Saturday 27 February 2021

Se Rivendell

 Edellisen postauksen kartassa monen huomion kiinnitti Rivendell, josta en sitten kuitenkaan laittanut yhtään kuvaa. Postauksesta tuli muutenkin kamalan pitkä.

Otin paikasta jopa kuvia neljä päivää sitten postausta varten. Tältä näytti tuolloin. Rivendell on oikeastaan vain nimi, en ole juuri muokannut aluetta. Se on tuolla ylhäällä, tässä edessä on punainen villi penkki huussin vieressä.

Punainen villi penkki on tämän vanhemman taloni länsipäädyssä, sen ja huussin välissä. Penkin yläpäässä on kirsikkapuu (tuo vino), jonka taakse minun oli pakko kaivaa syvä oja, joka johdattaa vedet pois talon takaa ylämäestä. Mäki ja vesi olivat syy siihen, että talosta suuri osa täytyi kengittää.

Heti ojan jälkeen alkaa kallio, joka hankaloitti ojankaivuuta huomattavasti, samoin puiden juuret. Oja on noin 70 cm syvä kirsikkapuun kohdalla.
Tässä seison kallion päällä Rivendellissä. Sen piti aluksi olla vain tämä kaikkein korkein kohta ihan tontin pohjoisreunassa. Sittemmin olen ajatellut, että koska Rivendelliin kuuluu joki, alkaa Rivendell varmaan jo ojasta. Koko tämän alueen tunnelma on satumainen, mutta palataan siihen vielä.

Tässä ollaan selkä lähes tontin takarajalla. Oikealla on rivi saarnia, jotka jätettiin, kun alueelta raivattiin vesakko. 
Saarnet sopivat hyvin Tolkien-teemaan (Rivendell on Tolkienin tarinoiden haltioiden asuinsija), sillä Tolkien sai suurimman innoituksensa muinaisskandinaavien saagoista. Monien tulkintojen mukaan saarni oli muinaisskandinaavien pyhä puu Yggdrasil, joka yhdisti eri maailmat: mm. elävien, kuolleiden ja jättiläisten, ja esimerkiksi jumalten kaivon.

Tältä näytti Rivendellin juurella virtaava joki neljä päivää sitten.

Ja tältä se näytti eilen! On niin keväistä, että minun oli pakko ottaa uudet kuvat. Tämä on otettu rakentamani metrin korkuisen kivipengermän päältä talon takaa, vaikka korkeuseroa ei kuvasta oikein tajua.

Paikka, johon oja johtaa, on nk. esikkopelto. Siinä kasvaa luonnostaan runsaasti kevätesikkoa. Olen lisäksi istuttanut tarhajouluruusuja, narsisseja, varjoliljoja. Ne kaikki viihtyvät tässä lehtomaisessa kohdassa. Saarnen lehdet tuottavat erinomaista kariketta.
Ihan kaikkia kirsikoita ei raivattu, niitä kasvaa tuossa kivimuurin luona, samoin kuin orjanruusua.

Yksi Rivendellin tärkeimmistä ominaisuuksista on sen satumaisen kaunis valo. Koska saarnet tulevat lehteen hyvin myöhään, on tämä paikka valoisa kevätkesään saakka. Senkin jälkeen iltavalo siilautuu kauniisti vihreyden läpi.

Ylempänä kasvaa jo joitakin pensaita, olen istuttanut mm. sulkahernepensaan, jonka olemus on niin kevyt ja vaaleanvihreä, että ajattelin sen sopivan haltioille.

Täällä ylhäällä on hyvä paikka talvenaroille kasveille, jotka kaipaavat lämmintä, tuulensuojaista kasvupaikkaa eivätkä siedä lainkaan talvimärkyyttä. Niinpä olen istuttanut tänne myös kerrottukukkaisen ruusumantelin, se on tuolla häkin sisällä. Muuta kasvillisuutta ovat mm. kuusamat ja kevätkaihonkukka.
Isommat rungot ovat ruotsinpihlajaa, sitä kasvoi vain tuossa yhdessä paikassa, mikä oli merkki siitä, että se tuli säästää, samoin yksittäinen tuomi Rivendellin itäpäässä. Raivatut puut olivat vaahteraa ja luumua melkoisena tiheikkönä.
Oksat kuuluvat aitaprojektiin, purin romahtaneen pätkän risuaitaa.

Musti saapuu esittelemään. Tuohon Mustin merkkaamaan kohtaan istutin syksyllä narsisseja.

Tässä tuo kohta, jossa äsken kuvasin, alhaalta ojalta käsin. Kun talon takaa kaivettiin maata pois, nousi sieltä paljon kiviä. Nuo isoimmat päätyivät röykkiöksi tuonne aivan tontin takarajan tuntumaan ja ovat sen kokoisia, etten saa niitä käsivoimin siirrettyä mihinkään. Pienemmistä, joita jaksoin pyöritellä, olen tehnyt kivipengermää, jotta sain ylös tasaisemman alueen. 
Komea röykkiökin tuo on, siksi se sai jäädä silmäniloksi.

Oikeastaan Rivendell olisi laaksossa, mutta minusta laaksonpohjalla on ahdistavaa, sen sijaan korkeat kohdat kurujen äärellä niitä hienoja. Siksipä Rivendell syntyi tänne ylös.

Rivendellistä onkin ihana näkymä kauas alas kyläniitylle nyt, kun kirsikassa ei vielä ole lehtiä. Kuvaan tallentui myös Mustin kevätpiehtarointi kissanmintun äärellä.


Pantteri ryhdistäytyy ja saapuu.

Musti esittelee. Vanhan talon päädyssä on hobittipenkki, sillä siihen ei voi istuttaa mitään korkeaa. Siinä kasvaa mm. akileija 'Red Hobbit', olen myös laittanut siihen sinipiikkiputki 'Blue Hobbitia', mutta sille paikka oli liian varjoisa eikä se viihtynyt. 'Bilbo' -nimiset narsissit ja karvasinilatva eivät myöskään valitettavasti ole oikein menestyneet. Paikka on kesällä kuiva ja varjoinen. Täytynee istuttaa niitä uudestaan parempaan paikkaan.

Joten siellä on Rivendell, ylärinteessä huussin takana. Yksi sen tenhoista on, että se on hieman salainen (vaikka onkin aivan kahden naapurin tuntumassa), sillä sinne ei lähes näy kylätieltä.

Edellinen kuva on otettu eilen, tämä on viime toukokuulta. Toinen tenho on tuossa vihreässä valossa.

En ole ajatellut laittaa Rivendelliin varsinaisia kukkapenkkejä, sillä paikan viehätys on sellainen, että en halua muuttaa sitä kovin keinotekoiseksi. Lisäksi siellä kasvaa luonnon kevätesikkoja ja metsäkurjenpolvia, joita en halua pois.
Blogini lukija ehdotti joskus pientä kaarisiltaa ojan yli, mikä olisi kulkemisen kannalta helpompi, mutta sekin on makuuni liian kitschiä. Ehkä vain yksinkertainen lankkusilta jonakin päivänä, tai ei sitäkään. Voisin tehdä portaat kivipengermän länsipäähän, josta jo nyt useimmiten kömmin jyrkän kohdan ylös. Pääsee Rivendelliin myös esikkoalueen poikki. Puolivillissä kasvillisuudessa kahlaamisessa on juuri sitä tunnelmaa.

Kasvillisuudesta puheen ollen, katsotaanpa esikkopellon tarhajouluruusutilannetta. Huomasin siementaimen, joka on kasvanut sen kokoiseksi, että se on tehnyt ensimmäiset kukkanuppunsa. Näyttää tulevan jotakin punaista! Nyt näitä siementaimia alkaa olla niin paljon, että niistä voi tulla melkoisesti kukkia. Tähän mennessä kukintakokoisia siementaimia on ollut vasta kaksi.

Siementaimessa on varmaankin tämän marjapuuronvärisen geenejä.

Toinen, aivan taimen vieressä kasvava, on nimittäin vihreäkukkainen.

Lupaan kuvata Rivendelliä paremmin tänä vuonna. Etenkin sitä satumaista iltavaloa. Tässä punainen villi penkki, Rivendell tuolla takana, viime kesänä ilta-auringossa. 

Juhannusyön tunnelmaa.


Kevätesikko – Primula veris
Kevätkaihonkukka – Omphalodes verna
Ruotsinpihlaja – Sorbus intermedia
Ruusumanteli – Prunus triloba
Sulkahernepensas – Caragana arborescens 'Lorbergii'
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

43 comments :

  1. Oi kiitos! Mikä satumainen paikka. Miten ihania kasveja, vino kirsikka joen varrella, saarnia, esikoita, narsisseja... Vanhemmillani oli pieni torppa vuokralla siellä Santtion (jos muistat) edustalla olevassa saaressa. Olen siis lapsesta asti rakastanut saarnia, vanhoja hedelmäpuita, metsäkukkia ja kaikkea vanhaa ja vähän villiä. Olen jopa nähnyt siellä kasvin joka paljastui mäntykukaksi. Olet luonut aivan ihanan paikan, kiitos kun jaat sen kuvia meillekin. Bonuksena pantteri pöllyssä ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, ehkä pöllypantteri kuuluu olla satupaikassa ;-)
      Kiitos sinulle ihanasta ja mielikuvitelmia herättävästä kommentista! Toki muistan hurmaavan Santtion. Ihanaa kuvailua sieltä saaresta! Oli varmasti hurmaava paikka, toivottavasti joku on pitänyt siitä edelleen huolta.

      Delete
  2. Kuvat puutarhastasi näyttävät ihan satukirjan kuvilta. Voisin kuvitella tuonne jonkun satuhahmon kevätaskareihin..:) Upea valo tuossa viime toukokuussa otetussa kuvassa.
    Olen varmasti lukenut tuosta ojan kaivuusta, mutta en nyt saa mieleeni...ihanko itse lapiolla tuon kaivoit?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos ♥
      Kaivinkone kaivoi noin metrin levyiseltä alueelta rinnettä pois talon takaa, mutta itse kaivoin sen reunaan vielä salaojan ja sitten tuon kallion juurella olevan vettä pois johtavan ojan, ei tuohon olisi voinut ottaa konetta mylläämään, eikä sen leveällä kauhalla olisi noin kapeaa saanutkaan.

      Delete
  3. Olipa kiva, että jaksoit esitellä vielä tarkemmin Rivendellin. Alue on tosiaan kuin satumainen haltioiden piilopaikka. Olen niin samaa mieltä tuosta vihreästä valosta, se on kerrassaan viehättävää.
    Olen aika kateellinen noista tarhajouluruusuistasi. Minun pitää jostain löytää punaisia jouluruusuja ja yrittää saada niitä viihtymään omassa Varjolehdossani, yhden valkoisen joulukukan eli jouluruusun olen sinne istuttanut, mutta se ei selvinnyt kasvuun.
    Saisinkohan saarnin kasvamaan minun arboretumissani? Olen kaikille lehtipuille tehnyt sinne kumpareen, että selviäisivät savisessa pohjamaassa ja talvimärkyydessä. Yritän hiljalleen kärrätä sinne humusta ja toivoisin, että saisin sen aikanaan muuttuvan vähän villiksi ja salaperäiseksi... kunhan puun taimet jossain vaiheessa alkaisivat muistuttaa puita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevään ja alkukesän valo on vertaansa vailla. Toivottavasti jouluruusuja jostain sieltäpäin löytyy ja ne alkavat viihtyä!
      Saarnea kannattaa kokeilla, jos löytää edullisesti, niin ei sitten menetä paljoa, jos se ei menestykään. Puiden kasvun odottelu on kyllä tuskallista! Minullakin on monta, jotka vain jurovat vuodesta toiseen. Onneksi on sitten niitäkin, jotka kasvavat. Villi ja salaperäinen arboretum kuulostaa hurmaavalta!

      Delete
  4. Oikein sopiva piilopaikka haltijoille. Haltijoille sopii minunkin mielestä paljon paremmin ojan ylittämiseen sammaloitunut lankku tai puun pätkä, tai pieni kavennus josta pääsee harppaamaan yli kiven avulla. Saarni on hieno puu, omani ei ehkä koskaan kasva puun mittoihin mutta on varmasi kaunis pensaanakin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, miten ihania ehdotuksia ojan (joen) ylityspaikoiksi. Oikeastaan voisin kehittää huussin takana olevaa kohtaa, siinä on jo pari kiveä ojan molemmin puolin melko lähekkäin. Niiden jatkeena voisi olla vielä joku kivi ylärinteeseen päin, jotta kulkija tajuaisi, että siitä saa askeltaa. Nyt ojan partaalla kasvavat villi herukka ja jouluruusut ehkä näyttävät enemmän siltä, että sinne ei saa mennä.
      Sammal muuten ehdottomasti kuuluu haltioiden maailmaan ja sammaleinen kallio ja puiden juuret ovat yksi vaikutin satumaisuuteen.

      Delete
  5. Ihana alue, ihan nimensä veroinen! Juuri tuo luonnollisuus on viehättävintä, siinä on semmoista kutkuttavaa fiilistä, ihmiskäden vain hieman ohjailevaa, vapaata tunnelmaa. Itsekin huomaan viehtyväni koko ajan enemmän tämän kaltaisista näkymistä. Ja kylläpä siellä on keväistä, niin ihanan näköistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevyellä kädellä muokattu luonto on useimmiten se kaunein puutarha. En ole varma, onko tontillani yhtäkään kohtaa, jota ei olisi vuosisatojen kuluessa rakennettu, viljelty, laidunnettu tms. mutta tuo Rivendellin nurkka on luonnollisen tapainen ainakin. Siinäkin on tosin mennyt kärrytie ylempänä olevalle talolle, joka on nyt enää luhistunut raunio.
      Täällä on nyt ihan yhtäkkiä kevät!

      Delete
  6. Kivan näköönen tua jouluruusujen reunustama joki. Sun puutarhatyylihin sopii hyvin tuallaane luannollisemman näkööne alue. Ja kallio on ihan herkku. Ja mikkä kevääset tunnelmat! Oon ihan mykistyny ja viheriä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minun tyylini on tosiaan puolivilli ja kokeileva, vähän kerrallaan tekevä ja tarkkaileva. Nuo tarhajouluruusut ovat viihtyneet yli odotusten ja siementaimien runsas määrä on huippua. Ne näyttävät tosi näteiltä tuon ojan vierellä, vielä on ovat talvivihantia.
      Olet varmasti ihastuttavan sammalenvihreä, lempivärini!

      Delete
  7. Nimensä veroinen on Rivendell, salainen ja lumoava. Sammaleet ja kivet kolahtavat minuun täysin. Ja tuo kevään valo. Tämä aika, kun lumet ovat sulaneet (ei vielä täällä), mutta kasvillisuus ei ole vielä reuhahtanut, on minusta sitä kaikkein parasta. Silloin sammaleetkin erottuvat parhaiten. Kuva missä Pantteri ryhdistäytyy ja saapuu, on juuri sitä ihanaa kevättä!!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sammalet ja kivet, tosiaan. Ja puiden juuret, jotka raukat joutuivat esille taivasalle, kun kaivoin ojan, ovat myös sammaloituneet mitä ihanimmin.
      Tämä aika on tosiaan vuoden parasta! Tai jos vielä saisi sulaneen maan, sillä rikkaruohoista jää käteen vain lehdet ja lapiota ei saa edelleen nykäistyä irti maasta siitä kohtaa, johon se jäätyi :-D Mutta tämä valo, se, että kaikki on vielä hollissa ja heinät matalaksi litistyneitä, on minustakin vuoden paras aika. Niin ihanaa.

      Delete
  8. Oi,miten lumoava paikka ❤ Katselin kuvia ja luin tekstiä uudelleen ja uudelleen. Oli niin paljon katsottavaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kiva, että on tuollainen yksityinen salainen soppi, josta ohikulkijat eivät tiedä mitään :-D Ymmärrys paikan lumosta syntyi vähitellen, onneksi en ehtinyt myllertää tuolla alussa.

      Delete
  9. Olin tulossa kysymään, että mitä sinun Rivendellissäsi on, mutta olitkin jo näemmä vastannut. Huomattakoon myös, että Rivendellissä sopiikin olla kalliota, koska se tosiaan on vuorten laaksossa, ja virtaavaa vettä (Bruinen, Kohuvesi, Loudwater). Joen yli menee kyllä siltakin, mutta siinä on myös kahlaamot, joten välttämättä siltaa ei tarvita.

    Samalla tulit vastanneeksi toiseen kysymykseen, joka mulla olisi ollut. Se olisi koskenut Kontuun sopivia kasveja, mutta tuossahan niitä jo tuli useitakin! Paljon kiitoksia :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täältä tykitetään vastauksia ennen kuin niitä ehditään kysyä :-D
      Tuo on juuri se dilemma, ja houkutus, kun jonkun inspiroimaa aluetta alkaa luoda: miten pitkälle yksityiskohdissa mennään? Minulla taitaa olla vain se henki ja tunnelma, ei yksityiskohdat tai toteutus. Etenkin, kun tuossa ojassa ei ole kesällä vettä, näyttäisi silta ehkä hieman liioitellulta. Luulen, että mun täytyy vain vaihtaa joenylityspaikkani, sillä olen usein harpannut tuon syvimmän kurun yli, mutta voisin alkaa kulkea kauempaa idästä (rappusia) ja lännestä (kahlaamo).
      Luulisin, että Kontuun sopivat kaikenlaiset kasvit, jotka ovat suloisia eivätkä uhkaavia millään lailla. Meinasin juuri kirjoittaa, ettei piikkisiä kasveja, mutta ruusun piikit varmaan sallitaan. Hedelmäpuita ja marjapensaita ehdottomasti, mansikoita, ja Brandywine-tomaattia. Kevätkaihonkukkaa, lemmikkejä, kehäkukkia, esikoita. Valikoima on varmaan omasta mielikuvituksesta kiinni.

      Delete
    2. Kasvimaa ja kaikenlainen syötävä käy kyllä Kontuun. Kasvimaa ja Brandywine-tomaatti, jonka siemenet on vieläkin tilaamatta...

      Lemmikkejä onkin luonnonvaraisena tuolla tontin kaakkoiskulmassa. Ja koska syötäviä kasvattavat kasvit ovat siellä täällä (ainakin jos selviävät jäniksistä), voi tässä käydä niinkin, että koko tontti on Kontua (paitsi maaperältään, Kontu tuskin on savimaata). Se ei haittaisi, jos osaisin tehdä tästä esikuvansa veroisen edes läheskään! :-D

      Delete
    3. No sehän kuulostaa ihan Konnulta, tai tuotapikaa ainakin! Miksei Konnussa voisi olla savimaa, itse asiassa luulen, että siellä onkin, kun se on sellaista alavaa ja on joitakin pieniä järviä tai joenuomia lähistöllä. Sitä paitsi Englannin Midlands-alueella, joka ehkä on Konnun esikuva, on oikein runsaasti savimaita.
      Koko tontti Kontuna ja teidän oma hobitinkolo siinä keskellä kuulostaa aivan ihanteelliselta.

      Delete
    4. Paitsi meillä ei ole pyöreät ikkunat ka ovet ja meillä on yläkerta, jota hobiteilla ei ole :-)

      Ajattelin, että Kontu ei olisi savimaata, koska siellä on niin kasvavaa ja hedelmällistä ja viljavaa. Olisin ajatellut Konnun olevan oikein hyvää multaa, mutta tässäkin asiassa luotan sun tietoihin!

      Delete
    5. Olisi kyllä aika kiva, jos olisi pyöreät ikkunat ja ovet... ja hobitinkolomaista muutenkin. Heidän asumuksensa vaikuttavat niin tavattoman viihtyisiltä! Lisäksi, jos asumus olisi kumpareessa maan alla, ei tarvitsisi ressata ulkoseinien maalauksista sun muista tyhmistä huoltojutuista, ja ei olisi varmaan vetoisat nurkat eikä lattiatkaan! Oikeastaan näin ollen en ymmärrä, mikseivät kaikki asu hobitinkoloissa.
      Asiantuntemukseeni kannattaa luottaa ;-) Savimaa voi olla todella ravinteikasta, jos sitä on kauan paranneltu vaikkapa kompostimullalla, minkä hobitit epäilemättä hallitsevat.

      Delete
  10. Tuo toukokuinen kuva kertoo jo paljon tunnelmasta. Minä haluaisin joskus uudistaa pihalta kunnolla nurmikkoa, sitten menettäisin siellä kasvavat valkovuokot. Valitsen valkovuokot, enkä uudista mitään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa siltä, että parempi olla uudistamatta. Voihan nurmikkoa parannella talikolla pistelemällä ja hiekkaa levittämällä, esimerkiksi. Itseäni ei yhtään haittaa tiivistynyt maa ja sen myötä sammal, mutta tietysti se kuluu pois niiltä kohdilta, joissa eniten kuljetaan.

      Delete
  11. Oih, nuo sammaleiset kivet, puunjuuret ja kalliot <3 Ikivihreät jouluruusut sopivat ihanasti sekaan ja puiden oksien läpi siivilöityvä valo tekee kaikesta satumaista. Haltioille mitä sopivin asuinsija. Muistat sitten kesällä kuvata aluetta enemmänkin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nuo sammaleiset asiat on tosiaan niin ♥
      Täytyy yrittää muistaa! Kesällä heinikko tosin rehottaa niin, ettei ole kovin kuvauksellista välttämättä.

      Delete
  12. Ihana luonnollisen oloinen paikka! Sammal, kivet, puro = upeus!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että tontilta löytyy tuollainen siimes.

      Delete
  13. Rakastuin vinoon kirsikkaan ja vihreään valoon, hurmaava ja salavilli paikka, pidä se tuollaisena.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yritän pitää! Korkeaa heinikkoa voisi vähän yrittää karsia.

      Delete
  14. Juuri katsoin TSH leffaa ja siinä Rivendell näyttää nimenomaan olevan laakson rinteellä. Näytti paikalta jossa haluaisin käydä - samaa voi sanoa sinunkin Rivendelistäsi :) Hienot kivet tuolla! Minulle tuli nyt ehkä pakottava tarve saada saarni!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Leffoissa Rivendell on tosiaan korkeammalla kuin kirjojen kuvauksista ymmärtää.
      Saari viihtyisi varmasti siellä teillä!

      Delete
  15. Tolkienin kirjojen lukemisesta ja leffoistakin on jo aikaa, joten tein kuvahaun googlessa Rivendellistä. Sinun Rivendellisi ei minusta kaipaa yksityiskohtaisia istutuksia, vaan se voisi hyvinkin pysyä villimpinä saarekkeena muulta vähän sivussa. Enemmän katselija kuin katseltava. Joki on kerrassaan hieno, eikä kaipaa kaarisiltaa, jos siltaa ollenkaan.
    Mullasta ja karikkeiden keskeltä nousevat jouluruusun nuput ovat niin mieltäylentävää katsottavaa. Kuvista saattaa melkein haistaa kevään kostean tuoksun ja aistia tunnelman. Sitä kohti on aivan huikean hienoa kulkea.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rivendell on ehkä enemmän mielentila ja kuvittelupaikka. Voi olla niin kuin lapsi ja kuvitella loput.
      Maa on alkanut sulaa, sain tänään tempaistua lapion irti maasta, johon se oli jäätynyt! Ihanaa! Ja ekat pikkuruiset rikkaruohot lähtivät jo juurineen.

      Delete
    2. Tuskin tapahtuivat samanaikaisesti, mutta tulipa hauska mielleyhtymä laittaa syksyllä lapio maahan, jotta keväällä sen maasta kiskaistessaan saisi samalla kitkettyä tukun rikkaruohoja.

      Delete
  16. Rivendell näyttää ihanalta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se ON ihana! Olen jo kauan ihastellut sinne osuvaa ihastuttavaa ilta-aurinkoa.

      Delete
  17. Sun pihapiiris on kyllä ihastuttavan monimuotoinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä kiva, että näinkin pienellä tontilla on kaikenlaista, jopa tuo minikallio.

      Delete
  18. Sinä inspiroit minua Saila aloittamaan ojan kaivuun tulevana keväänä mökkini taakse rinteeseen. On meinaan samaa ongelmaa, että kengitystä mökki kaipaisi ja rinteestä juoksee vesi. Miten nerokas ratkaisu, olet tosi fiksu!!

    Musti-poitsu esittelee varmoin ottein puutarhaa, tuntee selvästi reviirinsä! <3<3<3

    T : Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai kun hyvä, veden poispäin ohjautuminen on tärkeää talon terveyden kannalta - en suinkaan tätä itse keksinyt!
      Musti on niin kevätfiiliksissä, tarttui innoissaan hampaillaan minuunkin toissa iltana, kun olin sängyssä lukemassa. Oikein hellästi kyllä.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!