Linnunpöntöissä kuhistaan, viserretään ja piipitetään. Olen hieman huolissani pihani kirjosieppoperheen perheonnesta, sillä seitsemästä munasta huolimatta ne eivät tunnu oikein hautovan. Mutta jos ne ovat ihan vasta munineet, saattavat ne vasta olla aloittamassa. Seitsemän munaa on harvinaisen paljon ja viittaa siihen, että samaan pesään olisi kaksikin naarasta muninut. Mitäs sitten tehdään?!
Ihana, ihana, iihaana lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium, nimi viittaa akileijamaisiin lehtiin) pääsi maahan sisääntulorappujen viereen, jossa on varjoa ja toivottavasti riittävän multavaa. Tässä taimet ainakin ovat jatkuvan tarkkailun alla. Kukat, sitten kun kukkivat, ovat keveä ja löyhä nippu vaaleanpunaisia tupsuja. Tässä on niin varjoisaa, että tulppaanit vasta aloittelevat siinä missä aurinkoisemmalla paikalla ne jo lopettelevat.
Viimein itse asiaan. Tänään pääsin tapaamaan ystäväni Vanni-koiran pentuja ensimmäistä kertaa! Tytöt ovat 6-päiväisiä eli silmät vielä kiinni ja kuonot ruttuisia ja hassun mallisia. Tässä menossa tuplapunnerrus äidin nisille, vasemmanpuoleinen punkeroinen pukertaa sinne niin, että takajalat ja häntäkin ovat aivan suorana!
Lurpsis purpsis, maha piukeena
Tuesday, 1 June 2010
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Sinä olet kuitenkin havainnut kirjosiepon pesintätouhut kun tiedät munien lukumäärän. Meille oli tänään yllätys, että kirjosiepon poikaset jo lentelivät. Luulin kirjosiepon häirikkönä käyvän vähän joka pöntöllä, enkä ollut havainnut lintujen "vakiintuneen". Noista sinun lintujesi pesämunista saattaa pari olla käen kepposia, odotahan vain.
ReplyDeleteJaah vai käki! Mutta ne ovat kaikki sieviä pieniä mintunvihreitä, samanlaisia kuin siepoilla on ennenkin ollut. Käki ei kai edes mahtuisi pienestä pesäpöntön aukosta sisään. Katsotaan mitä tapahtuu. Pääsin kurkistamaan pesään (siitä saa katon nostettua), kun kumpikaan vanhemmista ei ollut pesällä, silloin huolestuin. Hmm katsotaan, katsotaan.
ReplyDeleteIhania pikkupentuja! :)
ReplyDeleteOn ihania, eivätkä edes kovin pieniä... ;-) Syntymäpainot on yli tuplaantuneet kun tytöillä riittää syötävää kun heitä on vain kaksi. Voi tosiaan sanoa, että nyt on hyvät eväät elämään.
ReplyDeleteVoi toi suorajalkainen punnertaja. :) Mutta on tosiaan hyvät eväät, ei pidä kilpailla ruoasta eikä huomiosta muttei silti olla ainokainenkaan. Söpöjä koiruuksia!
ReplyDeletePotria pentuja. Ensi viikolla ehkä näen ne itsekin...
ReplyDeleteOvat ihan mahdottoman söpöjä ja hassuja, silkkiturkkisia! Varsinainen söpöys alkaa tietysti sitten kun nappisilmät aukeavat... Tuolla Kirstin blogissahan niitä Vannin sukulaispentuja voi käydä ihailemassa.
ReplyDeleteKivakiva Kirsti, mukavaa jos pääset saaristoon!
HAU! MuiSTan yhä nuo onnenajaT kun äiskän maiTobaarilla roikuttiin...
ReplyDeleteJep, muistoja herää...hyviä sellaisia. Terkut ihanille pikkuvauvoille - joista pian kasvaa isoja mimmejä, kun ruoka maittaa noin hyvin!
ReplyDeleteJoo välitetään terkut! Vähän ihmetyttää et miten ne pysyy pystyssä sit kun ne alkaa käveleen, on niin valtavat masut ;-D
ReplyDeleteJa tassut on niin pienet että koko tassu on saman kokonen kun äidin yks varvas! Vähän on suhteet vielä mullinmallin.