Tuulessakin edistyy

 Viime päivät olivat kylmiä.

Tässä kuvassa Ransu ei ole pissalla, vaan sillä on tukeva haara-asento tuulen takia.

Ransulla ei ilmeisesti ole luottamusta siihen, että runsas painonsa pitäisi jalat tulevasti maassa.

Ransun kuonon suunnassa näkyy pari sinistä kukkaa, ne ovat 'Painted Lady' -kurjenmiekat.

Niiden vierestä onkin ponnistanut vähän isompi tyyppi: ternipikarililja! Tämä on ensimmäinen. Muista lajitovereista tai keisarinpikarililjoista ei näy vielä mitään.

Nyt varmaan alkaa tapahtua vauhdikkaammin, kun kovista yöpakkasista päästiin (täällä maksimi oli –8 viikonloppuna). Viime yönä ei pakkasella käyty ollenkaan.

Vaikka eilen oli hyytävää ja luntakin satoi, huomasin yllätyksekseni uuden kurjenmiekan avaamassa kukkaansa. Kuvan otin vasta tänä aamuna, sillä eilen ei tehnyt mieli ulkoilla kuin minimisti. Tämä on nimetön lajike, sillä pussin etiketti sanoi yhtä, mutta kukka onkin toinen. Jokin kevätkurjenmiekan tyyppinen tämä kumminkin on. 

Vilkaistessani uusinta Viljelykasvien nimistöä näen, että näille risteymille ja risteymälajikkeille on viimein keksitty oma ryhmä: huhtikurjenmiekka, Iris Reticulata-Ryhmä. Se mukailee kansainvälistä tapaa niputtaa tämä kirjava joukko monen lajin perimää omaavia kurjenmiekkoja Reticulata-ryhmäksi. Hyvä!

Tämän aamun kuvauskierroksella menin katsomaan viherjouluruusua. Muistin sen yhtäkkiä ja mietin, mitenköhän se on selvinnyt. En ollut huomannut suojata sitä koko talvena ollenkaan.

Jouluruusu kasvaa koristekastikoiden vieressä, jotka ovat romahtaneet osittain sen päälle. Se on suonut jonkinlaista pakkas- ja tuulensuojaa. Kukkavarsi on kasvanut salassa jo näin korkeaksi – tämä on aivan pihatien vieressä, josta kuljen joka päivä, silti huomasin sen vasta tänään!

Samalla selvisi, että tämä ei olekaan viherjouluruusu. Niillä on vihreät kukat. Lehdet ovat kyllä suunnilleen yhtä kapeat kuin viherjouluruusulla. Kaunis tämä silti on, joten toivotan tämän, luultavasti tarhajouluruusun, tervetulleeksi puutarhaani. 

Varsinainen tarhajouluruusukeskittymä Rivendellissä on myös kasvussa. Pitäisikin vähän siivoilla sinne tänne sojottavia heinän- ja varjoliljan korsia ja kuvata aluetta laajemmin. Monet mättäät puistolumikelloja ovat kukassa ja jouluruusut komistuvat päivä päivältä.

Musti on tyytyväinen, kun Rivendellin joki on vapautunut jäästä ja siitä voi juoda. Vähänpä on joessa vettä. Kun lumien sulamisvesiä ei ole, tulee keväästä mahdollisesti hyvin kuiva. Toivon, että sataisi vettä edes joskus.

Ihana haisujouluruusu on selvinnyt talvesta. Siitä olen todella iloinen. Tätä erikoisuutta ei usein tule vastaan. Edellinen yksilö kuoli siihen, että tuli kukkaan keskellä talvea ja sitten iskivät kovat pakkaset.

Tällä kertaa suojasin tätä hieman lampaanvillalla, vaikka tämä ei yrittänytkään kukkia. Samat villat suojasivat myös 'Dawn' -heittä, jonka alla tämä kasvaa.

Otin 'Dawnin' (Viburnum × bodnantense) ympäriltä pois suojaverkon, jotta pääsen kuvaamaan pensaan kukkia paremmin. Kukintoja kun on parikymmentä. Haisujouluruusua ei kuvasta erota, mutta pari kirkkaankeltaista talventähden kukkapallukkaa näkyy. Toivottavasti pensaan vaaleanpunaisia nuppuryppäitä erottaa myös.

Kukkanuput ovat edelleen tuoreen näköisiä, vaikka ne ovat odotelleet avautumista yli kaksi kuukautta. Ne ovat kyllä kasvaneet ja paisuneet. Jospa viimein alkaisi olla avautumisen aika!

Ennuste lähipäiville vaikuttaa hyvältä. Lämpömittari näyttää nyt +7 astetta varjossa. Ylen uutisten ja Ilmatieteen laitoksen sääennusteissa oli viiden asteen ero (Ylen mielestä tulee todella lämmintä, Ilmatieteen laitoksen mielestä maltillisempaa), mutta kummankin mielestä pakkaset pysyvät poissa hamaan tulevaisuuteen.

Ihanaa, kevät etenee, ja nyt täytyy päästä ulkohommiin tästä koneen äärestä.

Iloista päivää!

Huhtikurjenmiekka Iris Reticulata-Ryhmä

Kevätkurjenmiekka Iris reticulata

Talventähti Eranthis

Tarhajouluruusu Helleborus × hybridus

Ternipikarililja Fritillaria raddeana

Viherjouluruusu Helleborus viridis