasta aloittaneet! On niin mahtavaa, että on syksylläkin odotettavissa ihan tuoreita, uusia kukkia.

      Delete
  8. Ihania myrkkyliljoja!
    Ja hyvä työnjako pojilla;)

    ReplyDelete
  9. Voi harmin paikka minkä iiris sinulle teki! Aika myöhäiseen aikaan kukkivat - pari meilläkin (toinen ensikukinta). Myrkkyliljat ovat ihanan piristäviä, ostin myös muutaman uuden ja laitoin ne heti maahan, kun niissä oli hyvät alut. Pojat olivat molemmat tavoilleen uskollisesti innoissaan saareen paluuta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harvoin iirikset kukkivat uudestaan, tai voiko sitä nyt uusinnaksi sanoa, jos ei ole kukkinut aiemmin ollenkaan! Mutta joka tapauksessa loppukesäinen kukinta on aika harvinainen. Kiva silti, että se on mahdollista – ja toivotaan, että iiriksemme kukkivat ensi vuonna myös kesäkuussa!
      Myrkkyliljoja tulee hankittua joka vuosi, joku yksi uusi, tänä syksynä olen hommannut jo kaksi. Niistä on niin tavattoman paljon iloa!

      Delete
  10. Voi ei, jopas sattui ikävästi kurjenmiekan kanssa. Ehkä jos olisi ollut viileämpää, olisit saattanut nähdä viimeisen kukan. Minkäs näille mahtaa. Jospa kurjenmiekka olisi nyt päässyt kukkimisikään ja ottaisi revanssin ensi kesänä. Ihmeen myöhään se kyllä innostui kukkimaan. Täällä se ainokainen tarhakurjenmiekka alkaa tuleentuakin jo elokuun alkupuolella. Vaikea kuvitella, että se voisi edes harkita kukkimista niin myöhään. Onneksi syysmyrkkikset (ja varmaan moni muukin syyskukkija) olivat joukolla odottamassa kotiinpaluutasi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä. Ja olisin myös voinut reissata kotiin muutamaksi päiväksi työasioiden välissä, en vain jaksanut, kun matkaan kumminkin kuluu lähes koko päivä. Tällaista tämä on. Joitakin ukkoskuurojakin oli täällä ollut, nekin ovat voineet tuhota kukat nopeasti.
      Toivon tosiaan, että se on nyt löytänyt kukkimisvaihteen!
      Asioista paljon tietävä kollega sanoi, että harva kurjenmiekka kukkii uudestaan, vain jotkut tietyt lajikkeet. Onnea on, jos nyt minulla on sellainen lajike.
      Myrkkiksiä tosiaan on, ja astereita, ja monia muita ihania syyskukkia! Syyskuu on täällä vielä hyvinkin kukkaisa kuukausi, ja kimalaisiakin pörrää kukissa paljon.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!