Esikkoaika

Tämä ei kylläkään ole esikko, vaan amerikankullero. Kukka on aivan ihana kalvakankeltainen! Tällä saattaisi olla hieman korkeampikin kukkavarsi ja rehevämpi kasvusto paremmalla paikalla – tässä pienessä rinteessä on kuiva ja huono maa.

En silti lähde parantamaan maata tässä kohdassa, sillä entistä merenpohjaa oleva savitonttini on pääosin järjettömän rehevästi kasvavaa viidakkoa. Satojen vuosien karjanpitokin näkyy huikeassa nokkosmäärässä. Onneksi nokkonen on monipuolinen kasvi, sitä voi käyttää esimerkiksi ihmisravintona, torjunta-aineena ja värjäyskasvina.
Mutta takaisin asiaan. Laihamultainen pieni rinne onkin erinomainen paikka pienten esikoiden kasvattamiseen, siksikin on erittäin tärkeää säilyttää tämä kasvupaikka juuri näin. Tontillani ei ole montaa paikkaa, joissa valtavat kasvuvoimajyrät eivät jylläisi ja joissa pieni ja hentoinen pärjäisi. Lahden Pihapiiri-messuilta hankittu julianesikko kukkii yhä vain.

Julia on saanut seurakseen Railin. Tämä vasemmanpuoleinen 'Raili'-esikko on Särkän perennataimiston löydös jostakin Raahen seudulta. Tarkemmasta lajitiedosta ei minulla ole aavistusta, tämä voi olla ihan oma lajinsakin.

Etelänkevätesikko kukkii myös suloisesti mukavan kalpeankeltaisin kukin.

Pihanurmi on täynnä kasvillisuutta: pystykiurunkannuksia, mukulaleinikkiä ja pikkukäenrieskaa. Taustalla häämöttää japaninlehtikuusi, siinä kuten lehtipuissakaan ei vielä ole mitään vihreää. Hämmästyin kun näin eilen mantereella, miten puut jo puhkeavat lehteen! Meillä siihen menee varmaan vielä viikkoja.

Posliinihyasinttien kukinta on parhaimmillaan. Näitä kasvaa puiden ja pensaiden alla sekä tässä kostealla kevätniitylläni nousevien narsissinversojen lomassa. Monessa blogissa jo esitellään narsisseja, minulla ne eivät ole lähellekään kukassa. Olenkin oikein tyytyväinen, että ihana kevät jatkuu niin pitkään kuin mahdollista, nyt ei ole mihinkään kiire vaan ajan saisi pysäyttää taas pariksi kuukaudeksi HEP! Ihan juuri nyt, kun nurmi on täydellinen kukkameri jota ei tarvitse leikata...

Kostealla kevätniityllä nousevat myös kirjopikarililjan versot. Laitan näiden päälle metalliset suojakartiot siinä toivossa, että ne vähän estäisivät peurojen herkuttelua. Kartioista on ainakin aiempina vuosina ollut apua.

Vuokko-esikkopuutarhassa ei ole kovin paljon nähtävää vielä, hämyvuokot ovat nupulla ja balkaninvuokkojen lehdet ovat vasta nousseet maasta, nyt viimeisenä sinikukkaisen mallin lehdet, kun olin jo ehtinyt julistaa kasvin kuolleeksi. Punakukkaisista 'Ruby'-palloesikoista tämä nousi kukkaan aikaisin, toinen on vasta mietintävaiheessa. Yritin taas ottaa kuvan, jossa näkyisi myös takana häämöttävä kasvi: se on valkotäpläimikkä 'Mrs Moon', jonka kukkien siniset ja punaiset sävyt komppaavat kivasti muun muassa tätä esikkoa. Pitäisi käydä vaihtamassa toinen putki näitä yhdistelmäkuvia varten. Yrittäkää nyt nähdä se hieno yhdistelmä tässä sitten!

Kevätesikot eivät ole vielä lähelläkään kukkimista, Musti esittelee tilanteen tässä keskellä esikkopeltoa. Onneksi on vielä mitä odottaa!

Amerikankullero – Trollius laxus
Etelänkevätesikko – Primula elatior
Julianesikko – Primula juliae
Kevätesikko – Primula veris
Kirjopikarililja - Fritillaria meleagris
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Palloesikko – Primula denticulata
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata