Muutaman lehden kaalisato

Eli juttu kasvimaan kupeesta. 

Alkukesästä kehuin, että palmukaalit saavat kasvaa melko rauhassa, kun niiden kasvupaikalta nousi myös itsestään kylväytynyttä tilliä melko tiheänä viidakkona. On totta, että kaalin lehdet ovat yllättävän ehjiä, kun ottaa huomioon, ettei niiden suojana ole missään vaiheessa ollut harsoa. Mutta muuten sadolla ei oikein pääse kehuskelemaan. 

Ehkä kerään tänään muutaman lehden, sillä muistin juuri, että jääkaapissa on ruusukaaliakin. Niistä voisi yhdessä tehdä jotakin kaaliherkkua.

Mutta koska en ole varsinainen hyötykasvi-ihminen, loppuu kasvimaajutun hyötyosuus tähän ja jatkuu muilla asioilla, kuten tällä näkymällä kasvimaalta kohti Rohania. Sieltä noustaan pari porrasaskelmaa tänne ja maanpinta jatkuu kiveyksenä, mutta kivien väliin on kylväytynyt kaikkea koivusta alkaen – rehotus on aika saada kuriin ja kiveys esiin.

Siinä yksi tämän syksyn projekteista.

Edellisen kuvan oviaukon pielessä olevan penkin on valloittanut hervottomaksi kasvanut tiibetinkoirankieli. Enpä tiennyt, että kesäkukasta voi tulla tuon kokoinen! Aivan kuvan vasemmassa reunassa voi juuri ja juuri nähdä 'Strawberries and Cream' -isomaksaruohoa. Koirankieli peittää lähes kaiken muun näkyvistä.

Viime päivinä on ollut ihania puutarhurointisäitä, mutta sunnuntai oli huippu! Yli 19 astetta varjossa eikä pilvenhattaraakaan taivaalla koko päivänä. 

Nyt siirrytään kasvimaan viereiseen ruusutarhaan, kuvassa oikealla, sillä siellä on muutamia kukkia. Ihan kuvan oikeassa reunassa on karhunvadelma 'Loch Ness', joka tuottaa jatkuvalla syötöllä herkkumarjoja. Juuri sopivan määrän päivässä, että on kätevin heittää ne suoraan suuhun.

Toisessa kartiossa kasvaa teivadelma eli karhunvattu 'Tayberry', mutta sen maanpäälliset osat paleltuivat talvella, joten satoa ei tänä vuonna tule. Karhunvadelmat ovat kuin vadelmia: marjat tulevat edellisvuoden versoihin. Mutta on täällä muuta nähtävää. Kartion juurelle siirtämäni jakopala 'Royal Ruby' -syysasterista on kaikkein rehevin pihani kolmesta yksilöstä – oikea silmänilo! 

Ihanaa, jos se tästä vielä kasvaa ja leviää.

Kultakärsämö kukkii edelleen, tosin tämä taitaa olla vuoden viimeinen kukinto. Muut ovat jo ruskistumassa. Aika hyvä saldo: kukinta alkoi kesäkuun viimeisinä päivinä.

Ruusutarhassa kun ollaan, ruusujakin on. Lady of Shalott kärsi talvesta ja aloitti kukkimisen vasta elokuussa. Tämä on nyt sen tämän kesän kolmas kukka, ja kasvu on sen verran vaisua, ettei enempää ehkä tule. Vannomaan ei pidä mennä, sillä viime vuonna viimeiset kukat yrittivät avautua vielä marraskuussa, kun tuli talvi lumettomaan puutarhaan. Se lieneekin tämänvuotisen kituliaisuuden syy.

Austin-ruusut kukkivat yleensä hyvin vielä lokakuussa, joten onneksi tämä ehtii ainakin jatkaa kasvuaan ja vahvistumistaan.

Tämä hieman harmittaa. Bourbonruusu 'Honorine de Brabant' on asunut ruusutarhassa kolme vuotta, mutta kukkinut aina vaisusti. Nyt siihen oli pullistumassa lupaava nuppu korkeaan varteen, mutta elo–syyskuun vaihteen kovat sateet turmelivat sen. Tuostakin voi vähän nähdä ihanaa raidoitusta.

Tässä vielä Lady of Shalottin tämän kesän ensimmäinen kukka elokuun viimeisinä päivinä.

Täytyy toivoa, ettei tällä kertaa tulisi kovaa talvea! Useimmat Austineistani ovat viettäneet kesänsä kukkien vain vähän ja toipuen talven aiheuttamasta järkytyksestä. Ei tähän heti perään toista samanlaista kestä, ei ihminen eikä ruusu.

Bourbonruusu Rosa Bourbon-Ryhmä

Isomaksaruoho Hylotelephium telephium

Kultakärsämö Achillea filipendulina

Syysasteri Symphyotrichum novi-belgii

Tiibetinkoirankieli Cynoglossum amabile