Tämä yhdistelmä ilostuttaa joka kevät: varhainen 1500-luvun tulppaanilajike 'Duc van Tol Rose' ja 'Top Hit' -tuoksuhyasintit, jotka kukkivat joka kevät yhtä suurina kukkapatukoina. Suosittelen lajiketta! Ostin sen sipulit Plantagenista kaksi ja puoli vuotta sitten syksyllä, toivottavasti ne tulevat ensi syksynäkin valikoimiin, tätä täytyy nimittäin saada lisää. Vieressä nousevat vihreäraitatulppaanit, ne kukkivat vasta touko–kesäkuun taitteessa, varjossa vasta kesäkuun puolella. Sitten kun ne ovat kukkineet, on kevät auttamatta ohi – nyyh!
Saman kukkapenkin takaosassa hempeilee 'Apricot Passion', joka on selvästi lämpimämmän sävyinen.
There is sweet love in the air as our blog received an award for a charming cat blog – and there is plenty of pastel shade to go with it ♥
Hempeilemme siksikin, että saimme Elämää ja elämyksiä -blogin Pirkolta ja Bélalta tunnustuksen! Tämä on täysin Mustin ja Ransun ansiota. Siis eihän tämän pitänyt edes olla kissablogi.... silloin joskus alun perin siis. Siitä on kylläkin pitkä aika.
Kiitos Pirkko ja Béla!
Tämäkin Pirkon blogissa ollut kissainfotaulu on pakko laittaa tähän, niin osuva!
Tässä floppy superman Ransu esittelee entisestä venevajan ovesta tehtyä pöytää, joka on hieman vino. Tästä tulee istutuspöytä, siis kunhan ensin rakennan puutarhavaja/puuvaja/puuhailupaikan. Siihen menee tovi.
Ransun ilmeestä voi nähdä, että Musti on kuvanottohetkellä maisemissa. Ransu pohtii, keksiäkö isoveljelle jekkuja vaiko ei.
Hempeily jatkuu vuokko-esikkopuutarhassa, missä hämyvuokot kukkivat seuranaan tarhavarjohiippa (se, jonka ottaisin autiolle saarelle – katsokaa nyt noita ihania punertavia lehdenreunoja!).
Balkaninvuokon pinkki 'Charmer' -lajike kukkii valkotäpläimikkä 'Mrs Moonin' seurana. Kummallista kyllä, kaikki siniset balkaninvuokot ovat hävinneet puutarhastani viime talven aikana.
Tämä suloinen on lumikki, joka kukkii nyt ensimmäistä kertaa puutarhassani. Tänään iltapäivänokosten aikana joku oli käynyt puraisemassa kukkavarren ja toisen lehdistä poikki! Toivottavasti kasvi toipuu, sillä on enää yksi lehti.
Uskokaa huviksenne, isokevättähti kukki vasta nyt. Nämä kasvavat kovin varjossa rappusten pielessä, aikaisia nämä eivät koskaan ole, mutta on tämä nyt pikkuisen myöhäistä!
Nämä valkokukkaiset idänsinililjatkin voivat olla myöhässä, mutta metsäpuutarhani on muutenkin kovin hidas heräämään kevääseen ainakin tänä vuonna. Löysin särkyneensydämen nousevat versot vasta muutama päivä sitten ja lehtokielon piipon eilen.
Kevätesikkopellossa kukkivat myös tarhajouluruusut. Kitkin tänään koiranputkia, jotta esikoilla on enemmän valoa ja siemenillä myös paljasta maata johon itää. Koiranputket ja heinät ovat selvästi lisääntyneet sen jälkeen, kun muutama puu kaadettiin; ja ne verottavat esikoita. Esikkopellossa kasvaa myös varjolilja ja jonkin verran jouluruusujen siementaimia, on jännittävää nähdä minkälaisia kukkia niistä tulee.
Toisaalla, metsäpuutarhan reunalla, esikko 'Raili' rehevöityy ja viihtyy. Tämä ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri! Paikan vaihto avarampaan kohtaan ja pienempien vierustovereiden sekaan auttoi.
Hempeää keskiviikkoiltaa!
Balkaninvuokko – Anemone blanda
Hämyvuokko, kuvan laji – Anemone nemorosa f. caerulea
Idänsinililja – Scilla siberica
Isokevättähti – Scilla luciliae (ent. Chionodoxa)
Kevätesikko – Primula veris
Lumikki – Sanguinaria canadensis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata
Tuesday, 21 May 2013
Hempeilyä
Tunnisteet:
anemone
,
blogit
,
epimedium
,
helleborus
,
hyacinthus
,
primula
,
pulmonaria
,
sanguinaria
,
scilla
,
väri
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Onnea tunnustuksesta! :)
ReplyDeleteVoi voi miten hempeää tosiaankin! Ihan hempeintä on kuitenkin varmaan tuo ihana Manuli... <3
Onpa siellä jo rehevää! Aivan ihanaa hempeilyä...ihan mun värisiä nuo hyasintit, pitäs laittaa niitä itelleki lisää. :)
ReplyDeleteOi kun kauniisti kukkii.
ReplyDeleteMukava kun näin voidaan vierailla toistemme puutarhassa.
Todella kaunis tuo hyasintti.
Ransu löytää aina hyvät katsastuspäikat.
Onpa levollisen näköistä puutarhaa. Ransukin näyttää ottavan ihan levon kannalta.
ReplyDeleteElina; Manuli on superpehmo-hemmo talviturkissaan :-)
ReplyDeletePuutarhuri; On, liiankin rehevää! Totesin eilen nurmikkoa leikatessani, eihän sitä saanut edes leikattua, vaan lehtimassa meni littaan vain noustakseen seuraavana päivänä yhtä korkeana pystyyn!
Sylvi; Minustakin puutarhavierailut näin kätevästi blogeissa on tosi kivoja!
Päivi; Ransu on petollisen levollinen ;-) Myyrä (tai isoveli) tulee pahaa-aavistamatta lähelle ja saa sitten niskaansa yllätyshyökkäyksen!
Oi <3
ReplyDeleteIhania ihania kasveja.
Apua, tämä postaus nyt kolahti kerta kaikkiaan !
Tarhavarjohiippa on kaunis ja valkotäpläimikkä on..kaunis.
Ja kerta kaikkiaan sininen puutarhatonttu pöydän päällä on piste iin päällä.
Pöytä on hellyyttävä.
Apua, on vaarallista ottaa päivänokosia. Hö.
Kiva että tykkäsit koko sisällöstä :-) Paitsi se lumikki olisi saanut säästyä! Sininen tonttu on poissa epäiltyjen listalta, sillä se otti nokoset visusti mamman kainalossa ihan yhtä pitkään kuin mammakin nukkui, tietenkin.
ReplyDeleteKuinka paljon sulla noita kukkia siellä onkaan, kun jo nyt on tuollaista loiston ilotulitusta! Kerrassaan ihanaa katsella upeita kuvia ja hienoja kissaherroja tietysti unohtamatta!
ReplyDeleteEi tämän loistokkaampaa minusta tarvitsisi ollakaan, nämä pienet ja erityiset kukkaset on hienoimpia ♥
ReplyDeleteNiin kaunista! Monenlaisia kukkijoita ja tarkkana vahtina pöydällä Ransu
ReplyDeleteTodella hempeätä ja suloisen kauniita värejä kukissasi.
ReplyDeleteTuollaisen istutuspöydän minäkin taidan työstää jostain jämälaudoista:)
Se onkin muuten hauska ja toisaalta myös jännittävä juttu, millä teemalla muut mieltää eri blogit. Minusta sinun blogi on kissamainen puutarhablogi. Kumpikin aihe minua kiinnostaa suuresti! :)
ReplyDeleteMukavaa viikkoa!
Kaikkea kaunista, niin kaunista. tosi mukava, kesäiseltä tuntuva postaus. Puutarhakissat kulkevat mukana tarkastajina, niin meilläkin :) Jamesta nimitän puutarhaetsiväksi. Mun hyasintit ovat nyt jättäneet kukkimisen väliin, yhDessä ainoassa on kuiva käppänäinen nupusto ;) Olen saanut tuon samanmoisen esikon joltain, en muista keltä, jotta voisin miksikään nimittää ;)Mukavaa puutarhapäivää sinne saarelle :)
ReplyDeleteSiellä on kyllä yhtä kukkien ilotulitusta aikaisesta keväästä lähtien!
ReplyDeleteRansu on kyllä oikein jekkuilijoijen jekkuilija :) Ja nenänpurija :)
Kyl on kaunis hyasintti, Ransusta puhumattakaan ;)
ReplyDeleteTekisi mieleni sanoa että ihana se ja ihana tuo. Ja sanonkin: Ihanat hyasintit, ihana jouluruusu, ihanat esikot ja ihana Ransu! Ja tosiaan ihan huippuihana tarhavarjohiippa!! Mulla oli edellisellä pihalla joku varjohiippa mutta se oli eri lajiketta kuin tuo kaunistus. Siinä oli tummemmat lehdet ja oranssihtavankeltainen kukka. Ja se oli ihan rönttönen koko kasvi muutenkin. Jätin sinne, en siirtänyt uudelle pihalle. Mutta tuon tarhaversion jos joskus taimikaupasta löydän niin ostan :))
ReplyDeleteKissan hoitopöytä :) Söpö pöytä! Ihailen Sinua kun nikkaroit.Upeita kukkia, jouluruusu ja aution saaren kukkanen. Mutta hitsi, tulen pian itse aitaamaan pihasi kun joku siellä käy mutustelemassa harvinaisuuksiasi, murr murr
ReplyDeleteIhanaa hempeilyä ♥
ReplyDeleteKyllä tämä blogisi kissablogien kategoriaan hieman lipsahtaa. Mutta ei se väärin ole:)
Mummeli; Nyt on tosiaankin kaunista.
ReplyDeleteMaiju; Käytin pöytään vanhan hajonneen pöydän jalat ja oli virhe laittaa myös niiden tukikehikko, kun jalat eivät ole siinä kiinni enää juuri lainkaan, siksi pöytä huojuu. Olisi voinut rakentaa kokonaan uuden kehikon. Tukeminen näin jälkikäten on hankalaa, se menee aina uudestaan vinoon. Toisaalta ei sen tarvitse ollakaan suora, kunhan ei kaadu!
Tillariina; Kiva että viihdyt :-) Kiitos!
Tylsä Mörökölli; Harmi hyasinttien laiskottelua! Tuo esikko on Särkän perennataimiston nimeämä kanta (tai laji tai lajike), en ole kysynyt mistä he ovat nimen ottaneet.
Mamma N; Ransu on vähän sellainen naurupilleri.
Amalia; On kaunista!
Inka; Tarhavarjohiippaa suosittelen sen aikaisen kukinnankin takia! Kyllä sitä sieltä teidän laadukkailta lähitaimistoilta löytyy ;-)
Sametti Hortensia; Aitaprojekti onkin jäänyt kesken, tähän aikaan vuodesta sitä ei ehdi tehdä, nurmikko ja rikkaruohot vaativat niin paljon aikaa, talojen maalauksesta ja korjauksesta nyt puhumattakaan, ne ovat kumminkin tärkeyslistalla kärjessä.
Myrsky ja Minna; Hyvä ettei tuomita pienistä syrjähypyistä ;-)
Sinulla on mainiot "puutarhakissat" Musti ja Ransu! :) Ihana on puutarhakin! <3
ReplyDeleteKissat kruunaavat puutarhan :-) Ja osittain myös pelastavat syömällä myyriä. Eilen näin kun yksi paksu vesimyyrä lyllersi kevätniitylläni, mutta Musti ja Ransu olivat jo syöneet niin monta, he eivät jaksaneet enää kiinnostua. Olin nimittäin jo siivonnut muutaman myyränraadon eteisestä päivän aikana. Niinpä nostin Ransun myyrän luokse ja Mustikin liittyi seuraan, ehkä he lopulta metsästivät myyrän, jos röyhtäilyiltään kykenivät.
ReplyDeleteOooo, iiiihania hajusintteja! Olen aivan rakastunut niihin nyt, kun olen tajunnut niiden voiman puutarhassa. Sisällä ne eivät menisi, mutta ulkona, kuin aikainen syreeni maasta tuoksuineen puskisi! Pistin molemmat toivelistalle, niitä on saatava lisää!
ReplyDeleteTykkäsin myös suloisesta hämyvuokosta.
Ja Ransusta, tietysti. Naureskelen aina meidän Eemelin villahousuja, toinen parka kärsii sisätilojen helteestä myös. Olisi niin kiva olla varjoinen ulkoilualue.
Intianminttu; Minusta balkaninvuokot ovat tähän asti runsastuneet, mutta nyt joku koitui niiden kohtaloksi. Vaikea sanoa mikä! Ihmettelen sitäkin, kun lähes kaikki keijunkukkanikin on kuolleet, vaikka lumien sulettua niissä näytti olevan elämää, haltiankukassa myös ja nyt sekin on hävinnyt.
ReplyDeletePiia Anneli; Viileä varjoinen nurmiläntti on karvapöksyisen katin onni :-)
Hyasintteja kannattaa istuttaa siksikin, että niitä eivät tuholaiset syö, myyristä en ole ihan varma mutta minulla ne eivät ainakaan ole hävinneet.
Onnea tunnustuksesta! Ransu loikoo hyvällä tähtäilypaikalla tuumien, että kukahan se on tämän puutarhan kruunu.
ReplyDeleteSinulla on kyllä ihana puutarha, tuntuu kuin sieltä nousisi kaikki maailman ihanat kukat, kukin omalla ajallaan.
kauniita kasveja ja yksi upea kollikin:) Pieni on kaunista olen samaa mieltä! Suuret ja prameat, "liian hoidetut" pihat eivät ole niinkään mieleeni, vähän puoli-villiä sen olla pitää:D Mukavaa sadepäivää (ainakin täällä ripottelee)!
ReplyDeleteKiitos! Kyllä täällä kaunista joissakin kohdissa jo onkin, suuret osat pihasta on vielä ryteikköä ja rikkaruohoja. Kissoja ne eivät onneksi haittaa.
ReplyDeleteMinna; Kiitos, kyllä täälläkin tuli vähän tihkua sakeampaa jokin aika sitten. Kasteliko se enempää kuin maan pinnan on sitten eri asia. Puolivilli on minustakin kaunista ja maalaispihalla sopivaakin, riippuu toki kasvupaikasta, kun kaikki kasvit eivät kilpailussa pärjää.
ReplyDeleteMiten ihania tunnelmia ja kasveja! Metsäpuutarhassasi vetää kevät siis encorea! :) Aika mukavaa etten sanoisi.
ReplyDeleteSepä olisikin loistavaa jos aina vuorollaan puutarhan eri nurkissa alkaisi kevät alusta!
ReplyDeleteOnnea kissamaisesta tunustuksesta! Kukkasi ovat hurmaavia. Olen aivan ihastunut noihin esikkoihin, vaikka minulla on maalla vasta keltainen ja valkoinen kesäesikko ja lisäksi kolme viime kesänä siemenestä kasvattamaani kesäesikon lilliputtitainta (saa nähdä tuleenko niistä mitään, viime kesänä niitä taimia oli ainain viisitoista). Nyt olen tilannut valkoisen palloesikon.
ReplyDeleteJos oikein ymmärsin, niin Pirkko on itse tehnyt tuon tunnustuksen, kirjaimet on kissankuvia, eikö ole hieno!
ReplyDeleteEsikoita voisi alkaa keräillä, tai no... hmm, ehkä keräilen jo, nytkin pari uutta odottaa istuttamista, toinen on Tertun perennoilta Koskelta ostamani pihaesikko. Esikoissa on niin monia eri näköisiä kasveja! Luulen, että ne viihtyvät teilläkin, oli niin terhakan näköisiä siirrettyjä esikoita siellä.
Nuo vaaleanpunaiset ovatkin niin hempeän kauniita kimpassa.
ReplyDeleteVaahtera on kaunis keväällä kukkiessaan vaalean vihreänä.
Lumikkia tyydyn ihailemaan sinun blogissasi. Itse en ole vielä raaskinut ostaa sellaista.
Varjohiipat ovat minunkin suuria suosikkeja ja nyt kukassa.
Vaaleanpunaiset hempeleilykukat - niitä pitää alkaa etsimään.. Ovatko esikkosi tavallisia sisäkukkina ostettavia..? (Rikka)ruohottumis-ilmiön olen kohdannut minäkin; meillä mökillä (nagu) kaadettiin jonkin verran puita, mistä seurasi että nytmustikanvarpujen seassa on heiniäheiniäheiniä.. eikä niitä taida millään saada pois.
ReplyDeleteVaahteralla on tosiaan ihana väri sekä keväällä että syksyllä. Ja riippumatossa on mukava lojua vaahteran alla, kun kukista kuuluu rentouttava surina ja ne tuoksuvatkin ihanasti.
ReplyDeleteLumikki oli kallis taimi ja kukkaakin sai odottaa pari vuotta.
Anemone; Olen ostanut sekä kukkakaupoissa kevättalvella myytäviä esikoita (loistokevät- ja tarhakääpiökesikot) että muita lajeja taimimyymälöistä. Harmillista tuo mustikkamaan heinittyminen.
ReplyDelete