Kevään kaipuu

 Kottikärryn kääntöpiiri -blogi heitti Saaripalstalle ihanan Kevään kaipuu -haasteen. Haaste on siitä mukava, että siinä ei ole ennalta ohjattua aihetta, vaan aiheen saa valita itse (tai periaatteessa on "rakkaimmat keväiset kuvat", mutta kaikki kevätkuvathan ovat rakkaita!).

Niinpä valitsen aiheeksi vuokot. Keväällä tulee otettua tsiljoona kuvaa, joista vain murto-osa mahtuu blogiin. Tämä haaste onkin oivallinen syy nostaa niistä joitakin esille.

Ihan ekaksi pistän tärkeän keväisen asian: auringon voiman. Yhtenä päivänä kiinnitin huomiota siihen, että nurmikolla oli lunta enää vain niissä kohdissa, joihin oli puun varjo hetki sitten osunut. Kuvaan ei sitä niin erottuvasti saanut, mutta mukava muisto se on kumminkin.

Mutta ne vuokot. Ihan tavalliset sinivuokot, ja niin ihmeelliset! Karvaiset nuput nousevat pakkasta uhmaten.

Puutarhassani kasvaa muutama erikoisemman värinen, muun muassa tämä punertava sinivuokko. Muistikuvan mukaan istutin viime vuonna toisenkin punertavan, jolla oli oikein joku lajikenimi, mutta nyt ei ole mitään muistikuvaa, minne. Toivottavasti se keväällä löytyy!

Punertava ja tämä valkoinen sinivuokko kasvavat muotopuutarhassa, joka on parhaita kevätpaikkoja. Talon eteläpuolella penkit saavat runsaasti lämpösäteilyä heti, kun aurinko paistaa, ja keväällähän se paistaa!

Valkoisia sinivuokkoja on pari mätästä ja ne ovat luonnonkantaa lähisaarelta, ystävän antamia. Vieressä nousee pionin viininpunaisia versoja, mieletön kontrasti sen ja puhtaanvalkoisten vuokkojen kesken.

Tontillani kasvaa sinivuokkoa myös luonnostaan. Tämä tupas saattaa silti olla Ruissalon kantaa.

Ja sitten on unkarinsinivuokkoa. Tämä lajike on 'Blue Eyes'. Sen edessä kasvaa hyvin tummalehtinen mukulaleinikki 'Brazen Hussy'.

En voi lopettaa tähän, vaan siirrytään muihin vuokkoihin, vaikka ne ovatkin eri sukua. Varsinainen vuokkojen suku on nimittäin Anemone, mutta sinivuokot kuuluvat sukuun Hepatica. 

Söpöliinit balkaninvuokot jatkavat vuokkojen esiinmarssia, tämä on 'Charmer'. Loistoseuralainen keltaisille narsisseille! Pikkuruiset pikkukäenrieskatkin tuovat keltailoa.

Väripilkkuja alkaa olla siellä täällä. Edessä kukkii ruusuherukka, pienet balkaninvuokot ovat tuolla matalien tulppaanien ja narsissien välissä. Patsaan takana erottuu toistakin vaaleanpunaista...

... siellä on hämyvuokko. Hankin tämän alun pienessä purkissa Särkän perennataimistolta aikoinaan, ja nyt olen voinut jo jakaa sitä muuallekin. Lajike on Anemone nemorosa forma caerulea, kirjaimellisesti valkovuokon sinertävä muoto. Sen vieressä on tarhavarjohiippa. 

Väriyhdistelmä ei toimi alkuunkaan. Olen jo siirtänyt valkovuokkoa rinteessä alemmas, voisikin keväällä siirtää loputkin. Ehkäpä kokonaan muualle, esimerkiksi muotopuutarhaan, jonne tuo sävy sopisi kuin nakutettu.

Ehkä tässä paikassa onkin ongelman syy. Minulla on kaksijakoinen suhtautuminen hämyvuokkoon. Onhan se ihana, mutta tuo väri on jotenkin outo. Koska tavallinen valkoinen valkovuokko on kauneuden huippu, on kaikki muu jotenkin sitä vähemmän. Sama juttu kuin vaaleanpunaisilla kieloilla, joiden funktiota en suoraan sanoen ymmärrä lainkaan. Valkokukkaiset kielot kun kuuluvat maailman kauneimpiin kukkiin.

Ropleema voi tosiaan johtua sijoittelusta. Tässä on tupas samaa hämyvuokkoa narsissien ja kevätesikkojen seurana, eikä tämä pistä silmään.

Valkovuokkoja on lukemattomia värimuunnoksia. Nämä vihreäkukkaiset 'Virescens' -tyypit ovat huippuhauskoja. Lisäksi odottelen muutamaakin erikoisempaa sorttia ekaa kertaa kukkaan, ehkä jo tänä keväänä, niissä on ostettuja ja saatuja. Kun valkovuokko ensin muutaman vuoden asettuu, sitten se alkaa rehevöityä ja kukkia.

Puhtaanvalkoisissa valkovuokoissa on silti sellaista, joka saa sydämen läpättämään. Ehkä se on tuo puhdas kukka ohuen langan päässä nuokkuessaan. Kieloissa on samaa viehätystä. Tässä on kerrottu valkovuokko pystykiurunkannusten ja 'Spoirot' -virvanarsissien seurassa.

Samassa paikassa saniaistarhassa kasvaa myös kerrottu keltavuokko, aivan ihana sekin. Sen edessä kukkii kalvaspikarililja.

Mikähän mahtaa olla sinun suosikkivuokkosi?

Entä jaksaisitko osallistua haasteeseen esittelemällä vaikkapa jonkun ihanan keväisen kasvisuvun? 

Kuvia läpi käydessäni huomasin, että minun oli viime keväänä tarkoitus pistää juttu helmililjoista, sillä edellissyksynä olin istuttanut niitä ennätyspaljon erilaisia, mutta niin vain kävi, että se postaus jäi tekemättä. Keväällä on niin valtavasti asiaa, kun koko ajan tapahtuu. Joten voipi olla, että pistän vielä helmililjajutunkin tulille tässä joku päivä. 

Olisi myös kiva kuulla, mitä siellä sinun puutarhassasi viime keväänä kukki.

Tässä vielä Kevään kaipuu -haasteen säännöt:

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki -blogista)

- tee postaus sinulle rakkaimpimpien keväisten kuvien kera

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu  -postauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki, jotta Tiiu löytää ne.

Balkaninvuokko – Anemone blanda

Kalvaspikarililja – Fritillaria pallidiflora

Mukulaleinikki – Ficaria verna

Pikkukäenrieska – Gagea minima

Pystykiurunkannus – Corydalis solida

Ruusuherukka – Ribes sanguineum

Sinivuokko (lehtosinivuokko) – Hepatica nobilis

Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum

Unkarinsinivuokko – Hepatica transsilvanica

Valkovuokko – Anemone nemorosa

Virvanarsissi – Narcissus Bulbocodium-Ryhmä