Rämpimistä myyränkuopissa

 Keksin syksyllä, että tonttini länsireuna tarvitsee ehdottomasti tukevan pergolatyyppisen rakennelman.

Hankin muutaman tolpanjalan 10 x 10 tolpille, mutta en muistanut, minkä pituinen tuo pätkä on, niinpä niitä jäi uupumaan. Taisin saada kuningasidean kaupungissa ollessani ja ostin sitten sokkona liian vähän.

Ei se mitään, hommasin pari lisää ja eilen löin ne maahan. Ei ollut maa jäässä yhtään. Joissakin kohdissa se kyllä on, mutta ei tässä.

Pihallani on muutamia sellaisia kohtia, joissa kantapää uppoaa myyrän tunneliin. Siitä sitten voi jatkaa painamalla jalalla, tunneli löytyy kyllä. Hitsi noita vesimyyriä. Tässä kohdassa olisi kaksi mustaseljaa, jotka ovat enää varjo entisestään myyrien takia.

Ihme juttu on, että ensin mustaseljat kasvoivat ja kukoistivat 15 vuotta, sitten ne alkoivat kuihtua. Syy on ihan selvä: juurista on syöty niin paljon, etteivät puskat pysty pitämään yllä niin isoa oksistoa. Kumpikin oli kyllä viime vuonna vielä joten kuten elossa, mutta ne ovat enää vain metriset käppyrät verrattuna entisiin lähes kolmimetrisiin komistuksiin. Todella harmi. Nytkin talloin onkaloista maata tiiviimmäksi puskien ympärillä. 

Onneksi täällä on myyrästäjä Musti, mutta onhan se jo 18-vuotias ja jahtitanner on aika iso, sillä myyriä on monessa suunnassa. Tämä ylärinne vasta onkin todella myyräisää seutua. Kiersin katsomassa puuvartiset ja jalka uppoaa monin paikoin ihan nilkkaa myöten onkaloon.

Pähkinäpensaat kukkivat ihan justiin.

Nenäliinapuu näyttää selvinneen talvesta oikein hyvin; ihanan pulleat punaiset silmut!

Parrotiasta ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta sama oli viime vuonna. Tällä on ollut villaa suojana tänäkin talvena.

Parrotian alla huomasin koristemansio Lipstickin, jossa on yksi kukka ja toinen nupulla.

Ruusumantelin nuput enteilevät ihanaa kukintaa.

Ylärinteessä on myös syksyllä tekemäni köynnösmaja, jonne istutin sinisateen. En ole kurkistanut villatakin alle, vielä ei ole sen aika.

Muut marjat ovat hävinneet, mutta japaninhappomarjat eivät näytä kelpaavan linnuille. Puska onkin erittäin koristeellinen koko talven.

Ruusuherukan latvassa on yksi lehti. En ollut tätä aiemmin huomannut, liekö syksyn peruja vai jo kevään ennettä? Luulen, että syksyn, sillä keväällähän puska puhkeaa ensin kukkaan.

Sitä ennen odotellaan 'Dawn' -heiden (Viburnum × bodnantense) kukkia. Edistystä ei tapahdu, on vielä niin viileää. Kukinnot pysyvät päivästä toiseen nupulla.

Sellainen uutinen on, että ensimmäinen talventähden nuppu löytyi! Nämä ovat juuri tällaisia, ettei näy mitään ja sitten seuraavana päivänä mullan pinnalla onkin kirkkaankeltainen pallukka. Tämä on vähän vaaleammankeltaista italiantalventähden lajiketta 'Schwefelglanz'.

Vierestä nousee mullan pinnalle varren mutkia, mutta maata täytyy sihdata todella tarkasti ne havaitakseen. Yhdessä toisessakin paikassa taitaa näin olla, mutta kuten sanottu, tämä on lähes näkymätön kukka, kunnes on jo lähes kukassa.

Arvasin Koska kukkii -haasteessa ensimmäisen talventähden kukkivan maaliskuun 12. päivänä. Voi olla, että tämä avautuu jo aiemmin. Tai niin luulisi, mutta tähän aikaan vuodesta mitään ei tapahdu kovinkaan nopeasti, joten voi siihen ehkä mennäkin pari viikkoa. Mene ja tiedä.

Italiantalventähti Eranthis hyemalis

Japaninhappomarja Berberis thunbergii

Koristemansio ×Comagaria rosea

Mustaselja Sambucus nigra

Nenäliinapuu Davidia involucrata

Parrotia Parrotia persica

Pähkinäpensas Corylus avellana

Ruusuherukka Ribes sanguineum

Ruusumanteli Prunus triloba

Sinisade Wisteria