Hyviä yhdistelmiä

 Hämmästyin, kun katsoin kasvimaan ovesta Rohaniin.

Oven molemmin puolin ovat siniheinät kasvaneet suuriin mittoihin jotenkin huomaamatta. Ei niitä täältä kasvimaan puolelta oikein kuvasta tajua, joten mennään raput alas.

Etenkin tässä Rohanin päässä asuva isosiniheinä 'Skyracer' on nyt tosiaan nimensä veroinen, lähes taivasta hipova. Se on reilusti yli kaksimetrinen; kasvanut jo korkeammaksi kuin sen takana, pengermän päällä oleva säleikkö!

Kuvan oikeassa reunassa näkyy vähän 'Diabolo' -purppuraheisiangervoa, sekin on viimein alkanut kasvaa, kun peurat eivät enää pariin vuoteen ole päässeet sitä mutustelemaan.

Puutarhaihmisen suuria hetkiä ovat ne, kun kasveista tulee viimeinkin sellaisia kuin oli vuosia aiemmin ajatellut. Tätä tyydytyksen tunnetta on mahdoton kuvailla tai selittää, se vain on sellaista sisäistä ilon kuplintaa. 

Nämä hetket tekee mieli jakaa asiaa ymmärtävien kanssa – ja mikäpä parempi paikka kuin blogi. Täältä löytyy syvää ymmärrystä, kun tuttavapiiristä muutoin aika vähän; vaikka kohteliasta hetken nyökkäilyä saisikin asialle ennen kuin puhe siirtyisi johonkin muuhun.

'Diabolo' ja sen edessä kasvava helminukkajäkkärä toteuttavat Rohanin tumma-vaaleaa väriteemaa.

Ennen kuin jatketaan Rohania pidemmälle, katsotaan tässä välissä, mitä vastapäisestä penkistä löytyy, eli oven ja rappusten toisesta pielestä.

Siinä on ruusu-heinätarha. 'Skyracerin' vastaparina kasvaa toinen, tavallinen isosiniheinä – ei siis mitään lajiketta. Se on vähän matalampi ja leveämpi, varsin kaunis sekin. Sen seassa kukkii yhä kurjenpolvi Geranium shikokianum, varsinainen kukintamaratoonari, jonka olen kasvattanut siemenestä. Jotenkin nuo heinän lehtien välistä kurkkivat kukat viehättävät.

Ohikukkineesta ruskeasta massasta voi päätellä, kuinka kauan kurjenpolvi on kukkinut ja yhä vain jatkaa. Siitä kasvaa erittäin kookas, silti ilmava pehko. 

Jos olisin tajunnut koon taimea istuttaessani, olisin laittanut sen vähän kauemmas penkin reunasta, sillä nyt se ryöppyää polulle ja rappusille, mutta onhan sekin viehättävää  – kunnes nurmipolku täytyy ajaa ruohonleikkurilla. Mutta parhaimmillaan tämä olisi muiden kasvien seassa, sillä pitkät kukkavarret leviävät mukavasti muiden väleihin ja nousevat sieltä myös hyvin näkyville.

Runsaasta kukinnasta huolimatta en ole vielä koskaan löytänyt siementaimea, joten täytynee muistaa kerätä siemeniä ja kasvattaa niistä tätä lisää. Tätä kurjenpolvea saisi puolestani kasvaa puutarhan ihan joka puolella!

Seuraava isosiniheinä löytyy myös ruusu-heinätarhasta, vaikka otin kuvan pikemminkin 'Herbstschnee' -tuoksuasterista sen edessä. Tuo isosiniheinä, lajikkeeltaan 'Transparent', ei ole aiemmin tainnut kukkia – ja sekin on yhtäkkiä yli kaksimetrinen. Siniheinillä tuntuu kuluvan muutama vuosi ennen kuin on riittävästi juurimassaa tuottamaan kunnon esityksen.

Olin vähällä kitkeä taimen muutamaan kertaan silloin, kun se oli pieni – onneksi tajusin ajoissa! Tuolla ruusu-heinätarhan takana kun alkaa melko villi rehotus, jota nyt yritän laittaa ruotuun pressun avulla.

Niinpä kävin äsken ottamassa kuvan varta vasten 'Transparent' -isosiniheinästä pengermän päältä käsin. Tuoksuasteri näkyy kuvan alareunassa eikä se ole todellakaan matala asteri. Siihen on tulossa runsaasti valkoisia kukkia.

Tästä tuli nyt melkoinen ylistyslaulu isosiniheinille – ja ne saavat vielä lokakuun mittaan ihanan keltaisen syysvärin. Näytän viimeistään marraskuussa! Silloin siniheinät ovat oikeita väripilkkuja vaisuuntuneessa puutarhassa.

Sitten takaisin Rohanin puolelle. Seuraava tumma-vaalea väripari on japaninkirsikka 'Royal Burgundy' ja syysasteri 'White Ladies', joka aloittelee kukintaa.

Nyt alkaa olla asterien kultakausi ja näistä riittääkin juttua jonkin verran. Vaikka minulla ei ole ollenkaan niin montaa asteria kuin ne ansaitsisivat. Oikeat syksyn pelastajat!

Loppuun vielä toinen äsken otettu kuva. Ruusu-heinätarha vasemmalla, Rohanin viimeiset metrit oikealla, siellä 'Skyracer'. Lapiosta vasemmalle on tavallinen isosiniheinä; matalampi ja leveämpi. Kuvan vasemmassa reunassa on ruusu-heinätarhan takaosassa kasvava 'Transparent'. Kuvasta heiniä on vaikeampi erottaa, livenä ne huojuvat viekoittelevasti tuulessa.

Ja taas on mahtikeli. Yön alin oli +4,5 joten kovin kylmää ei ollut, mutta eipä täällä merellä kovin nopeasti syksyllä kylmenekään. Silti oli lähes kymmenen astetta kylmempää kuin viime aikojen yöt. Illalla pohjoistuuli oli hyytävä, mutta tuuli kääntyi jo etelään ja puhaltelee nyt niin leppeästi, että se oikein hivelee. 

Toisaalta saisi jo sataa – sadevesitynnyrit tyhjenevät hyvää tahtia, tänä syksynä ne saa kumoon todella ajoissa tätä menoa. 

Niinpä ulos. Ihanaa sunnuntaita sinnekin!

Isosiniheinä Molinia caerulea ssp. arundinacea

Japaninkirsikka Prunus Sato Zakura -Ryhmä

Purppuraheisiangervo Physocarpus opulifolius, punalehtiset

Syysasteri Symphyotrichum novi-belgii

Tuoksuasteri Symphyotricum novae-angliae