Tuesday 1 June 2010

Pentuja ja pienokaisia

Linnunpöntöissä kuhistaan, viserretään ja piipitetään. Olen hieman huolissani pihani kirjosieppoperheen perheonnesta, sillä seitsemästä munasta huolimatta ne eivät tunnu oikein hautovan. Mutta jos ne ovat ihan vasta munineet, saattavat ne vasta olla aloittamassa. Seitsemän munaa on harvinaisen paljon ja viittaa siihen, että samaan pesään olisi kaksikin naarasta muninut. Mitäs sitten tehdään?!

Ihana, ihana, iihaana lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium, nimi viittaa akileijamaisiin lehtiin) pääsi maahan sisääntulorappujen viereen, jossa on varjoa ja toivottavasti riittävän multavaa. Tässä taimet ainakin ovat jatkuvan tarkkailun alla. Kukat, sitten kun kukkivat, ovat keveä ja löyhä nippu vaaleanpunaisia tupsuja. Tässä on niin varjoisaa, että tulppaanit vasta aloittelevat siinä missä aurinkoisemmalla paikalla ne jo lopettelevat.

Viimein itse asiaan. Tänään pääsin tapaamaan ystäväni Vanni-koiran pentuja ensimmäistä kertaa! Tytöt ovat 6-päiväisiä eli silmät vielä kiinni ja kuonot ruttuisia ja hassun mallisia. Tässä menossa tuplapunnerrus äidin nisille, vasemmanpuoleinen punkeroinen pukertaa sinne niin, että takajalat ja häntäkin ovat aivan suorana!

Lurpsis purpsis, maha piukeena

10 comments :

  1. Sinä olet kuitenkin havainnut kirjosiepon pesintätouhut kun tiedät munien lukumäärän. Meille oli tänään yllätys, että kirjosiepon poikaset jo lentelivät. Luulin kirjosiepon häirikkönä käyvän vähän joka pöntöllä, enkä ollut havainnut lintujen "vakiintuneen". Noista sinun lintujesi pesämunista saattaa pari olla käen kepposia, odotahan vain.

    ReplyDelete
  2. Jaah vai käki! Mutta ne ovat kaikki sieviä pieniä mintunvihreitä, samanlaisia kuin siepoilla on ennenkin ollut. Käki ei kai edes mahtuisi pienestä pesäpöntön aukosta sisään. Katsotaan mitä tapahtuu. Pääsin kurkistamaan pesään (siitä saa katon nostettua), kun kumpikaan vanhemmista ei ollut pesällä, silloin huolestuin. Hmm katsotaan, katsotaan.

    ReplyDelete
  3. On ihania, eivätkä edes kovin pieniä... ;-) Syntymäpainot on yli tuplaantuneet kun tytöillä riittää syötävää kun heitä on vain kaksi. Voi tosiaan sanoa, että nyt on hyvät eväät elämään.

    ReplyDelete
  4. Voi toi suorajalkainen punnertaja. :) Mutta on tosiaan hyvät eväät, ei pidä kilpailla ruoasta eikä huomiosta muttei silti olla ainokainenkaan. Söpöjä koiruuksia!

    ReplyDelete
  5. Potria pentuja. Ensi viikolla ehkä näen ne itsekin...

    ReplyDelete
  6. Ovat ihan mahdottoman söpöjä ja hassuja, silkkiturkkisia! Varsinainen söpöys alkaa tietysti sitten kun nappisilmät aukeavat... Tuolla Kirstin blogissahan niitä Vannin sukulaispentuja voi käydä ihailemassa.
    Kivakiva Kirsti, mukavaa jos pääset saaristoon!

    ReplyDelete
  7. HAU! MuiSTan yhä nuo onnenajaT kun äiskän maiTobaarilla roikuttiin...

    ReplyDelete
  8. Jep, muistoja herää...hyviä sellaisia. Terkut ihanille pikkuvauvoille - joista pian kasvaa isoja mimmejä, kun ruoka maittaa noin hyvin!

    ReplyDelete
  9. Joo välitetään terkut! Vähän ihmetyttää et miten ne pysyy pystyssä sit kun ne alkaa käveleen, on niin valtavat masut ;-D
    Ja tassut on niin pienet että koko tassu on saman kokonen kun äidin yks varvas! Vähän on suhteet vielä mullinmallin.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!