Ruusuja ja hajuherneitä

 Varaudu maratooniin: varaa viereen juotavaa ja muista välillä hengittää!

Aloitetaan vaikka uudesta Austin-ruusustani Bathshebasta (eli 'Auschimbley'), jonka istutin viime syksynä. Mikä väri! Tämän pitäisi olla "köynnöstävä" eli tehdä parimetrisiä varsia, jää nähtäväksi.

Olin ajatellut Bathshebaa syksyllä tekemääni köynnösmajaan, mutta ruusunjuurakot saapuivat niin myöhään, että olin jo istuttanut majan täyteen. Niinpä Bathsheba päätyi pengermän päälle, uusi istutuspaikka sekin. Keväällä se sai viereensä 'Salmon Star' -lupiinin, toivottavasti se on oikean värinen, niin tästä tulee persikkaunelma.

Kuuma sää saa tosin ruusujen värit haalistumaan hetkessä. 

Täällä ylärinteessä kukkii myös kaunis Scepter'd Isle eli 'Ausland'.

Mennään sitten ruusutarhaan. Boscobel ('Auscousin') on ihanasti kukassa ketoruusuruohojen kanssa.

Syksyllä hankin vanhan suosikkini Abraham Darbyn ('Auscot'). Hurmaava persikka!

Köynnösruusu 'Alchymist'.

Ruusutarhassa on holtiton tunnelma. Kuvassa bourbonruusu 'Honorine de Brabant', ranskanruusut 'Rosa Mundi' sekä 'Charles de Mills', sormustinkukkia ja harmaakäenkukkia. Ja villiä palsternakkaa, kun se on niin täydellinen limenvihreä ruusujen korostaja.

Bourbonruusu 'Honorine de Brabant'.

Ranskanruusu 'Charles de Mills', vanha lajike 1700-luvulta ja yksi parhaista.

'Rosa Mundi' vasta vanha onkin, nimi edeltää Carl von Linnétä. Aamukuvassa näkyy hauskat värierot. Vastapuhjenneet kukat ovat aniliininpunaisia, vanhat kukat ovat menneet sinervänliiloiksi. En ole usein huomannut tätä, helle saa kukkiin uusia ulottuvuuksia.

Köynnöspergolan eteläpäässä tulee kukkaan köynnösruusu eli Giardina ('Tan97289') – virallinen lajikenimi kertoo, että kyseessä on Tantaun ruusu Saksasta.

Lady of Shalott ('Ausnyson') ei ole vieläkään yhtä hyvissä mitoissa kuin ennen toissa talvea, mutta eilen revin sen ympäriltä täpläpeippiä pois ja muuta häiritsevää kasvillisuutta. Ongelma voi johtua myyristäkin tai jostakin tuholaisesta, mutta ainakin ruusussa on reippaita uusia versoja ja tämä on yleensä kukkinut loistavasti syksyllä, toivottavasti nytkin.

Pari vuotta sitten hankittu bourbonruusu 'Variegata di Bologna' kukkii viimein runsaammin. Tämän raidoitus on kaunein näkemäni, ja olen nähnyt aika paljon raidallisia ruusuja – olen heikkona niihin.

Väreissä on hyvä kontrasti ja ne ovat selkeinä viiruina, lisäksi kukan muoto on täydellisen kaunis.

Vielä kerran 'Honorine de Brabant' ja 'Charles de Mills', taustalla Boscobel. Ruusutarha on juuri nyt niin ihana, etten edes sanotuksi saa.

Kun ollaan kasvimaan vierellä, katsastetaan hajuherneet. Kaunis vanha lajike 'Franciscus Cupani' (oikeasti kai 'Cupani's Original') kasvaa yrttilaatikossa.

Kun en viime vuonna onnistunut hajuherneiden kanssa ollenkaan, menetin samalla vuosikausia vaalimani kauniin värisekoituksen. Niinpä hankin nyt uusia, joille toivon pitkää ikää – ja oikeina pysyviä värejä.

'Nimbus' on juuri sellainen, josta pidän eniten. Kaksivärinen, jossa on tummaa luumua ja valkoista. Nämä esikasvatin, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole mitään eroa, sillä avomaalle huhtikuussa kylvämäni ovat tulleet kukkaan vain muutamaa päivää myöhemmin.

Keväällä hankkimani pensasbasilika sointuu Nimbusiin hyvin. 

Yksi herneistä on punaisempi. Se on rajamailla, onko se ok. Vähän tuontapainen on 'Wiltshire Ripple', jota kylvin keväällä yhteen kasvimaan laatikkoon, mutta se ei kuki vielä. Sen kukissa on tosaalta minusta parempi sävy, viininpunaisempi. Ehkäpä kerään väärän värin maljakkoon sekoittamasta pölytystä.

Huhtikuussa avomaalle kylvetty 'Nimbus' saa kätevästi tukea parsasta, kun hajuherneet ovat venyneet jo tukeaan korkeammiksi.

Hajuherneet olisivat aivan ihania ruusujen seassa, mutta ne pitäisi sitten keväisin aina istuttaa tai kylvää. Tilaa sellaiseen ei ruusujeni seassa oikein ole, mutta ehkä ensi keväänä muistan tämän ja yritän – ainakin johonkin kohtaan.

Kasvimaan alanurkalla on pikkuruinen istutusalue, jossa kukkii Tranquillity ('Ausnoble') viimein runsaammin. Taitaa olla sen kolmas kesä ja nyt viimein ruusu näyttää parastaan.

Tranquillity on satumaisen kaunis. Nuputkin ovat valkoiset, mikä on ruusuille vähän harvinaisempaa.

Sitten mennään portaat alas Rohaniin, nurmikäytävän oikealla puolella on ruusu-heinätarha. Oven vasemmassa reunassa kukkii 'Duchesse de Rohan', remontanttiruusu. Oikealla on Pierre de Ronsard eli 'Meiviolin', ranskalaisen Meillandin mestariluomus. Kun vain ryhtyisi köynnösruusuksi.

Pierre de Ronsard.

Ruusu-heinätarhassa kukkii upeaakin upeamman värinen ranskanruusu 'Cardinal de Richelieu' seuranaan tähkähelmikkä ja niittyräpelö.

Täydellinen ruusunkukka.

Vieressä kukkii 'Duchesse de Montebello', ranskanruusu sekin.

'Tuscany' on yhä kukassa, tämä aloitti varsinaisen ruusukauden.

'Raubritter' on ihastuttavasti täynnä kukkia ruusu-heinätarhan takaosassa. Tämä on hieman matala ja rennosti leveä penkin takaosaan, mutta näkyy onneksi oikein kivasti. 

Opin eilen saksalaiselta vieraalta, että nimi tarkoittaa ryöstäjäritaria! Olen hämmästynyt. Näin soman ja viattoman näköinen ruusu. Kukapa olisi uskonut.

Aamun kuva ruusu-heinätarhasta kohti kasvimaan ovea. Oi tätä täydellisyyden määrää. Lähes sietämätöntä.

Viereisessä Rohanissa on kolme Austin-ruusua, mutta tällä hetkellä niistä kaikista vie voiton neidonruusu 'Félicité Parmentier', vanha ruusu 1800-luvun alkupuolelta (viimeistään). Kukinta ei välttämättä kestä kauaa, mutta on sitäkin upeampi. Tämänkin vierellä kasvaa tähkähelmikkää.

Ollapa kultakuoriainen ja päästä sukeltamaan neidonruusun kukkaan!

Sitten on syytä katsastaa muotopuutarha. The Pilgrim ('Auswalker'), yksi täydellisimpiä ruusunkukkia, joita olen nähnyt. Tämäkin.

The Pilgrim on tulossa juuri parhaimpaan kukkaansa. On ihanaa nähdä, miten runsaskukkaisia ruusut ovat, kun toissa talvi oli niille niin vaikea ja viime kesä meni lähinnä himmaillessa.

Kuvan alanurkassa näkyy myös vasta viime vuonna istutettu luostarinköynnösruusu – ihana nimi, harvoin harrastan suomalaisia lajikenimien sijaan, mutta tämä ruusu oli ihan pakko saada juuri tuon luostarinimensä vuoksi. Harrastan keskiajan tutkimusta – vaikka tämä ei mikään keskiaikainen ruusu ole oikeasti, vaan ihan nykyaikainen. Sen kauppanimi on Uetersener Klosterrose ja virallinen lajikenimi 'Tan99176'.

Otin aamulla kuvan keittiön ikkunasta, kun aurinko oli vasta kääntymässä vasemmalta kohti eteläseinää, jolla muotopuutarha on. Raivasin eilen apinan raivolla muotopuutarhassa ohikukkineita akileijoja ja tummakurjenpolvia, kaivoin yhden joka suuntaan laonneen tädykkeen pois, mutta vielä jäi tehtävää toiselle päivälle.

Portlandruusu 'Comte de Chambord' on 1800-luvun ruusuja ja kukkii syksyyn saakka ainakin jollakin lailla. En nyt mene ruusujen historiaan, muuten tästä tulee romaani, mutta tuolloin alettiin saada ruusuihin jatkuvaa kukintaa Eurooppaan tuotujen aasialaisten ruusulajien myötä.

Rhapsody in Blue ('Frantasia').

Samaa sävyä pikkuruisissa kukissa köynnöskaaressa: 'Veilchenblau'. Tämä ei ole vielä koskaan ollut näin kukkaisa, nyt se lunastaa paikkansa moninkertaisesti!

Saman kaaren toisella puolella kukkii Flammentanz ('Korflata').

Neilikkaruusu 'Pink Grootendorst'.

Vaahteran alla kukkii ihastuttava ranskanruusu 'Hippolyte'. Kukat ovat pienet, mutta se voi johtua niukkaravinteisesta ja kuivasta kasvupaikasta. Paremmassa auringossa olisi kukkia lisäksi paljon enemmän.

Riippumatossa voi ihastella Hippolyteä, napostella käden ulottuvilla kasvavia mustaherukoita ja tarkkailla muotopuutarhan kukkia ja ötököiden sekä lintujen hyörinää. 

Kaukana takana häämöttää apteekkarinruusu, mennäänpä sen luo.

Huussin vierellä, villissä punaisessa penkissä, kukkii apteekkarinruusu eli ranskanruusu 'Officinalis' kaikkein parhaimmillaan juuri nyt. Sen takana voi erottaa 'Nippon Beauty' -kiinanpionia ja ehkä karmean punaoransseja liljojakin.

Apteekkarinruusu on aidosti keskiajalta. Siinä on samaa liilan ja vaaleanpunaisen kirjavuutta kuin Rosa Mundissakin, jonka lähisukulainen se onkin. Aika mahtava väritykitys ikivanhalla ruusulla. Tämä on yksi tuoksuvimmista.

Vielä enemmän ihastelen sävyjä, kun ruusun aluskasvi jalopähkämö ja nurmikon valkoapila kukkivat samaan aikaan. Nurmikko ja ruusun lehdet ovat lisäksi niin heleän vihreitä, ettei tätä tahdo heinäkuun loppupuoleksi uskoa.

Pihan länsireunan portin tolpalla kukkii toinen luostarinköynnösruusuni. Heti tämän jutun kirjoitettuani haen puutarhavajasta leikkurit ja napsaisen rusotuomipihlajan oksan tuosta pois ruusun ihastelua häiritsemästä. Tänä aamuna toinenkin kukka on ruusussa jo auki!

Siinä vieressä kukkii myös puhtaanvalkoinen neidonruusu 'Mme Legras de St Germain'.

Portista jonkin matkaa alemmas on äitienpäiväruusu 'Orange Morsdag'.

Puutarhan alanurkalla kylätien vierellä kukkii valkoinen neilikkaruusu 'White Grootendorst' ja vanha vaaleanpunainen ruusu; juhannusruusun lisäksi toinen puutarhani alkuasukas. Se on luultavasti kirkonruusu ja kukkii melko lyhyen aikaa, mutta sitäkin tuoksuvammin. 

Kasvupaikka on osuva, sillä syreenipuskan seassa, kedon laidalla, ruusu saa rauhassa levitä juuristollaan sinne sun tänne. Kukkia voi ehkä kuvasta erottaa sekä syreenien vasemmalla että oikealla puolella ja edessä, osa aika korkeallakin. Vasemmalla kukkii kiiltoleimu 'Mäntsälä'.

Lopuksi ruskopenkkiin, mikäli tässä vaiheessa on enää yhtäkään lukijaa jäljellä. Emily Brontë eli 'Ausearnshaw' on aloittanut vaisusti, mutta se sille suotakoon. Viime vuonna se nimittäin oli Austin-ruusuistani ainoa, joka kukki täysillä. Emily on lisäksi alkanut kasvaa korkeutta, mikä on hieno uutinen. Persikkaiset kukat ovat helteessä lähes valkeat. 

Ruskopenkin vastakkaisella reunalla on Crown Princess Margareta ('Auswinter') runsaammassa kukassa kuin koskaan. Tämän sävy on nyt vaalean oranssin sijaan lähemmäs keltainen.

Ruskopenkissä on nyt kauniit sävyt, kun Margaretan ohella kukinnan aloittivat 'Tiger Babies' -liljat, rusopäivänlilja ja yksi kanadanliljan oranssi kukkakin näkyy pienenä pisteenä. Ritarinkannukset kukkivat yhä. Taustan valkoinen läikkä on neidonruusu 'Mme Legras de St Germain', joka nähtiin jo aiemmin.

Papukaijamerkki: pääsit maratonin maaliin!