Unohdin taas ottaa kuukauden ikkunahaasteen kuvat oikeana päivänä. Tällä kertaa kuvat on sentään otettu oikeassa kuussa. Eilen illalla huomasin, että pojat olivat varsin tarkkana pihalla.
Here are May window challenge views, from my kitchen windows as always. This is how light it is at 8.30 P.M.
Syy tikkapoikiin selvisi, kun katsoin toisesta ikkunasta. Vippe-kolli on taas kylillä!
Tässä kuvassa Vippe näkyy juuri ja juuri vasemmassa reunassa. Tämä näkymä on keittiön ikkunasta etelään yli muotopuutarhan ja kyläniityn. Eilen tänne tuotiin taas lehmät kesälaitumelle, on mukavaa kuunnella niiden jokailtaista mylvintää.
Pojat ovat tässä talon idänpuoleisella kostealla kevätniityllä, missä kartiot suojaavat kirjopikarililjoja kauriiden hampailta.
Öhöm. Leikkasin nurmikon, mutta siinä vaiheessa kun piti joko leikata nurmikon reunat saksilla tai kantata reunoja, ryhdyinkin tekemään muuta ja se jäi. Harmi, sillä piha olisi paljon siistimpi. Tämäkin nurmipläntti rajautuu ojiin, joten ruohonleikkurilla ei pääse kulkemaan aivan reunoja myöten.
Tänä vuonna kirjopikarililjoja ei ole (vielä) syöty.
Kosteassa viihtyy Tulppaanitarhan lumo -kirjan kirjoittajien Else ja Vesa Leivon mukaan
Narcissus moschatus, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Teinkin tilauksen Leivojen
Villi niittyyn jo viime toukokuussa, tähän aikaan nimittäin parhaiten näkee, mitä sipulikukkia keväinen puutarha kaipaa. Äärimmäisessä älykkyyden puuskassa myös kirjasin muistiin jo keväällä, mihin tilatut sipulikukat tulee syksyllä istuttaa.
Näiden lehdistä näkee miten kylmä kevät oli vielä vähän aikaa sitten: paleltuneet kärjet ovat vaaleat.
Orkideanarsissi 'Thalia' availee kukkiaan seuraavaksi, posliinihyasintit ovat lakastumaan päin.
Onneksi Vippe ei tällä kertaa haastanut riitaa.
Rauhallista keskiviikkoiltaa!
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Orkideanarsissi, lajikkeet – Narcissus Triandrus-Ryhmä
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
.png)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
.jpg)
Kuvissasi on mukavan rento ja kesäinen tunnelma. Silmä lepäsi :)
ReplyDeleteKiitos Myrtti! Kyllä täällä varmaan sinäkin viihtyisit, kyttäämässä vesimyyriä tuossa niityllä ;-)
ReplyDeleteHus pois Vippe Mustin ja Ransun mestoilta! (Onneksi tajusi lähteä kolli nostelemaan...)
ReplyDeleteVippe on kans ihana, looooves mustavalkoiset...
ReplyDeleteLehmät laitumella ovat niin k e s ä! Vesa Leivon esitystä kuuntelin "Lumoudu-kasveista-päivänä" Jokioisilla (www.mtt.fi/puistot) ja toin kotiin Villi Niityn perinteisiä ruusupavun siemeniä - ylihuomenna on mentävä paikkakunnan ensimmäisille Kukkamarkkinoille - toivottavasti sinne tulee runsaasti väkeä!
ReplyDeletehannah
Exquiiiis mii, oikeastiko olet sipuleita tilatessasi tajunnut kirjata johonkin ylös sen, mihin ne sitten istutat?? Mitä valtavaa kaukonäköisyyttä ja viisautta, oi guru. En olisi itse ikinä osannut tehdä tuota. En tosin tilaa sipuleita vielä ihan toukokuussa, mutta sittenkään, kun tilaan, en niitä saadessani enää muista, mihin minkäkin mietin. Saati että kirjoittaisin ylös jälkikäteen, mihin niitä istutin. Tai mitä istutin. Se, että kirjaisin tässä vaiheessa ylös, mihin syksyllä VOISIN jotakin istuttaa, on kyllä ihan pois meikäläisen planeetalta...
ReplyDeleteTäsmennykseksi anonyymin kommenttiin linkki -> http://www.fskk.fi/kukkamarkkinat
ReplyDeletehannah
Illan rauhaa sinnekin!Meiän naapuri-hevoset ei kai vielä ole tulleet laitumilleen. Eivät ole kuitenkaan niin lähellä, että meille näkyisivät.
ReplyDeleteVai että tuollainen sankari se Vippe! Jospa kävisikin vain moikkaamassa, niin se varmasti sopisi myös teille. Taitaa kuitenkin uhitella... Ihan kesäisen näköistä teillä!
ReplyDeleteVitist, laiduntavat lehmät! Minusta olisi aivan ihana jos niitä olisi naapurissa.
ReplyDeleteMyrsky ja Minna sekä Zepa; Vippe on todellakin söpö, mutta en ole tutustunut häneen lähemmin, kun olen järkeillyt, että meidän pitää Mustin ja Ransun kanssa noudattaa samaa linjaa eli pyrkiä häätämään Vippe pois tontita. Siispä Vippe minut nähdessään ottaa jalat alleen, kun tietää että kohta tuo hullu täti paukuttaa käsiä ja sähisee.
ReplyDeleteHannah; Lehmät ja käen kukunta, jota on saanut kuunella monta päivää. Hieno olo tulee niistä!
Hauskaa markkinointia sinne!
Intopii; Jees, ai häv dan sou. Mulla on näet sellainen vihko jonka nimi on puutarhapäiväkirja. Sinne pyrin kirjaamaan. Aina ei onnistu mutta aina kannattaa yrittää! Joskus onnistuu. Ja joskus tulee myös luettua niitä visioita joita puutarhapäiväkirjaan on myös tullut kirjattua, ja joskus myös toteutettua niitä. On se vaan viisas kirja!
Sesse; Kiitos!
Mamma N; Vippeä ei ole enää tänään näkynyt, joten se taisikin vain käydä kääntymässä ja ehkä toteamassa, että täällä on liikaa porukkaa: mulla 2 kissaa, naapurilla 2 kissaa, toisella naapurilla 2 koiraa, kolmannella naapurilla koira...
Katja; Kyllä niitä on kiva seurata, silloin kun näkyvät, ja kuunnella myös :-)
ReplyDeleteMe suunnitellaan pienen akkukäyttöisen trimmerin hankintaa! Sain luvan tehdä lisää kivireunuksia penkeille kun lupasin trimmata niiden vierustat:) Ruohonleikkurilla ovat tosi hankalia leikattavia:( Eilisen sitten pyörittelin ja kankesin ihania murikoita tuohon alapihalle rakentuvalle alueelle, ala reunan tukimuuriksi! Onneksi tänään oli luonnollinen lepopäivä!
ReplyDeleteOnpas muuten tosi älykästä kirjata sipulien istutuspaikat ylös tässä vaiheessa! Hyvä sinä, ja kiitos erittäin hyvästä älynväläyksestä! Taidan ryhtyä älykkääksi itsekin ja tehdä saman :)
ReplyDeleteMinna; Kivipenkereen alareunan nurtsin leikkuuta voi helpottaa tekemällä reunan eteen matalan kiveyksen, sepelireunan tai kantatun reunan! Mutta trimmerikin on ihan hyvä. Itse vain vihaan sen ääntä jostain syystä, se on ärsyttävä korkea pärinä, hermo menee, niinpä vedän käsin tai viikatteella tms. nuo reunat, tänään leikkasin reunasaksilla ja revin käsin loput. Se on tosi nopeaa.
ReplyDeleteMä taas tänään lapioin savea tulevassa mutapuutarhassani, sekin oli tosi kivaa, lurts lurts vaan sanoi saappaat :-D Hulluja ollaan me!
Purlina; Hyvä, ryhdy sinäkin älykkääksi :-D Todellakin nyt juuri ne tiedot kannattaa kirjoittaa ylös, ja muutkin ideat mitä päähän pulpahtaa. Aika usein nimittäin raksuttaa tyhjää sillä hetkellä kun olisi aikaa toteuttaa, jostain ihme syystä.
Voihan Vippe... Onneks on kaks vastaan yks :P Mikä ihana talo pilkistää ekan kuvan vasemmassa yläreunassa? Enpä ole ennen tainnut sitä sun kuvista bongatakaan.
ReplyDelete:D Vippe-kolli. Lapsena tunsin Whippetin, jonka nimi oli Vippe. Ei ollu mustavalkoinen vaan beige. ;)
ReplyDeleteTiina; Oletpa tarkkasilmäinen talobongaaja! Tuo on hieno, iso ja vanha talo, yksi saaren vanhoista suurista tiloista, josta minunkin tonttini lohkaistiin 140 vuotta sitten. Valitettavasti talo oli ollut käyttämättä niin monet vuosikymmenet, että se meni korjauskelvottomaksi (noh, ostin minä omankin taloni purkukuntoisena). Naapuri osti tuon tontin ja pitää sitä nyt siistinä, mutta ei ilmeisesti aio korjata taloa – mutta se ei olekaan sisältä enää alkuperäiskunnossa, vaan muutettu joskus 60-luvulla aika radikaalisti.
ReplyDeleteSantra; Vippe-Whippet :-D Vippe on leikkaamattomana kollina aika levoton ja tulee silloin tällöin tänne mouruamaan ja haastamaan riitaa, vaikka asuu neljän kilometrin päässä.
Valkoiset pikkunarsissit ovat todella kauniita ja herttaisia.
ReplyDeleteVoi Vippeä, hyvä ettei ruvennut rähinöimään.
Pienet narsissit ovat todella söpöjä. Vielä pienempiä on tulossa, tänään huomasin ensimmäisen 'Haweran' kukan ja 'Minnow' on vasta nupulla.
ReplyDeleteVippeä käy joskus sääliksi, sen hormonit hyrräävät kovasti ja saavat sen lähtemään reissun päälle. Sellaisessa elämässä on riskinsä.
Saila, lehmät ammuvat. Se on söpömpi nimitys kuin mylvintä. Ammuminen kuulostaa mukavalta, mylviminen kuulostaa pahalta. Onkos ammuilla kellot kaulassa? Saatko saaristolaiselämän mukavaan äänimaailmaan vielä ripauksen keskieurooppalaista alppimaisemakilinää?
ReplyDeleteOnneksi sun kissoilla on määräylivoima, kun Vippe on itsekseen. :D
ReplyDeleteNuo molemman sortin valkeat narsisit ovat sitten niin puhtaan suloisen ja viattoman näköisiä.
ReplyDeleteJa kirjopikarit ovat myös vastustamattomia. Hyvä, että suojaat niin peurat eivät pääse käsiksi.
Varsin älykästä toimintaa tuo ylöskirjaus. Sen olen oppinut ettei sitä kuitenkaan muista enää syksyllä, kun saman penkin kukat ovat ehtineet vaihtua jo niin tiuhaan kesän kuluessa.
Akileija; :-D Kyllä ne ammuvatkin, mutta iltaisin kun emot kutsuvat vasikkansa kovaäänisesti luokseen, se on minusta mylvintää, mutta ei negatiivista sellaista kuitenkaan. Ei ole kelloja kaulassa, voisin ehkä ottaa asian puheeksi lehmien omistajan kanssa ;-)
ReplyDeleteSirpa ja Kollo; Onneksi, ehkä Vippe tuli samaan tulokseen ja kun vielä näki minut kyttäämässä ikkunassa ;-)
Irene; Tänä keväänä - kop kop - on syöty aika vähän, esimerkiksi kaikki koiranhampaat on ehjiä ja kukassa, se on ihanaa! Onneksi naapuri on koirineen paljon paikalla, aiempaa enemmän, kun hän pääsi talvella eläkkeelle.
Syksyllä ei tosiaan muista keväästä enää juuri mitään.
Sinun maisemaasi sopii hyvin pieni "huolimattomuus". Minusta ei haittaisi lainkaan, vaikka ojanpientareita ei aina olisi viimeisen päälle leikattukaan.
ReplyDeletePojat vartioivat reviiriään vierailta valloittajilta.
Tänne tosiaan sopii sellainen maalaismainen rentous, jotta piha ei ihan pistä silmään maisemassa. Ojanpientareet on vielä ihan jees, mutta kun niissä alkaa myöhemmin olla miehenkorkuista ohdake-koiranputki-nokkospöheikköä, niin pidän kivempana että ne on matalia. Jotta näkee takana olevat istutukset!
ReplyDeleteKukat ja kissaat ihania! Tuo aloittelevan kesän hempeä vihreys on niin koukuttava.
ReplyDeleteKysymys joka ei liity kukkiin vaan kissoihin: Onko tontillasi paljon punkkeja ja jos on niin mitä käytät etteivät tarttuisia kissoihin? Meillä jo muutama punkki napattu ja viimekesäistä yrtti-punkkisuihketta ei saa enää kaupasta.
Kevään vihreät sävyt ovat maailman kauneimpia!
ReplyDeleteKyllä täällä punkkeja vilisee. Laitan kissojen niskaan Frontlinea, se ainakin vähentää punkkien tarttumista kissoihin huomattavasti.
kesä on tullut saaripalstalle :) Näyttää ihanalta!
ReplyDeleteVihreää on!
ReplyDelete