Monday 25 May 2020

Migreeni häipyi

Ehätin jo nimetä susiruman 'Juan' -tulppaanin migreeniksi. Riittäisi jo nuo pelkät oranssinpuna-keltaiset kukat, mutta sitten vielä nuo raidalliset lehdetkin. Uhfffffff.

Seuraavana päivänä oli käynyt näin. Juanien osalta en ollut niin hirveän pahoillani, mutta kun peura tulee pihaan, se on melkoista tuhoa laajemmallakin alalla.

Uudessa ruusutarhassa oli kymmenisen ihanaa 'Estella Rijnveld' -papukaijatulppaania nupulla, kaksi jäi.

Myös syksyllä istuttamani korkeanrotevat 'Peppermint' -tummahelmililjat kokivat loppunsa ahnaan turvan haukkaamina. Kuvasta näkee hyvin, miten saakelin laiskoja ja inhottavia valkohäntäpeurat ovat, ne syövät vain kaiken sopivalta korkeudelta. Ne pitäisi todellakin kaikki ampua, lopettaa talviruokinta, piste. PISTE.

Mutta onnea on onnettomuudessa.

Ne eivät tulleet tonttini länsiosiin, jossa sijaitsee muotopuutarha kymmenine tulppaaneineen. Eivätkä ne ole edes uusineet vierailuaan, vaikka kahtena yönä ennen tuhoa kävin huutaen häätämässä ne porttini ulkopuolelta norkoilemasta, joten ne selvästi oleilevat hoodeilla.
Tässä yksi kahdesta jäljelle jääneestä Rijnveldistä, ja kuva ehkä kertoo paremmin kuin sata sanaa, miksi tämä tulppaani on niin ihana.

Valitettavasti myös navetan edustalla oleva uusi preeriapuutarha koki katoa. Aiemmin keväällä tästä syötiin nuppuiset kääpiötulppaanit, nyt kuvan metsätulppaanit menivät samana yönä kuin aiemmatkin tuhot, sillä nämä ovat ihan lähellä. Onneksi otin pari kuvaa näistä sitä ennen! Myös kuvan koiranputki syötiin samalla.
Olen muuten leikannut nurmikon, mutta säädin terän niin korkealle, että matalimmat voikukat säästyivät. Nehän ovat koko ajan täynnä pörriäisiä ja perhosia! Maailma muuttuu ja puutarhatrendi tulee tuskin pitkään aikaan palaamaan kynittyihin nurmikoihin ja luonnonkukattomiin kukkapenkkeihin.

Voi olla, että metsätulppaani on kaunein tulppaani ikinä, mutta pidätän oikeuden muutoksiin.
Yksi niistä säästyi syönniltä, pystytin sen päälle A-linjaiset tikkaat. Olen suihkinut hajukarkotetta ahkerasti joka sateen jälkeen ja yleensä iltaisin muutenkin, mutta ei se näköjään auttanut.

Sitten remppa-asioihin. Navetan puuttuva ikkuna valmistui viimein ja laitoin sen paikoilleen. Koska en ollut valmis tekemään itse uutta ikkunaa, hankin varaosapankista niin saman kokoisen kuin löytyi ja pienensin karmia sen mukaan.

Itse asiassa tässä ikkunassa (oikeanpuoleinen) on vain kaksi ruutua, tein takapuolelle vale-vaakapuitteet ja maalasin niitä vastaavat vaakalinjat lasiin. Hyvin onnistui, en itsekään juuri huomaa eroa.
Tein pika-ikkunalistat pihalla lojuvan puukasan antimista enkä ala hifistellä yläkulmien ristien tekemistä tai maalaamista – vielä. Koko rakennus nimittäin täytyy joskus lähivuosina kengittää ja tämän seinän laudoitus uusia, sitten vasta kannattaa käyttää aikaa hifistelyyn. Pääasia, että ikkuna-aukko on säältä suojassa nyt, ja onhan tuo aika söpö. Tai makuasioita, nämä. Minusta vanhojen talojen epätasakokoiset ikkunat ja muut yksityiskohdat ovat justiin niiden suola.
Navetan eteläseinustan kuumuudessa on alppipenkki. Yksi juttu, joka on tässä ensimmäisenä työlistalla, on räystäskouru, joka estää tulevat talvivauriot. Kivikkokasvit kun eivät siedä sitä, että katolta tippuu vettä niiden niskaan, etenkään talvisin.

Jotain siinä on onneksi hengissä. Vasemmalla valkeakukkainen harmaakynsimö, oikealla vaaleanpunainen mätäslaukkaneilikka, mätäs todellakin! Nyt alkaa muissakin laukkaneilikoissa näkyä nuppuja, tämä on aikaisin.

Ihastuttava hallerinkylmänkukka on myös elossa ja tekee yhden kukan!

Ilonaiheita löytyy kyllä, kun huomaa niitä etsiä. Kunhan on ensin saanut kiroilla tarpeekseen.
Aurinkoista viikkoa!


Hallerinkylmänkukka – Pulsatilla halleri
Harmaakynsimö – Draba incana
Metsätulppaani – Tulipa sylvestris
Mätäslaukkaneilikka – Armeria juniperifolia
Tummahelmililja – Muscari armeniacum

30 comments :

  1. Tuo on niiiin kertakaikkisen raivostuttavaa! Tiedän tunteen ihan liian hyvin. Ja kun ajattelee kuinka paljon niinkin suuren eläimen on syötävä, niin sinun tulppaanisi ovat siinä kokonaisuudessa ihan hyödytön suupala. Olisi syönyt voikukkia! Eilen täällä kaupungissa tuli kauris muutaman metrin päähän keskellä iltaa kun olin kitkemässä. Ehkä sekin himoitsi lisää tulppaaneja. Ne 300 kappaletta, jotka se söi huhtikuussa, eivät riittäneet🤪 Ei oikein voi lohduttaa, että kyllä se siitä, sillä eihän tämä tästä mihinkään muutu. Ei ennenkuin kantaa pienennetään niin ettei pihoille tarvitsisi tulla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No eihän tilanne muutu, pahenee vain koko ajan. Kymmenessä vuodessa tilanne muuttui satunnaisista vierailuista jokaöisiin visiitteihin, mikä kertonee paljon peurakannan kasvusta. Vasta koko tontin aitaaminen auttoi, mutta kokonaan se ei niitä vieläkään estä. Olen silti tosi iloinen, että tämä on ollut aidan valmistumisen jälkeen ainoa peuravierailu!
      Surettaa niin hirveästi ne sadat valkoiset tulppaanit, jotka menivät sun puutarhasta.

      Delete
  2. Eilisillan uutisissa tuli raportti Tammisaaresta, jossa asukkaat ovat täysin kypsyneet peurojen vierailuihin. Asukkaat vaativat kannan supistamista ja ruokinnan lopettamista. En ymmärrä, miksi asialle ei ryhdytä ponnekkaammin tekemään jotain. Onhan peuroista suurta vahinkoa myös viljelijöille, puhumattakaan liikenteelle aiheutuvista vaaroista.
    Hiukan huvitti, kun uutiskuvassa peura naposteli portaikon vierestä kurjenpolvea, johon toimittaja totesi sen syövän istutettuja orvokkeja.
    Meidän pihalla ei vähään aikaan ole mitään syöty. Osittain varmasti aitaviritelmieni vuoksi. Henkisesti olen varautunut - jos siihen voi varautua - tappioihin jatkossakin.

    Harmaantunut rakennus muhkeilla kivijaloilla on kaunis. Vanhoissa rakennuksissa näkee eri kokoisia ikkunoita, jopa vähän eri korkeudellakin olevia. Ei sellainen näky häiritse, pikemminkin tuntuu luonnolliselta ja sympaattiselta. Monesti rakennuksia jatkettiin ja laajennettiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, eikä ollut kunnan rakennusvalvojia vahtimassa mittojen millimetritarkkuutta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin katsoin sitä orvokki-kurjenpolviasiaa :-D Ylen verkkosivuilla oli laajemminkin siitä, ja siinäkin sanottiin, että peura söi orvokki-istutuksen rapulta, joten on siinä varmasti niitäkin ollut, mutta ne olivat menneet jo ennen kuvausta.
      Valkohäntäpeura pitäisi ihan kokonaan hävittää, olen samaa mieltä puutarhurin kanssa siitä, että se on lupiineja (ja kurtturuusua) paljon vahingollisempi luonnolle, elinkeinolle, liikenteelle ja ihmisten mielenterveydelle.
      Toivottavasti ne eivät pihallesi tulekaan enää. Yksikin peura saa yhdellä visiitillä niin karmeat tuhot aikaan, että sekin on liikaa.
      Niin muuten on vanhojen rakennusten kanssa. Taloni toisessa päädyssä on päätyikkuna ja sen yllä vintin ikkuna, mutta nepä eivät olekaan samassa linjassa tasan keskellä. Se on justiin ihanaa.

      Delete
    2. Peurauutisen kuvat kertoivat selkeästi sen, miten tehokkaasti peurat parturoivat istutuksia. Jos joku asiaa vielä ihmettelee ja peuraongelmia vähättelee.

      Delete
    3. Kyllä. Ehkä kukaan ei enää niitä vähättele. Ovat levittäytyneet lähes koko maahan, ja pohjoisessa porot hoitavat samaa parturointia.

      Delete
  3. Voi mokomat peurat..:(
    Ikkuna on, kuin olisi aina tuossa ollut!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, että sanot noin ikkunasta! ♥

      Delete
  4. Voi vitsit noiden peurojen kanssa!
    Onneksi jotain jäi sentään jäljelle, vaikka se on varmasti laiha lohtu.
    Meillä joku saisi tulla vaikka täsmäsyömään voikukkia, mutta muuten voisi ruokailut kyllä hoitaa jossain muualla.
    Ihana tuo rakennuksen harmaa väri. Se on niin iättömän ja ajattoman kaunis.
    Aurinkoisia päiviä ja toivottavasti puutarhan muut osat säästyvät noilta ahmateilta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi Riina kuule, todella paljon jäi jäljelle, vaikka ei tuolta alueelta. Mutta nyt, kun tonttini on kokonaan aidattu, oli tämä aidan valmistumisen jälkeen ainoa vierailu ja sen huomaa. Pihassani on enemmän tulppaaneja kukassa kuin minään muuna vuonna. Eikä kalliokieloja, liljanvarsia, jouluruusuja, koiranhampaita, kurjenpolvia, laukkoja, ruusuja, kurjenmiekkoja ja lukemattomia muita ole vieläkään syöty. Tämä on ihan ihmeellistä.
      Täsmäsyönti olisi niin hyvä. Voikukat (tai osa niistä) ja ruohon lyhyenä pitäminen olisi huippua!
      Kiitos, samaa toivon minäkin koko sydämestäni, ja sinulle myös!

      Delete
  5. On se vaan suloinen tuo mätäslaukkaneilikka<3
    Harmillisia tuhoja jälleen kerran :( Täällä söivät myyrät melkein kaikki artisokan mukulat mutta aivan parahiksi sillä olinkin suunnitellut niiden poistamista. Joskus näinkin päin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi kävi niin päin! Ai niin, nouseekohan maa-artisokat koska. En ole vielä huomannut versoja... ne kasvavat minullakin vähän huonosti, viereinen ruusukvitteni kärsii takuulla siitä, että kaivan se juuriston vieressä joka syksy. Voisi täälläkin siirtää.

      Delete
  6. Samaa mieltä noista peuroista. Joku ilta tuli niistä televisio-ohjelmakin, jossa sanottiin, että ne hävittävät sukupuuttoon luonnonkasveja. Pitäisi hommata aseenkantolupa ja pyssy ja ampua itse.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä, ne syövät mustikat, kurjenpolvet ja puuntaimet luonnosta, ja eniten harmittaa kämmekät, jotka alkavat olla entistäkin harvinaisempia: seljakämmekkä lähes hävinnyt täältä saaristosta, eikä sitä hirveästi muualla kasva.

      Delete
  7. Ymmärrän hyvin harmituksesi me olemme nyt rakentaneet myös lisää aitaa tontin ympärille niihin alueisiin mihin ei peuria haluta vierailulle. Toki ne pääsee tieltä pihalle koska siinä ei ole aitaa mutta jos ne vähän karttaisi piha-aluetta nyt kun läpi ei enää pääse. Täälläkin on porukkaa mikä syöttää niitä. Navettarakennuksen ikkunasta tuli todella hyvä ja ajaa asiansa paremmin kuin hyvin. Ihana kaikkiaan koko rakennus. Tykkään 🤗❤

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on hyvä, että saa peurojen kulkureitin tukittua. Oman kokemukseni mukaan ne ikävän äkkiä löytävät uuden reitin!
      Kiitos kannustuksesta!

      Delete
  8. (Sensuroitu) peurat!! Alkoi harmittaa puolestasi niin, etten voinut lukea enää mitä lopuksi olit kirjoittanut. Palaan myöh. lukemaan.. Peurat pidätettäköön ja laitettakoon vankilaan odottamaan tuomiotaan. Piste. Ensin peurat (ja metsäkoneet..) pois metsistä, sitten vasta aletaan syyttää lupiinia ja kurtturuusua. Ne on kuitenkin harmittomia verrattuna ihmisen ja peuran tekemiin tuhoihin. Ja kuka ehtii tulevaisuudessa nyhtää kaikkia vieras lajeja ilmaston muuttuessa suotuisammaksi. Toivottavasti saat korjattua kohdan josta ne pääsivät. Peuratonta kesän jatkoa <3 t. Raija

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sensuroitu :-DDD Kiitos empatiasta! En tiedä, mistä kohdasta tulivat, kun koko tontti on nyt aidattu. Löysin ehkä sorkanjäljen painauman tänään läheltä aitaa, niinpä laitoin siihen vielä köyttä aitaa korkeammalle, jotta eivät enää yrittäisi yli. Aidan täytyy olla lähes kaksimetrinen, 170 cm on niille pikku hyppy.
      Mutta voin iloksesi kertoa, että koska olen viimein saanut tonttini aidattua, oli tämä ainoa tuho aidan valmistumisen jälkeen! Se on melkoisen ihanaa. Pihan toisessa päässä ei tulppaaneihin ja helmililjoihin ole koskettu, ja niiden kukinta on runsaampaa kuin ikinä.

      Delete
  9. Ne peurat vois tulla syömään mun vuohenputket.

    ReplyDelete
  10. En voi käsittää intoa ruokkia peuroja. Onneksi sinulla on siellä kaikenlaista ihanaa silti. Tuo navettakin on tosi soma, ikkuna onnistui hyvin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Metsästäjät toivovat, että peurakanta on riittävä ja hyvinvoiva, mutta on se sitä vähän liikaakin.

      Delete
  11. Täysin navetan tyylinen ikkuna. Ja olen samaa mieltä, vanha rakennus niin voi soveltaa, eivät ne koskaan ole täydellisiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, ikkunat tai mikään muukaan harvemmin ihan samassa linjassa muutenkaan.

      Delete
  12. Vanhat rakennukset ovat kauniita, erilaisuus tekee niistä uniikkeja! Tämän kevään puutarhablogeissa taitaa olla enemmän tuhoja kuin koskaan aiemmin, on peuraa, jänistä, myyrää.. yhtä kaikki, tuhoavat meille tärkeitä ja arvokkaita kasveja ihan surutta! Hanhiparvia on kuvattu uutisissa useana iltana, kun vievät pelloista kaiken. Vaikka kuinka olisi eläinten ystävä, on jossain kohtaa suojelussakin mentävä raja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulla on onneksi kaiken kaikkiaan vähiten peuratuhoja yli kymmeneen vuoteen, kun sain viimein aidattua tontin. Pahat peuraongelmat alkoivat kymmenisen vuotta sitten, sitä aiemmin niitä ei niin hirveän paljon vielä ollut.
      Ikävää, kun on tuhoja kumminkin! Menee siinä omaakin rahaa, mikä harmittaa, mutta viljelijöiden hätä on ihan kauheaa, kun menee toimeentuloa.
      Meillä olisi varmaan ihan hirmuinen myyrävuosi, jos ei olisi noita kissoja niitä metsästämässä - nappaavat päivittäin useita myyriä, niitä on ihan todella paljon nyt.

      Delete
  13. Voi peuroja minkä taas tekivät! Voisivat tajuta, että jos puutarhan ympärille on viritetty aita, niin ei sitä mennä ylittämään tai alittamaan, vaikka kuinka helposti toiselle puolelle pääsisikin. Toivottavasti eivät enää tule tai jos tulevat, niin laiduntaisivat nurmikolla. 'Juan' on kyllä aikamoisen räikeä, melkein saa migreenin kuvaa katsomalla :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minäkin kelaan tuon kuvan yli äkkiä, kun tuli taas tämä postaus eteen :-D
      Ihme ja kumma, peurat eivät ole uusineet vierailuaan nyt viikkoon suunnilleen. Eilen korotin hieman aitaa siitä, mistä ne ovat saattaneet tulla, ja porttiakin siirsin korkeammalle saranoita siirtämällä. Saisivat luvan ymmärtää.

      Delete
  14. Mun puutrahasta liikenisi vuohenkelloa peuroille, mutta ei kyllä muuta... Onneksi on kuitenkin kaikkea ihanaa säästynyt niin ahnailta suilta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kun ne saisikin koulutettua syömään vain jotain tiettyä kasvia!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!