Monday, 14 August 2017

Hyvä ötökkäpäivä


Jotkut päivät vain ovat parempia kuin toiset. Tässä ritarilude rikkaporkkanalla. Joka muuten kukkii edelleen täyttä häkää, yhä uusia kukintoja syntyy edellisten kukkavarsien haaroista.

Great Bug Day
Just look at the pictures to see why!

Monesti rikkaporkkanan kukinnon keskellä on yksi tumma kukka, tai mikä lie kukinnon napa. Tosi hieno! Kukinnot ovat keveyden ja sirouden huippu.

Pyjamalude.

Kirsikkana kakun päällä vielä söpöliini minihämppy.

Pallerolaukassa havaitsin oudon pitkulaisen tyypperön, joka on ehkä hietapistiäinen.


Ihailin muurahaisten työskentelyä kirvojen parissa kurkkuyrtin varressa. Härkäpavuissakin on kirvoja, mutta en nähnyt murkkuja eikä leppäkerttuja. Ehkä niillä kesti hetken löytää kirva-apajat. Koskahan muuten härkäpavut ovat sadonkorjuukypsiä? Mistä sen tietää? Tästä saisi nyt tuplaproteiinit yhdellä iskulla, pavut ja kirvat...

Musti, mamman musta karvamato, vartioi kasvimaata mutta ei sentään ryhdy kirvajahtiin. Johonkin se on pantterinkin toimenkuvan raja vedettävä.


Sitten kiersin pihan toiseen päähän paahdepenkin ääreen kuvaamaan karstaohdakkeita. Sieltä löytyi upea jäärä.

Laidunkarstaohdake on mainio ötökkäkasvi. Bongasin muuten tänään kaksi neitoperhoa ja yhden mielestäni ritariperhosen toukan, ei se perhoskesä ehkä niin surkea olekaan!

Lempiöttiäisiäni eivät suinkaan ole perhoset, vaan kimalaiset. Niin ihania lentäviä karvapalleroita! Niitä on tänä vuonna ollut runsaasti pihallani, kuten joka vuosi, onneksi. Tähkälaventeli on aina täynnä surinaa ja siipien lepatusta.

Sinipallo-ohdake 'Taplow Blue' ja muutkin pallo-ohdakkeet ovat avanneet ensimmäisiä kukkiaan ja sen huomaa heti ötököiden määrästä. Tällä tyypillä ovat takakoipien vasut jo aika täynnä. Jotkut villimehiläiset taputtelevat siitepölyn masukarvoihinsa – miten söpöä.
Satoisaa viikkoa!


Härkäpapu – Vicia faba
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Rikkaporkkana – Daucus carota
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia

26 comments :

  1. Hauskat kuvat kaikenmaailman öttiäisistä, joilla on pyjamia ja muita hienouksia päällä! <3
    Ilman ötököitä ei olisi puutarhaa. Ihana, kun niitä on, sekä hyviksiä, että pahiksia.
    Vaikka lehtokotiloiden tärkeyttä en ole vielä hokassut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, ötökät kuuluvat puutarhaan. Ja tuovat hauskaa lisäohjelmaa puutarhakierrokselle, kun niitä voi bongailla kukista.
      Ai niin, hitsi vie, lehtokotilot... Hmm. Ehkä ne voivat ratkaista maailman ruokaongelmaa? Lähiruokaa...

      Delete
  2. Hauskoja ötököitä. Minusta erilaisia ötököitä on tänä kesänä ollut runsaasti, mutta ei niinkään pahiksia. Joka kukassa ja korressa keikkuu jonkinlainen tutkimusmatkailija, kun iltaisin kiertelen puutarhassa. Tunnen niitä huonosti, vaikka kerran jo hankin kirjan löytääkseeni paremmin nimiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä upeaa, ettei ole ollut pahiksia! Tosin esimerkiksi hietapistiäinen on tavallaan pahis, sillä se syö esim. perhosten toukkia. Mutta eivät kai ne niitä kaikkia onnistu kuitenkaan syömään. Se kuuluu ympäristöön sekin.

      Delete
  3. Kimalaiset ovat söpöjä, niissä on jotain samaa pehmeyttä kuin karhuissa, ja kissoissa. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin on :-) Pyöreä pehva. Ne lentävätkin niin hassusti, kovalla pörinällä, kun ovat painavia. Ainakin ne isot. Kimalaisia on hurjan paljon ja osa aika pieniä! Kauniita värejäkin niissä on.

      Delete
  4. Hieno tuo pyjamalude...onneksi viihtyy kukkasissa, eikä pyjamissa..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihii! Mitä jos se nakertaisi reikä pyjamiin :-D

      Delete
  5. Hieno ötökkäkokoelma. Noita keltamustia jääriä näyttää myös meillä seikkailevan kuutamohortensiankukissa. -Katja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jäärät on upeita, hienot sarvet!

      Delete
  6. Monta ötökkee oot tavannu. Korreita ovat. Miekin huomasin tännään perhosen, ja soitin meijänkylän lintumiehelle oisko mahollista jotta keisarinviitta ois lapinnauhuksessa ja ompahan se. Tutkin perhoskirjoo ja ilahuin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keisarinviitta onkin komea perhonen! Yhtenä kesänä niitä näkyi täälläkin, tai se taisi olla ihan viime kesä. Vielä ehtii tänäkin kesänä, jos niitä tulisi tänne päin... taitaa olla itäinen laji.

      Delete
  7. Olipa melkoisen monipuolinen elämä siellä pihallasi, monta pientä vipeltäjää ja tottahan on ettei tietenkään Musti ötökkäjahtiin voisi alkaa, meidän Sulo helposti ajaa kimalaisia ja perhosia takaa :D Pieni hämppy oli suloinen :D Tunnet hyvin nuo ötökätkin!

    Kerään härkäpavut sitten kun ne ovat sellaisia sopivia paksukaisia, silmin ne ja sitten pavut ryöppään pakkaseen tai umpioin ne. Ihania tulee padoissa pitkään haudutettuna. Kuivaan vain tuleentuneet pavut siemeneksi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vinkeistä! Mun pitää nyt tutkia, mitä ihmettä tarkoittaa silmiminen ja tuleentuneet pavut :-D
      T. Hyötykasvitumpelo

      Delete
  8. Kauniita ötököitä. Katselen niitä kyllä mielummin kuvissa kuin livenä. Paitsi sitä mustaa karvamatoa. Se on ehdottomasti parhaimmillaan livenä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se onkin huippusamettinen, pehmeä ja mukavan lämmin livenä :-) Ja pörisee kivasti kun menee lähelle, ei yhtään pelottavasti.

      Delete
  9. Perhosia o lennelly muutamina päivinä, varsinki valakoosia kaaliperhosia? ja nokkoosperhosia, joista oon erityysen ilahtunu. Niitä ei oo parina erellisenä kesänä montaa näkyny. Neitoperhosia ei oo ny näkynykkää. Muita ötököötä en oo erityysemmi havaannoonu, vaikka on niitä varmasti tääläki.
    Sullon likietuune superprotskupatukka :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaaliperhosia näkyy täälläkin, ja nokkosia näkyi alkukesänä. Kiva, kun perhosissakin on vähän sesonkivaihtelua, eri aikaan kesästä näkyy eri lajeja.
      Hih, todella, oikea proteiinivälipala :-D

      Delete
  10. Hauskat ötökkäkuvat! Itsekin taidan olla enemmän kimalaisten ystävä kuin perhosten. Mehiläiset ja kimalaiset varsinkin ovat symppiksiä raitaisia karvapaitoja. ;)
    Täällä puutarhan paras mehiläiskasvi on ehdottomasti komeamaksaruoho. Sen kukissa käy joka päivä sen päiväinen surina. Voi olla, että jopa satoja mehiläisiä on yhden nelimetrin alueella päivän aurinkoisimpaan aikaan. Kimalaiset tuntuvat kelpuuttavan helpommin erilaiset mesibaarit. Niille maistuvat yhtä hyvin ritarinkannuksen ja suopayrttien tarjoilut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Raitainen karvapaita ♥
      Maksis olisi kyllä hyvä ötökkäkasvi. Valitettavasti korkeat maksaruohot ovat peurojen superherkkua, harvoin ne pääsevät kukkaan täällä. Kimalaisilla voi tosiaan olla etuna se, että monilla niistä on pitkä imukärsä, saavat mettä tötterökukistakin.

      Delete
  11. Ihana postaus ❤ Kimalaiset ovat meidänkin perheen lemppareita, ihanat karvapehmot. Kaikenlaiset ötökät ovat muutenkin kiinnostavia, niillä kaikilla on tärkeä tehtävä luonnossa. Tarttee hankkia ensi kesäksi noita sarjakukkaisia, sain jo hankittua hieman piikkiputkea ja sinipallo-ohdaketta tänä kesänä. Saila, sinulta saa niin mahtavia ideoita, kiitos kovasti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos sinulle sanoistasi Heidi!
      Karvapehmokimalaiset :-)
      Sarjakukkaisia on tosi paljon monenlaisia. Monivuotisiakin, jos ei jaksa noita yksi- tai kaksivuotisia kasvattaa. Saksankirveli on kiva monivuotinen maustekasvi yrttiteeksi ja hilloihin, ja alkukesällä se oli täynnä upeita pyjamaluteita!

      Delete
  12. Upeita ötökkäkuvia! Minäkin tahdon ehtiä pysähtymään ötökkäväijyyn!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ötököitä on kiva bongailla, ja usein niitä onkin valmiiksi kukissa odottamassa bongaajaa :-)

      Delete
  13. Upeita ötökkälöytöjä, niiden pukuloistoa voi vain ihmetellä. Meilläkin on nyt viikon verran lennellyt runsaasti perhosia, uusi sukupolvi on lähtenyt liikkeelle. Kimalaisia meilläkin on runsaasti, ne hoitavat tärkeää pölytystyötä uupumatta. Malttamattomana odotan laidunkarstaohdakkeen kukintoja, nyt on vasta suuret lehtiruusukkeet, eli ensi vuonna ehkä kukkia odotettavissa pörriäisten iloksi.
    Härkäpapuja voi poimia kun pavut ovat kyllin suuria. Paloissa on aika paksut kuoret, joten jos on epävarma eikä tunnustelemalla saa selville kokoa voi jonkin suuremman avata kokeeksi. Pavut ovat tietysti aina syötäviä, koosta riippumatta. Tuleentunut papu muuttuu mustaksi, mutta tuleentuminen on tärkeää vain jos haluaa kerätä omaa siementä seuraavaan kylvöön. Jätän yleensä osan tuleentumaan uutta satoa varten.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, eivätkö karstaohdakkeet vielä kuki. Kuulostaa siltä, että ensi vuonna on oikeaa kukkaloistoa, kun isot ruusukkeet tekevät!
      Kiitos paljon selvennyksistä! Taidanpa tänään korjata talteen ensimmäiset palot, kirvoilla tai ilman.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!