Thursday 27 January 2022

Krookuksenpiipot, pelargonit ja täydellinen ajoitus

 Ihmeteltiin krookuksenpiippoja, jotka mainitsin edellisessä jutussa.

Tässähän ne ovat! Sijaitsevat Mustin kopin edustalla, ja niitä on monta, tusinan verran. Siinä on toistakin aikaista nousijaa, talventähteä nimittäin. Sitä ei vielä ole näkynyt.
Nämä jo eilen aamulla peittyivät valkoiseen märkään höttöön. Menin vielä aamupäivän aikana päikkäreille, jonka aikana nuoskalumi oli muuttunut rännäksi ja lopulta vedeksi, niinpä herätessäni oli maa taas vihreä – paikoin. Palataan siihen hetken päästä.

Kävin toissapäivänä Nauvossa, siinä hoituivat ruokaostokset, kolmas koronapiikki ja paketin haku postista samalla reissulla. Paketti oli Betweeniltä Rikkaruohoelämää-blogista. 
Kirjahaasteen tiimoilta keskustelimme kommenteissa, että olen kuunnellut Hämeen-Anttilan Björk-sarjasta vasta kolme ensimmäistä. Between tuumi, että voisi luopua omasta sarjastaan ja sitten olikin pistänyt tuulemaan eli lähetti minulle kolme seuraavaa osaa!
Minulla sattuu olemaan 20-luvun kirjoihin täydellinen kirjanmerkkikin, jonka olen saanut toiselta ihanalta ystävältä. 

Toisen koronapiikin jälkeen olin poissa pelistä sen illan ja koko seuraavan päivän, mutta tämän kolmannen oireet menivät ohi nopeammin. Lihas- ja päänsärky sekä vilunväreet aiheuttivat sen, että halusin aikaisin nukkumaan ja aamullakin luin ennen kuin päätin ottaa päikkärit, vaikka olin jo kertaalleen noussut. Olipa mukavaa uppoutua heti uuteen Björk-romaaniin siinä potiessa!
Kivaa oli sekin, että parin tunnin unien jälkeen olo oli täysin palautunut.

Makuuhuoneesta kun katsoo ulos, niin ei siellä täysin vihreää ole. Tänäänkin on ollut plusasteinen ja tihkuinen päivä, parhaillaan hieno sumu laskeutuu hämärtyvään iltapäivään – täydellinen sää murhamysteerille.

Kutimen kanssa tulee kuunneltua äänikirjoja, mutta kolmessa ensimmäisessä Björk-kirjassa lukijana on mies, joka on muuten ihan hyvä, mutta hänen eläytymisensä venäläiseen ja ranskaa puhuvaan naiseen on aivan surkeaa. Toki homma on varmasti ollut hyvin haastavaa. Mutta silti. Ranskan ääntämys ja naisena oleminen eivät vain kaikilta suju. Naurettavuus on latistanut tunnelman niissä kohtauksissa. Lisäksi aidoissa paperikirjoissa on ihanat vanhat Helsingin kartat!
Kutimena minulla on perinteinen simpukkahuivi kirjasta Kauniit neuleklassikot. Olen jo kertaalleen tehnyt huivin, mutta ohuemmasta langasta ja siitä tuli pienempi kuin olin ajatellut, joten en jaksanut tehdä siitä täyttä neliötä. Nyt valitsin paksuja lankoja. Isoa huivia on saanut kilkutella jo ainakin pari kuukautta, mutta nyt se on loppusuoralla.

Äänikirjana huiviprojektin kanssa kuuntelen Winifred Boggsin mainiota Sally on the Rocks -kirjaa, joka on julkaistu ensimmäisen maailmansodan aikana 1915 ja kertoo siitä ajasta, etenkin naisten asemasta. Henki tuo mieleen Jane Austenin: lempeällä huumorilla käsitellään yhteiskunnan aiheita, epäkohtia etenkin – kuinka naiset taistelevat harvoista nuorista tai edes entisistä nuorista miehistä, vastenmielisistäkin, mutta kun niin moni mies on kaatunut sodassa, sotilaiden masennuksesta, pienen kylän ilkeistä juoruakoista, epätasa-arvosta naisten ja miesten välillä... kaiken kaikkiaan hyvin hauskaa, kiinnostavaa ja avartavaa. Arvostan sitä, kuinka kirja avaa ensi käden tietoa aikakaudestaan.
Kirja on vastikään julkaistu Librivox-palvelussa, missä kirjoja saa kuunnella ilmaiseksi. Olen palvelun fani ja bongasin tämän teoksen jo projektivaiheessa, onneksi se valmistui nopsaan! 
En löydä tietoa siitä, olisiko kirjaa koskaan suomennettu.

Olohuoneen punaisen sohvan vieressä on sävyyn sopiva pelargoni 'Raspberry Ripple' kauniisti kukassa.

Siinä se on paremmassa päivänvalossa.

Myös tuoksupelargoni kukkii.
Poissaoloni aikana kuivuneessa sitruunapuussa ei edelleenkään ole elon merkkejä, mutta sumuttelen sitä päivittäin ja samaa henkiin heräämisen toivoa elätän sitruunaverbenan ja Orkneyn siroverenpisaran suhteen. Sitruuna ja verenpisara on itse siemenestä kasvatettu, joten niillä on jo tunnearvoa.

Keittiössä kasvaa ystävän antama pelargoni, jolla on hyvin söpöt pikkuruiset kaksiväriset lehdet.

Ozzyn ja Lemmyn kalmistossa (vaikka Ozzy ei kai vieläkään ole kuollut) kasvaa ihana unelma, vaikka vähän harva. Leikkasin siitä kuivuneet versot pois.

Betweeniltä tuli kirjalähetyksen mukana söpö kissakortti. Jouluksi hän lähetti tekemänsä helmitähtikoristeen.

Ransua koriste kiinnosti kovasti, mutta en ehtinyt kameran kanssa mukaan. Ainoa otos on tämä epätarkka, kun kiinnostus oli jo herpaantumassa. 
Hän nuuhki koristetta kovasti. Olisiko sen mukana tullut kissaterveisiä joltakulta?

Musti nuuhki tähteä kohteliaasti, kun sen eteen tuikkasin. Siinä on kyllä edelleen kaikki kuusi sakaraa tallella, Musti ei syönyt niistä kahta!
Ihanaa vihreää, jota juuri nyt kaipaan – koriste on keittiön seinällä tuottamassa iloa ja kauneusterapiaa.
Ulkona ei meinaan kevät etene. Maa on jäässä ja jään päällä vettä. Ai niin, nyt on vasta tammikuu.


Tuoksupelargoni – Pelargonium × fragrans
Unelma – Asparagus setaceus

26 comments :

  1. Hei, nyt on tosiaan vasta tammikuu; älkää hätäilkö! Musti ehtii vielä ottamaan lumihepulin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No on joo, mutta kun lunta ei juuri ole ja piippoja näkyy, niin mieli halajaa jo, että tämä jääkausi loppuisi. Saa nähdä, tuleeko viikonlopun myräkässä lunta vai räntää. Toivon, että lunta, kun pakkasia on luvassa, muuten puutarhan kasvit ovat kovilla.

      Delete
  2. Vaikea on kevään toivossa muistaa, että vasta tammikuu menossa. Ihana yllätyspaketti. Äänikirjojen maailmaan en ole päässyt sisälle mutta kirjat, niitä luen. Björk-sarja on uusi tuttavuus, sitähän voisi harkita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumettomuudesta ja joidenkin päivien plussakelistä on tullut ihan sellainen olo, että kevät alkaa.
      Björk-sarjassa ollaan 20-luvun Helsingissä, kielessä ja yksityiskohdissakin on sitä aikakautta, kirjailija on todella onnistunut viemään lukijan aikamatkalle.

      Delete
  3. Mustin ilme on kerrassaan mainio ja 'Raspberry Ripple' hurmaava! Kodikas ja kiva on myös kasviryhmä verannallasi. Noin upeat krookuksen versot saavat puutarhurin mielessä keväiset ajatukset lentoon väkisinkin kalenterista riippumatta.
    Itsekin katson kaihoten lumen ja jään alta kurkkaavaa nurmikkoa ja joiltakin osin paljastuneita perennapenkkejä. Joko pian - ja sitten muistan, että nyt on vasta tammikuu. Ikkunan taakse ilmestynyt talitiainen tosin jo kävi kertomassa, että kevät tulee aikaisin...
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Raspberry Ripple kukkii todella ahkerasti joka talvi. Lannoitan pelargonejani todella vähän, miltei en lainkaan, ja kaikkia samoin, joten kyse on luonne-erosta. Se on ihan huippusuorittaja.
      Krookuksenversot ja lumettomuus topsiaan tuovat keväisen mielen. Kunpa nyt kovaa pakkasta ei tulisi, kun maan katteena on vain kuori jäätä, aika karua kasveille.
      Ihanaa, että tiainen tiesi kertoa! Kevättä kohti!

      Delete
  4. Tammikuu on toki vielä, vaan ei enää pitkään. Helmikuu häämöttää ja sekin menee ohi yhdessä suhauksessa.

    Björk-kirjojen Hesa-karttoja tutkin moneen otteeseen. Oli mukava seurata henkilöiden liikkumista ja asumista myös kartalla. Ja tietenkin tutkia itselle tuttuja seutuja, vaikka melkoisesti Hesa onkin 20-30 -luvuilta kasvanut ja kehittynyt.

    Simpukkahuivi on kaunis niin kuvioltaan kuin malliltaankin. Hienot, maanläheiset värit.

    Kasvatin viime keväänä siemenestä Raspberry Rippleä, jonka talvettaminekin näyttää onnistuvan. RR:n kukkaa jaksaa ihailla ja ihmetellä sen terälehtien hentoja raitoja. Krookuksia löysin alapihalta jo joulukuussa ennen lumien tuloa. Taitavat olla Fuscotinctuksia. Suojasin ne verkolla, jotta puput eivät käy popsimassa.

    Voi noita kissoja. Uteliaisuutta niillä riittää lähes kaikkeen. Tosin uteliaisuus sammuu usein hetkessä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kartat ovat todella kiva ja oleellinen lisä kirjoihin, sillä tekstissä kuvaillaan hyvin paikkoja, mutta kadunnimiä on sen verran muuttunut, että joskus on vaikea hahmottaa, missä mennään. Muutenkin se ajankuva Helsingistä on ihanaa. Huomaa, että Hämeen-Anttila on tutkija, hän on todella paneutunut tuottamaan oikeanlaisen aikakauden.
      Muutenkin huomaan nauttivani paperikirjasta enemmän, sillä siinä saa itse kuvitella, kuinka henkilöt puhuvat. Uskon, että on vaikea tuottaa eri murteilla puhuvien ja eri sukupuolien ääniä, ja valitettavasti se ensimmäisten Björkien lukija ei ole oikein onnistunut, paitsi miesten kohdalla hän on ihan hyvä.
      Huivista tuli ihana, paksu ja lämmin – täytyy vielä pingottaa se pyykkinarulle suoristumaan!
      Minunkin Raspberry Ripple on siemenestä kasvatettu, mutta itse en ole sitä kasvattanut, vaan Tiina, jolla oli parikin blogia aikoinaan: Tina's garden ja sittemmin Pionimetsä, jos muistan nimet oikein. Sain kukan varmaan kymmenen vuotta sitten! Se on siis pitkäikäinen sen lisäksi, että kukkii loistavan hyvin, myös talvella.
      Olen muuten huomannut, että talvikauden vähässä valossa kukat ovat enemmän täyspunaisia, kun taas runsaassa valossa niihin kehittyy enemmän raitoja ja pilkkuja. Aika jännää.
      Voipi hyvinkin olla, että minunkin krookuksenversoni ovat jo loppusyksyn perua. En ole niitä vain aiemmin huomannut. Nämä ovat Cream Beautyä, jossa on perimässä myös kultasahramia, jollainen Fuscotinctus on. Kultasahramit ovat tosiaan kaikkein aikaisimpia krookuksia, se on nyt todistettu!
      Kissat jaksavat olla kaikessa mukana, onneksi. Ovat ne niin mainioita.

      Delete
  5. Toivottavasti olet jo kunnossa! Niin toivoa antavia kevään merkkejä siellä. Kaunista kun kesäiset pelaquut kukkivat tammikuisen harmauden keskellä. Pojilla vielä joulumieltä leikkeineen, söpöliinit.

    Pidin myös historiallisista Björk-kirjoista, vaikka siinä ärsyttäviäkin piirteitä oli. Helposti käy niin, kun nainen yrittää kuvata miehen sielunliikkeitä...ei oikein toimi.

    Ihailen tuota pyöröpenkkiä puutarhassasi, tuleeko se puun ympärille?

    Viikonloppuiloja toivotellen, en nyt jaksa miettiä lumipyryjä ollenkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täysissä voimissa, kiitos! Näkyy vain minulle tulevan tuosta rokotteesta flunssatyyppinen särky ja kylmänväristykset, ei sen kummempaa. Pieni kärsimys se on siihen verrattuna, että tulisi vakava korona.
      Kevään merkkejä on, mutta... kovin on jäistä. Ei voi kuin toivoa kovasti, että kasvit kestävät. Jään päällä on joka toinen päivä vettä, ja sitten se taas jäätyy. Vähän rankkaa kasviparoilla, luulen.
      Se on varmaan niin, että vastakkaisen sukupuolen mielenliikkeitä on vaikea arvata, tulkita ja kuvailla. Ja onhan toki joka ihminenkin erilainen. Esimerkiksi minä olen perus-putkiaivo, joka yleensä vain miehiin liitetään :-D Minusta Björk on kyllä kiva hahmo.
      Pyöreän penkin keskellä kasvaa kiinanpunapuu, mutta se on vielä varsin pieni ;-)
      Lunta ei yhtään jaksaisi, mutta ensi viikolle on luvassa pakkasta, joten kasvini kyllä lumesta hyötyisivät. Minulta on jo loppu vanhat villapaidat sun muut pakkaspeitteet, loput kasvit on herran hallussa.
      Hyvää viikonloppua ja ennusteista huolimatta pikaista kevättä!

      Delete
  6. Voi piippoja, täällä ei ole niistä vielä toivoakaan. Kahlasin tänään umpihangessa verkkojen ympärillä ja tuskaisan paljon oli lunta - no ehkä täällä tarvitaan vielä pakkassuojaa.
    Sait kerrassaan ihanan postilähetyksen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voihan umpihanki! Siellä saisi olla vähän vähemmän ja täällä vähän enemmän. Pihassa on aika karmea jääkuori parhaillaan ja meidän saaren tie on myös suorastaan jäätie, saa ajaa kieli keskellä suuta.
      Oli todella huippuihana yllätys tuo paketti! Suklaalevykin siinä tuli :-)

      Delete
  7. Kirjapaketit ovat kyllä mieluisia. Krookuksen piippoihin on täällä vielä matkaa, kun ovat tiukaati jään ja lumen alla. Siellä ehkä näkyy ensi kuussa tai seuraavan kuun alussa jo kaikkea lupaavaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kirjapaketit on pakettien parhaimmistoa :-)
      Täälläkin on niin jäinen maa, että epäilen noidenkin nousseen jo aiemmin. En vain niitä huomannut. Tai sitten niissä on jotkut teräskärjet ;-)

      Delete
  8. Ihan uskomatonta, että sinulla on jo piippoja! täällä ei olla vielä lähelläkään.
    Kun kissoja yrittää kuvata, on kamera parhaissa tilanteissa poissa, tai sitten koko ajan on liikettä, eikä tilanne tule ollankaan kuviin kunnolla.
    Minä olen kaikkien mielikuvieni vastaisesti ottanut äänikirjapalvelun kokeeksi. Ehkä kyse on vain hyvästä valinnasta. Aiemmin olen kuunnellut kirjaston äänikirjalevykkeitä, mutta en tykännyt. Nyt on meneillään Idiootit elmässäni kirja, joka on oikeasti hyvä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei täälläkään keväiseltä tunnu, vaikka lunta ei lähes olekaan. On aivan jäistä.
      Teillä varmasti on sellainen meno, ettei saa tarkkoja kuvia kuin pikkuisen Frodon nukkuessa :-)
      Äänikirjassa on hirveän paljon lukijasta kiinni, pitääkö siitä vai ei. Lukijalla on tosi iso vastuu.

      Delete
  9. Eli kevättä on jo selvästi ilmassa siellä teillä. Ihanan kirjapaketin olet saanut. Björk-sarja on kyllä kiinnostava. Niin hyvää ajankuvaa ja kiinnostavat henkilöhahmot.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Björkeissä parasta juuri on ajankuva, ajan asioita on punottu juoneen mukaan ja sitten on sanonnat, pukeutumiset yms. Kiehtovaa! Ne ovat kivoja, ja sopivan kevyttä luettavaa vähän kipeänäkin. Minun kipeys tosin meni äkkiä ohi, kun ei ollut tauti vaan rokotuksen reaktio.

      Delete
  10. Sieviä ja tunnelmallisia kuvia <3 Kohta on helmikuu! Kevät lähestyy vauhdilla, kun tämä tammikuu on taputeltu. Olet saanut tosi mukavan kirjapaketin. Mukavia lukuhetkiä sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan justiin on tosiaan helmikuu! Mahtava juttu. Päivä on jo selvästi pidentynyt, ei enää tunnu niin toivottoman pimeältä.
      Kiitos! Kirjapaketti oli ihana yllätys.

      Delete
  11. Onneks piipot on suanu lunta, vai saivatko? niskaansa. Mukavan kirjapaketin sait luettavoo. Tuo simpukkahuivi on semmonen jota miekin oon kaipaillu hartioille. Tuota kirjoo kirjastosta kyselin syksyllä, saisin kasvivärjättyjä kaksinkertasia lankoja tuohon upotettuu. Unelma ol äidilläni peräkammarissa, kun olin lapsi. Hieno kasvi se on. Ei meille kovinpaljuu oo vielä Valtteri myrsky satanu, eikä raivonnu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No nyt on valkoista. Eilen tuli sadetta ja räntää, mutta illalla se muuttui valkoiseksi ja nyt on 3 cm lumikerros maassa :-D Eihän se paljon ole, mutta lisää tulee yhä ja mittarikin on vaihteeksi nollan alapuolella, niin toivottavasti lumi pysyy pakkassuojana, kun pakkasjakso tästä nyt kaiketi alkaa.
      Tuossa kirjassa on monia kivoja ohjeita, se olisi kiva sinun saada hyppysiin. Sitä odotellessa voisin yrittää skannata sivut ja lähettää sinulle sähköpostiin, printterini ei osaa enää käyttää mustaa mustetta (on noin 15 vuotta vanha tulostin, joten ei ihmekään), niin että hyvin luettavaa neuleohjetta sillä ei saa paperille tulostettua. Mutta ehkä sinä selviät skannatuista sivuista jollakin keinolla. Huivimalli olisi todella kaunis kasvivärjätyille langoillesi!
      Eipä ole vielä kuulunut tavallista kovempia tuulia, mutta pohjoistuuli kai tästä on vasta yltymässä. Eilen oli ihan tavallinen etelälounainen vetisine sateineen, 20 m/s puuskat eivät ole mitään kummempaa. Toivotaan, ettei missään olla hätää kärsimässä myrskyn suhteen.

      Delete
  12. Mahtavatko krookuksen piipot enää näkyä lumen alta..:) Vai tuliko teille edes lunta?
    ja pelakuukin jo kukkii, voi ihanuus.
    Minulla nousi lämpö toisen piikin jälkeen ja vähän jännitin tätä kolmatta, mutta ei tullut, kuin rokotuskohta vähän araksi..:)

    Nyt vasta luin edellisen vastauksesi, eli lunta tuli..:) Täällä on niin paljon, ettei tiedä mihin sitä lykkisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kävin äsken ulkona oikein mittatikun kanssa. 5 cm oli tullut ainakin siihen yhteen kohtaan, tosin tuuli kinostaa ja puhaltaa muualta taas pois, syvyys vaihtelee. Täällä kai yleensäkin sataa vähemmän kuin mantereen yllä, niin vettä kuin luntakin. Eilen kyllä tuli vettä lähes koko päivän.
      Hyvä, että ei tullut isoja reaktioita tällä kertaa. Minullakin kohta oli arka vielä parin päivän jälkeen. Ainakaan meihin ei varmaan sitten ruiskutettu mitään suolavettä ;-D

      Delete
  13. Kutimet ja äänikirjat kuuluvat kyllä yhteen. Minulla nyt työn alla pusero ja kuuntelussa Sinun, Margot.
    Uskomatonta, että teillä näkyy jo krookuksen piippoja, meillä sataa lisää lunta. Toki ei sitä ole nyt tullut kuin ehkä 10 cm, eikä ennestäänkään ihan hirveästi ollut.
    Ja pelargonit kukassa, miten se onnistuuu talvella?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa kuulla sinunkin kudin+kirja -kuulumisistasi. Se on niin kodikasta. Mikäs parempaa talvella, kun ulkona lunta tuiskuaa.
      Täälläkin piipot peittyivät lumeen, sitä on nyt noin 5 cm. Ihan hyvä, kun on kerta pakkastakin nyt sitten kai muutaman päivän ainakin.
      Tämä Raspberry Ripple kukkii joka talvi. Tai siis se jatkaa kesän kukintaansa, ei ole vielä taukoa pitänytkään kuukausimääriin! En kyllä tee mitään. Lannoitan äärimmäisen vähän. Kastelen harvoin. Kun olin koko joulukuun pois, se lähes kuivui, mutta pelargonien enemmistö näyttää vain pitävän siitä. Minulla on täällä kyllä aika viileää, vain noin 16 astetta (pukeutumiskysymys, monta kerrosta vaatteita!). Ja tuossa ikkunan ääressä voi olla viileämpääkin, lämmönlähde porinmatti on huoneen vastakkaisessa nurkassa.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!