Varaudu maratooniin: varaa viereen juotavaa ja muista välillä hengittää!
Kuuma sää saa tosin ruusujen värit haalistumaan hetkessä.
Mennään sitten ruusutarhaan. Boscobel ('Auscousin') on ihanasti kukassa ketoruusuruohojen kanssa.
Ranskanruusu 'Charles de Mills', vanha lajike 1700-luvulta ja yksi parhaista.
'Rosa Mundi' vasta vanha onkin, nimi edeltää Carl von Linnétä. Aamukuvassa näkyy hauskat värierot. Vastapuhjenneet kukat ovat aniliininpunaisia, vanhat kukat ovat menneet sinervänliiloiksi. En ole usein huomannut tätä, helle saa kukkiin uusia ulottuvuuksia.
Väreissä on hyvä kontrasti ja ne ovat selkeinä viiruina, lisäksi kukan muoto on täydellisen kaunis.
Vielä kerran 'Honorine de Brabant' ja 'Charles de Mills', taustalla Boscobel. Ruusutarha on juuri nyt niin ihana, etten edes sanotuksi saa.
Kun ollaan kasvimaan vierellä, katsastetaan hajuherneet. Kaunis vanha lajike 'Franciscus Cupani' (oikeasti kai 'Cupani's Original') kasvaa yrttilaatikossa.
'Nimbus' on juuri sellainen, josta pidän eniten. Kaksivärinen, jossa on tummaa luumua ja valkoista. Nämä esikasvatin, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole mitään eroa, sillä avomaalle huhtikuussa kylvämäni ovat tulleet kukkaan vain muutamaa päivää myöhemmin.
Vielä kerran 'Honorine de Brabant' ja 'Charles de Mills', taustalla Boscobel. Ruusutarha on juuri nyt niin ihana, etten edes sanotuksi saa.
Kun en viime vuonna onnistunut hajuherneiden kanssa ollenkaan, menetin samalla vuosikausia vaalimani kauniin värisekoituksen. Niinpä hankin nyt uusia, joille toivon pitkää ikää – ja oikeina pysyviä värejä.
Yksi herneistä on punaisempi. Se on rajamailla, onko se ok. Vähän tuontapainen on 'Wiltshire Ripple', jota kylvin keväällä yhteen kasvimaan laatikkoon, mutta se ei kuki vielä. Sen kukissa on tosaalta minusta parempi sävy, viininpunaisempi. Ehkäpä kerään väärän värin maljakkoon sekoittamasta pölytystä.
Hajuherneet olisivat aivan ihania ruusujen seassa, mutta ne pitäisi sitten keväisin aina istuttaa tai kylvää. Tilaa sellaiseen ei ruusujeni seassa oikein ole, mutta ehkä ensi keväänä muistan tämän ja yritän – ainakin johonkin kohtaan.
Kasvimaan alanurkalla on pikkuruinen istutusalue, jossa kukkii Tranquillity ('Ausnoble') viimein runsaammin. Taitaa olla sen kolmas kesä ja nyt viimein ruusu näyttää parastaan.
Sitten mennään portaat alas Rohaniin, nurmikäytävän oikealla puolella on ruusu-heinätarha. Oven vasemmassa reunassa kukkii 'Duchesse de Rohan', remontanttiruusu. Oikealla on Pierre de Ronsard eli 'Meiviolin', ranskalaisen Meillandin mestariluomus. Kun vain ryhtyisi köynnösruusuksi.
Täydellinen ruusunkukka.
'Raubritter' on ihastuttavasti täynnä kukkia ruusu-heinätarhan takaosassa. Tämä on hieman matala ja rennosti leveä penkin takaosaan, mutta näkyy onneksi oikein kivasti.
Opin eilen saksalaiselta vieraalta, että nimi tarkoittaa ryöstäjäritaria! Olen hämmästynyt. Näin soman ja viattoman näköinen ruusu. Kukapa olisi uskonut.
Viereisessä Rohanissa on kolme Austin-ruusua, mutta tällä hetkellä niistä kaikista vie voiton neidonruusu 'Félicité Parmentier', vanha ruusu 1800-luvun alkupuolelta (viimeistään). Kukinta ei välttämättä kestä kauaa, mutta on sitäkin upeampi. Tämänkin vierellä kasvaa tähkähelmikkää.
Sitten on syytä katsastaa muotopuutarha. The Pilgrim ('Auswalker'), yksi täydellisimpiä ruusunkukkia, joita olen nähnyt. Tämäkin.
The Pilgrim on tulossa juuri parhaimpaan kukkaansa. On ihanaa nähdä, miten runsaskukkaisia ruusut ovat, kun toissa talvi oli niille niin vaikea ja viime kesä meni lähinnä himmaillessa.
Kuvan alanurkassa näkyy myös vasta viime vuonna istutettu luostarinköynnösruusu – ihana nimi, harvoin harrastan suomalaisia lajikenimien sijaan, mutta tämä ruusu oli ihan pakko saada juuri tuon luostarinimensä vuoksi. Harrastan keskiajan tutkimusta – vaikka tämä ei mikään keskiaikainen ruusu ole oikeasti, vaan ihan nykyaikainen. Sen kauppanimi on Uetersener Klosterrose ja virallinen lajikenimi 'Tan99176'.
Saman kaaren toisella puolella kukkii Flammentanz ('Korflata').
Riippumatossa voi ihastella Hippolyteä, napostella käden ulottuvilla kasvavia mustaherukoita ja tarkkailla muotopuutarhan kukkia ja ötököiden sekä lintujen hyörinää.
Kaukana takana häämöttää apteekkarinruusu, mennäänpä sen luo.
Vielä enemmän ihastelen sävyjä, kun ruusun aluskasvi jalopähkämö ja nurmikon valkoapila kukkivat samaan aikaan. Nurmikko ja ruusun lehdet ovat lisäksi niin heleän vihreitä, ettei tätä tahdo heinäkuun loppupuoleksi uskoa.
Pihan länsireunan portin tolpalla kukkii toinen luostarinköynnösruusuni. Heti tämän jutun kirjoitettuani haen puutarhavajasta leikkurit ja napsaisen rusotuomipihlajan oksan tuosta pois ruusun ihastelua häiritsemästä. Tänä aamuna toinenkin kukka on ruusussa jo auki!
Siinä vieressä kukkii myös puhtaanvalkoinen neidonruusu 'Mme Legras de St Germain'.
Puutarhan alanurkalla kylätien vierellä kukkii valkoinen neilikkaruusu 'White Grootendorst' ja vanha vaaleanpunainen ruusu; juhannusruusun lisäksi toinen puutarhani alkuasukas. Se on luultavasti kirkonruusu ja kukkii melko lyhyen aikaa, mutta sitäkin tuoksuvammin.
Kasvupaikka on osuva, sillä syreenipuskan seassa, kedon laidalla, ruusu saa rauhassa levitä juuristollaan sinne sun tänne. Kukkia voi ehkä kuvasta erottaa sekä syreenien vasemmalla että oikealla puolella ja edessä, osa aika korkeallakin. Vasemmalla kukkii kiiltoleimu 'Mäntsälä'.
Lopuksi ruskopenkkiin, mikäli tässä vaiheessa on enää yhtäkään lukijaa jäljellä. Emily Brontë eli 'Ausearnshaw' on aloittanut vaisusti, mutta se sille suotakoon. Viime vuonna se nimittäin oli Austin-ruusuistani ainoa, joka kukki täysillä. Emily on lisäksi alkanut kasvaa korkeutta, mikä on hieno uutinen. Persikkaiset kukat ovat helteessä lähes valkeat. Papukaijamerkki: pääsit maratonin maaliin!
Ihania värejä! En tiennytkään, että väri voi haalistua helteessä. Miten noita kerroksiakin voi olla noin kamalan paljon yhdessä kukassa. Paino on jo aika suuri varren kannateltavaksi.
ReplyDeleteBongasin Harry Potterin huispausluudan, Nimbuksen ;)
Sanopa muuta, joskus kukkavarsi taipuu ja ihanan muotoinen ruusu katsookin alaspäin.
DeleteEnglantilaisen Potterfani-ystäväni (vanhempi lady) kissa on nimetty Nimbukseksi :-) Itse en ole jostain syystä niitä lukenut.
Niin ihania, ettei sanat riitä! T. AA
ReplyDeleteNo juuri niin!
DeleteMuistin melkein hengittää! Voi mahdoton, kuinka ihania ruusuja sinulla on, melkein pelottavaa katseltavaa, selkeää potkua Austin-innostukselle ilman muuta! Nuo ruusut ovat niin ihanan sävyisiä, kukan rakenne upeaakin upeampi ja varmasti tuoksu huumaa!
ReplyDeleteHyvä, ettet pökertynyt! Kävin tänään ihanassa puutarhassa, jossa oli paljon kauniita ruusuja. Sellainen antaa potkua ;-) Tuoksu noiden ruusujen keskellä on aivan ihana.
DeleteKiitos, voi kiitos! Aivan lumoavia ruusuja. Noiden keskellä on varmasti ihanaa elää.
ReplyDeleteKyllä on, ja puutarha täytyy kiertää usein :-)
DeleteJestas - pihasi on puhjennut kukkaan tai lienee oikea runsaudensarvi...
ReplyDeleteHajuherneiden herkkyyttä... niitä nähdessä tekisi mieli tehdä kakku tai piiras... ja niitä söpössä pikku maljakossa viereen... en tiedä mistä nuo näkymä on piirtynyt kalvoilleni...
Ja mitä ihmettä - Bourbonruusu... voiko tuollaisia olla olemassa, Suomessa... tuli mieleen raitajuuri... tai joulutikkarit...
Olen "luonasi" aina kuin Liisa Ihmemaassa.... kiitos jälleen!
Ihana ajatus hajuherneistä, ja ne ovatkin pikku kimppuna ihanimmillaan.
DeleteRaidallisissa kukissa on tosiaan jotain taikaa, epätodellisia, ehkä siksi olen itsekin niihin hullaantunut. Hankin syksyllä vielä yhden uuden ;-)
Oli kyllä aika maratooni, mutta tosi ihania ruusuja ja näkymiä! Voin vain kuvitella tuoksun...
ReplyDeleteTuoksu on etenkin hellepäivänä aivan ihana.
DeleteMahtava määrä upeita ruusuja. Sinulla on paljon noita muhkeita ruusuja. Ja austineita. Ja muitakin. Huh. Tuolla olisi paria sellaista, mitä itsekin voisi taas haluta, nyt toki täytyy ensin hetki malttaa, että on taas paikkoja vapaana.
ReplyDeletePidän muhkeista, vaikka niissä saattaa olla ongelmana se, etteivät varret jaksa kannatella kukkia.
DeletePaikkoja tosiaan tarvitaan! Siksi minäkin lähdin valloittamaan ruusuille ylärinnettä, jonne en alun perin koristeistutuksia hedelmäpuiden sekaan suunnitellut.
Mahtava kattaus ja niin ihanan väriset hajuherneet. Omat rimpulani sikin sokin kasvilavan reunassa. Värejä en enää muista ja saattaa olla etten näekään. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteVoi, toivottavasti näet kukkia kumminkin!
DeleteAivan ihana kokoelma kauniita ruusuja.
ReplyDeleteTerveisin Marika
Kiitos Marika!
DeleteMitä herkkiksiä onkaan ruusutarhasi nyt kukkuroillaan.Tranquillity tällä kertaa hurmaavin hurmaavien keskellä. Sain myös hyvän idean. Olen kasvatellut kellanvihreää poimulehteä pionien ja sinisten kurjenpolvien kumppanina. Mutta tosiaan, villin palsternakan tavoin poimulehtikin varmaan sopisi myös ruusujen vierelle. Ainakin kannattaa kokeilla, kun jaettavaa löytyy omasta takaa.
ReplyDelete- Mummopuutarhuri
Hyvä idea! Kävin tänään aivan hurmaavassa puutarhassa, jossa poimulehteä oli istutettu (useimmiten vaaleanpunaisten) ruusujen sekä sinisten ja violettien kukkien aluskasviksi. Todella kaunis väriyhdistelmä!
DeleteOh, kaksivärinen yllätys "värilajitelman" hajuhernepussista sai nimen: näyttäisi olevan tuota 'Franciscus Cupania'. Ja nuo ruusut saa haaveilemaan kokeilusta omallakin pihalla. Jos vain osaisi päättää, mikä niistä olisi ihanin (ja sitkein aloittelijalle). -q
ReplyDeleteCupani on klassikko, ja hyvin tuoksuvaa sorttia myös. Ihanimman päättäminen onkin vaikeampi juttu!
DeleteKaikki nuo persikkaiset ruusut ovat ihania🧡Ja hienosti on pensasbasilikasi kukassa, pörrit tykkää!!!
ReplyDeletePersikkainen sävy on vähän erikoinen, ja yhdistettynä kerrottuun ruusunkukkaan aivan vastustamaton. Persikka on myös ihana yhdistelyväri.
DeleteParas pörinä käy mäkimeiramissa, sitä minulla kasvaa neliömetreittäin, ruusujen välissä myös.
Olipas hieno kattaus ruusuista. ihania kaikki! Vaarallista kahella tämmösiä kuvia, käyp ruusukuume tuas nostelemaan piätään!
ReplyDeleteRuusukuume onkin sitkeä tauti eikä ehkä parane ollenkaan.
DeleteJopas jotakin, aivan ihania ruusuja ja muita kumppaneita. Näistä tulee viehkoja näkymiä ja ihan varmasti runsaasti onnen tunteita!
ReplyDeleteTällaiset maratonit sopivat minullekin.
ReplyDeleteKylläpä oletkin onnistunut luomaan paljon kauneutta talojesi ympärille; nyt et varmastikaan halua lähteä sieltä mihinkään pitemmäksi aikaa, jos ei pakko ole. Tykkään ihan kaikista valitsemistasi ruusuista, niin kaunista! Ihanaa, kun noin pääset nauttimaan palkkiosta, kun olet jaksanut kaivaa istutuskuoppia, nyppiä rikkoja ym. ym: kyllä kannatti!
Merja
Tämä on todellinen ruusujen kesä! Vanhat kukkivat komeammin kuin koskaan aikaisemmin ja lisäksi istutin monta uutta viime syksynä ja tänä kesänä. Niiden ensimmäisen kukinnan odottaminen on ollut jännittävää, kun olen tilannut kaikki kuvien perusteella ja vaikka miten etsin eri lähteistä kuvia, niin todellinen sävy selviää vasta kukinnan alettua. Tähän mennessä köynnösruusu John Cabot on ollut pieni pettymys (ärhäkän aniliini) ja Summer Songin värin kehitystä vielä odottele ja toivon, että väri syventyy, kun kukka aukeaa kokonaan, mutta Koko Loko on niin käsittämättömän hieno, että sen edessä ihan mykistyy. Uskomattoman kaunis kukan väri ja hienostunut muoto. Tuntuu ihan epätodelliselta, että omassa pihassa voi kasvattaa jotain niin täydellisen kaunista.
ReplyDeleteVau. Onpas sulla paljon upeita ruusuja. Vaikeahan tässä on olla hankkimatta uutta ku noita näkee!
ReplyDelete