Friday 17 June 2022

Yrttipenkki on yhä vanha haaska

Kuten aiemmin mainitsin, uudistin vanhan lahon yrttipenkin. Vaan kuinkas kävikään, uusikin tuli tehtyä romupuusta. 

Tein yrttipenkin aikanaan vanhoista huonoista hirsistä, kun talo kengitettiin. Nyt oli aika uusia penkki.

Päätin olla kaivamatta kaikkea pois ja vain tehdä uudet reunat olemassa olevan multaklimpin ympärille.
Isoin haaste oli pensaan kokoiseksi kasvanut salvia, sillä se kasvoi juuri siinä päässä penkkiä, jota halusin pienentää. Tuolla syreenin edessä. Halusin päästä kulkemaan kasvimaalle ja kaivolle syreenin ja yrttipenkin välistä.

Tein hommaa toukokuun lopulla, kun ruusutarhapenkissä kukkivat 'Carnaval de Rio' -tulppaanit ja helmililjat, nämä ovat tummahelmililjalajiketta 'Peppermint', ja ne ovat lisääntyneet hyvin. Istutin nämä syksyllä 2019.

Kohta salvia lähtee...

... enkä raahannut sitä kauas. Se siirtyi preerian yläosaan, missä se sopii kuin nakutettu parin ison kiven väliin. Kun vain pysyy hengissä. Juuria siitä tietysti katkeili, ja nyt on kuivuus. 
Toivottavasti se myös viihtyy talvet yhtä hyvin kuin ennen, vaikka ei enää kasva kohopenkissä. Kohopenkki on ollut riittävän talvisen kuivuuden tae, mikä on salvian selviämisen edellytys.
En ole huomannut ottaa kuvaa puskasta uudessa sijainnissaan, mutta se kasvaa tässä lähellä näitä tulppaaneja, jotka istutin syksyllä. Lajike on 'Antoinette' ja se tekee tuollaisia kimppumaisia kukintoja. Kauniin vaaleankeltaiseen väriin olin ylen tyytyväinen...

... kunnes palasin viikko sitten kotiin ja järkytyin. Onpa Antoinette muttunut! Eikä mitenkään kauniimpaan suuntaan.

Kyllä tähän maailmaan väriä mahtuu, ei siinä mitään. Aluekin on sama, josta tuli aiemmin mainittua väärä tulppaani, se punakeltainen hirvitys. Tätä aluetta en ole värikoodannut, joten ehkä tämänkin kestää.
Tämän kuvan otin avautuneen tähtimagnolian kukan takia, se on tuossa myös. 
Kuvaaminen on vaikeaa, kun kova auringonpaiste porottaa joka päivä.

Takaisin yrttipenkkiin. Mietin uusien reunojen ratkaisua aikani, kun silmiini osuivat miehen kotisaareltaan tuomat roskapuut, jotka piti pilkkoa polttopuiksi. Minä ne sanoin pilkkovani ja jätin pinoon. Mielessä kyllä kävi, että aika hienoa paksua lankkua, vaikkakin vähän lyhyinä paloina... ja vain hieman huonoksi menneitä kohtia...

Niinpä kokosin niistä reikänauhan avulla suit sait uudet reunat yrttipenkin ympärille. Joka kulmaan ei lankkujen pituus riittänyt ruuvaamaan niitä suoraan toisiinsa.
Eipä tällä tontilla mikään muukaan ole uudenkiiltävää, sopii hyvin.
Yrttipenkissä viihtyvät timjamit ja keskellä iso pehko talvikynteliä, jonka pitäisi olla vähän talvenarka, mutta tässä se on viihtynyt mainiosti. Takana on ranskanrakuuna, sekin talvehtinut loistavasti. 
Kiinansipuli kuoli viimein, se oli puolikuollut koko ikänsä, kuivui kesäisin aina niin pieneksi raaskuksi, ettei siitä koskaan saanut satoa. Valkosipulitkin näyttävät lopulta hävinneen kokonaan. Monta vuotta ne jaksoivat nousta kuihtuakseen juhannuksen aikaan. Siis kyllä minä kastelen, mutta en näköjään laisinkaan riittävästi.

Pillisipuli viihtyy yrttipenkissä onneksi ihan hyvin, ja talvella sain Maatiaiselta kuvapalkkiona vanhaa ryvässipulia, jota olin havitellut. Yritän saada sitä pidettyä ylläpitoviljelyssä tässä korkeimmassa, syvämultaisimmassa laatikossa.
Monivuotiset vihannekset, kuten ryvässipuli, ovat ihan parhaita. Mietin myös, saisinko näistä paremmin satoa, sillä tavalliset sipulit, joita olen kokeillut, eivät ole kasvaneet kesän mittaan yhtään. Olen saanut syksyllä nostaa pienemmän määrän pikkuisia istukassipulin kokoisia nykäreitä kuin olen keväällä maahan laittanut. Niinpä olenkin luopunut kokonaan sipuleista, kerään vain lehtisatoa niistä monivuotisista lajeista (käärmeenlaukka, karhunlaukka, ruoholaukka ja pillisipuli), jotka viihtyvät.

Kasvimaani koostuu kokonaan laatikoista. Musti esittelee. Tässä taustalla lahon hirren takana tosin ruusutarha.

Laajempi kuvakulma ja Ransukin mukana. Tämä uusi matala laatikko on haasteellinen, sillä sen multatila on niin pieni, että se kuivuu äkkiä. Kylvökset ovat siinä tuskin itäneet.

Onneksi on monivuotisia, kuten kuvassa keltaisena kukkiva hietasinappi eli "wasabirucola" ja itsekseen kylväytyviä, kuten kamomillasaunio. Pioniunikkoa saa taas jo kitkeä, mutta auttaahan sekin peittämään paljasta multapintaa ja estämään kuivuutta. Ilman näitä vapaaehtoisia olisivat kasvimaapenkkini hyvin autioita. Kylvin kyllä joka ruudun, mutta välillä olen ollut poissa viikonkin kastelemasta.

Syvimpään laatikkoon pistin roppakaupalla ihanaa 'Annabelle' -perunaa ja sille kunnon kompostimultakerroksen päälle. Kasvuunlähtö on ollut loistava. Aluksi tässä laatikossa olivat ikkunat päällä, mutta pian perunat nousivat korkeiksi. Ikkunat jäivät lojumaan laatikon taakse.

Näkymä Rohanista käsin.

Tuossa Annabellet vasemmalla. Tässä ollaan iltavalossa pari päivää sitten.

Eilen meni hermo rehotukseen, kitkin kivipengermän päällisen, kun eihän siitä viidakosta enää nähnyt edes läpi, ja niitin liiterin päädyn ojan korkean heinikon. Nyt erottuvat vähän paremmin koristekasvitkin, kuten edessä ruusu-heinätarhan valkeat laukat. Tämä alue on lähes metrin alempana kuin kasvimaa, erotuksena kivipengermä, jota ei etualan kasvien takaa näe.

Kiikutin samalla lojuvat ikkunat takaisin liiteriin, turhaan ne tuossa näkymää pilasivat. 
Otin nämä viimeiset kuvat tänä aamuna, mutta ei minun aamuni ala niin aikaisin, etteikö aurinko jo olisi korkealla. Iso koivu heittää varjon vielä kukkivan syreenin päälle kuvan oikeassa reunassa. Valon ja varjon erotus on liian suuri.
Huomenna saa varmaan parempia kuvia tasaisemmassa valossa, kun on sadepäivä luvassa, vaikka meidän sade-ennuste onkin nyt kutistunut vaivaiseen 3 mm:iin.

Yhtäkkiä alkaa ruusupergolan orjanruusukin kukkia! Ollaan tosiaan jo ihan justiin juhannuksessa.
Seuraava raivauskohde olisi sitten aurinkotuolien takana oleva ruusutarha. Suurin osa siinä on onneksi yksivuotista kirjopillikettä, se on helppo kitkeä ja jättää maahan katteeksi.
Tähän aikaan vuodesta eivät hommat lopu, vai mitä.


Hietasinappi Diplotaxis
Kamomillasaunio Matricaria chamomilla
Kiinansipuli Allium tuberosum
Orjanruusu Rosa dumalis
Pillisipuli Allium fistulosum
Ranskanrakuuna Artemisia dracunculus 'Sativa'
Ryvässipuli Allium cepa Aggregatum-Ryhmä
Salvia Salvia officinalis
Talvikynteli Satureja montana
Timjami Thymus
Tummahelmililja Muscari armeniacum

20 comments :

  1. Minulla on ollut myös tuota Antoinette tulppaania ja sen pinkki oli lopulta ihan neonvärinen, aika hirveä. Kasvimaa laatikoissa on ihan kätevä. Minulla on vaan vähän syötäviä kasveja enemmän kiinnostaa silmänruoka 😊

    ReplyDelete
    Replies
    1. Neon tosiaan, ei mikään kaunis sävy. Etenkin, kun aloitti niin viehättävän vaaleasävyisenä.
      Silmänruoka ilman muuta on tärkeämpää :-D Mutta täältä kun on kahden tunnin laivamatka kauppaan, niin on etua, että tuoreet salaatit ja perunat saa omalta pihalta ;-)

      Delete
  2. Teillä kevät ja kesä edistyvät oikeassa aikataulussa, mutta kylläpäs onkin tuo Antoinetten värinmuutos aikamoinen!

    Meillä kukkii tällä hetkellä kevätvuohenjuuret ja pikkusydämet. Osittain vielä narsissit, vaikka ne ja tulppaanit on kyllä pääosin jo lakastumisvaihteessa. Pihlajiin tuli kourallinen kukkaterttuja, syreenit alkaa ehkä kesä-heinäkuun vaihteessa (niihin tosin ei juurikaan tule kukkia nyt, näyttää siltä), ruusu ilmeisesti elokuussa, jos ehtii ollenkaan, ja akileijoista ei vielä tarvitse haaveillakaan. On täällä aurinkokin paistanut, vaikka on satanut vettäkin, mutta sangen viileä alkukesä on ollut. Ei siinä sinänsä mitään, kevät on paras aika vuodesta ja se saisikin kestää piiiiitkään, mutta sen pitää sitten olla pois talvesta ja syksystä. Kevät ja kesä yhteensä n. 10kk, loput kaksi syksyä ja talvea (joulun tienoilla).

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi hyvänen aika, kun teillä on ollut viileää - ei syreeninkukkia vieläkään! Toisaalta ulkosaaristossa ne myös kukkivat vasta juhannuksen aikaan, kun meri kylmentää niin tehokkaasti.
      Tismalleen samaa mieltä kuukausien järjestyksestä, noin sen pitäisi mennä! Kesä on muutenkin tässä maassa aivan liian lyhyt. Ja talvi pitkä. Toisaalta teillä on varmaan sitten ollut optimaaliset säät kaikille ransutyyppisille kissoille, jotka viihtyvät parhaiten kymmenessä asteessa.

      Delete
    2. Säät ovat tosiaan olleet hyvin ransutyyppiset, ainakin sen jälkeen kun lumenpaljous suli. Sitä ennen oli enemmänkin mustityyppistä. Mustille taitaa tosin kelvata (ainakin lähes) kaikki. Pusuja heille!

      Delete
    3. Täytyy antaa pusut, kun pojat ilmestyvät! Ransu vetelee sikeitä vintillä nojatuolissaan, Musti meni reippaana poikana ulkoilemaan sateesta huolimatta. Aamulla se toi verta ja vettä valuvan vesimyyrän eteiseen aivan läpimärkänä itsekin. On se kova. Ja vieläkin ontuu hieman, kun venäytti jalkansa viikko sitten, eikä sekään menoa paljoa hidasta. Annan Mustille pusuterveisesi siis sillä ehdolla, ettei se taas ole kantanut myyrää suussaan juuri.

      Delete
  3. Juuri nyt juttuasi lukiessani adoptiokissa Mamis ilmestyi pihaovesta kiehnäämään jaloissani. Pakkohan sitä on rapsuttaa ja kuunnella kehräämistä. Siro ja kauniin värinen kissa.
    Antoinette "takinkääntö" on melkoinen. Varmaan piti pari kertaa hieraista silmiä sitä katsellessa.
    Joo, kuivaa on auringon paahtaessa päivästä toiseen tuulen maustamana. Huomiseksi luvatun sateen otan ilolla vastaan, kunhan ei vaan kuivu pelkäksi lupaukseksi.
    Toivottavasti salvia kotiutuu uuteen paikkaan. Vähän hankalaa, kun kuivuuden vuoksi hyötyviljely rajoittuu yrtteihin. Peruna on kyllä minusta mitä mainioin viljeltävä, joten sen menestyminen on mukavaa.
    Olen monta kertaa miettinyt, miten kekseliäs sinun on väkisinkin saaressa asuessa ja kasvattaessa oltava. Sieltä ei noin vain piipahdeta naapurikylän kauppaan ostoksille. Eikä myöskään ihan helposti rahdata isompia tarpeita.
    Nyt käy kirjoittaminen hankalaksi, kun Mamis pyörii ympärilläni minua puskemassa - ja puskee itsensä näppikselle. Rapsutuksia Mustille ja Ransulle, myös Mamikselta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi miten ihanat kissamaiset terveiset! Kiitos sinulle ja Mamikselle, taitaa olla melkoinen huomionkerjuri :-D
      Toivottavasti huomisesta tulee oikein kunnon sadepäivä. Tulisi oikein perusteellinen kastelu niin tarpeeseen.
      Omat perunat ovat niin herkullisia, että niitä on ihana kasvattaa. Ja täältä kun on ruokakauppaankin matkaa, niin on tärkeää, että pottuja löytyy "omasta ruokabaarista", samoin kuin salaattia. Olen oppinut, mitkä niistä ovat kuivuudenkestäviä lajeja, ja onneksi on myös tuo monivuotinen rucola.
      On ollut tarkoitus tehdä päivän Paraisten-reissu hakemaan betoni- ja multasäkkejä sun muuta, mikä ei normi-kotiintuloreissulla autoon mahdu. En vain ole raaskinut olla päivää pois puutarhahommista, ja on ollut vähän työkiireitäkin. Tulee kyllä katsottua monia rojuja sillä silmällä, mitä niistä voisi saada aikaan. Ja kalusteet sun muut täällä kyllä kierrätetään erittäin tehokkaasti, talosta seuraavaan.

      Delete
    2. Saarielämä opettaa asukkaat elämään ja toimimaan ekologisesti. Viisasta ja siinä olisi meille muillekin esimerkkiä.
      Puutarhahommista on tosi vaikea irrottautua. Siksi minunkin tulee niputettua hankintoja hoidettavaksi kerralla enemmän.
      Mamiksella oli aivan valtava hellyyspuuska. Se pyöri ympärillämme pitkän tovin kehräämässä ja puskemassa. Kiersi välillä tutkimassa koko kämpän ja palasi aina uudelleen rapsutettavaksi. Mietin, oliko sen emäntä lähtenyt taas jollekin reissulle jättäen Mamiksen ulos, kuten tapaa kuulemma tehdä. Annoin kissalle vettä.

      Delete
    3. Voi ei, miten kamalaa jättää kissa ulos :-(

      Delete
  4. Hommia olisi tosiaan todella paljon. Minä en ehkä pysty puutarhahommiin ennen kuin olen käynyt ostamassa jonkun tehokkaan hyttysmyrkyn (itseeni suihkutettavan), sillä on niin armoton hyökkäys hyttysten toimesta, että en pysty juuri mitään tekemään nyt ulkona.

    Minusta näyttää kasvimaasi todella kuvaukselliselta. Maan tasoeroja on kuvista niin vaikea hahmottaa. Toivottavasti siellä nyt sataisi huomenna tai vaikka jo useampana päivänä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, hyttyset. Niitä on täälläkin, vaikka tuuli pitää niiden määrän varmasti hyvin maltillisena teidän tilanteeseen nähden. Ja jos niistä nousee pitkään kutisevia paukamia, ei se ole yhtään mukavaa. Itse onneksi siedätyn kesän mittaan, nämä alkukesän paukamat ovat melkoisia. Huomasin tässä yhtenä päivänä kesän ensimmäiset paarmatkin. On meillä kiusanhenkiä hampaat ojossa kimppuun hyökäämään.
      Kiitos kauniista sanoistasi, kierrätysmateriaalikasvimaa näyttää juuri siltä mitä on, mutta siinäkin on oma viehätyksensä joidenkin silmissä. Toivottavasti huomenna sataa, tai täällä sen pitäisi alkaa jo yöllä! Odottelen sitä kodikasta ropinaa.

      Delete
  5. Ahkerana olet ollut. Kaunis Musti siellä häärää apurina 🐱

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hommaa on eikä tekemällä lopu, onneksi on apulaisia :-D

      Delete
  6. Olet ollut ahkera ja näppärästi sait uuden yrttilaatikon. Toivotaan salvialle virkeitä vuosia. Annabellet ovat minustakin tosi hyvä perunalajike, olemme jo nauttineet uusista Annabelleista monta ateriaa. On hyvä, että pottuja löytyy läheltä omasta maasta.
    Toivottavasti sade osuisi siellä kohdalle ja helpottaisi kuivuutta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa, omia perunoita jo! Omat istutin aika myöhään, eivätkä kuki vielä, mutta ehkä noista voisi jo koeponnistaa yhden naatin ylös.
      Sade alkoi hissukseen, toivottavasti jatkuu ja välillä saisi tulla rankempanakin. Näin alkukesällä ei onneksi vielä ole mikään katastrofikuivuus, pintavesi on vielä suht korkealla, mutta nuorille taimille ja pintajuurisille siitä ei ole apua.

      Delete
  7. Ei lopu hommat ei, yhden alueen kun saa kuntoon, seuraava jo odottaa. lankut sopivat hyvin paikoilleen ja mitä parasta kun voi hyödyntää jo olemassa olevaa. Minun pitäisi keksiä joku reunus yhteen tulevaan kohopenkkiin. Olen pohtinut turveharkkoja, lautaa ja ties mitä, vaikea valinta mutta taitaa kallistua sellaiseen mitä jo löytyy nurkista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi reunuksia voi tehdä kaikenlaisista materiaaleista!

      Delete
  8. Hyvää kierrätystä! Tuli mieleen, auttaisiko joku suoja lavojasi pysymään kosteampina siihen saakka että taimien juuret yltävät syvemmälle? Ikkunalasi sinulla jo olikin valmiina tai sitten joku kasvihuonemuovi (vaikka se onkin tajuttoman rumaa) kaarien varaan viritettynä. Huomasin keväällä, että muovisella minikasvarilla peitetty lavakaulus pysyi pidempään kosteana kuin harson alla ollut penkki. Suojaahan se ainakin kuivattavalta tuulelta. Toivottavasti salvia selviää siirrosta ja viihtyy uudella paikallaan.
    Olipas 'Antoinettella' huima värimuutos! Kerrassaan erikoinen.
    Toivottavasti olette saaneet kunnolla sadetta. Meillä oli muuten poutapäivä mutta neljästä eteenpäin on sadellut tasaisen reippaaseen tahtiin. Johan sitä joutikin sisälle kun olin ennen yhdeksää jo kitkemässä :D Lauantai-illan jatkoja pojille ja sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, suoja auttaisi. Joskus minulla on ollutkin harsoa, mutta se meni aika nopeasti riekaleiksi enkä ikinä ostanut uutta. Muovia tai ikkunoitakaan ei voi jättää paikoilleen siksi aikaa, kun olen kaupungissa (jos vaikka sattuisi sellainen ihme, että vettä tulisi taivaalta), ja silloin juuri sitä kosteuden pidätystä kipeimmin tarvitsisi. Täytyy varmaan muistaa harsoa taas hankkia.
      Kiitos, tänään tuli 6 mm, joka on meidän mittapuulla ihan kunnon sade. Meillä meni toisin päin, eli iltapäivällä sade jo loppusi, oli aamuvarhaisella alkanut. Sinulla olikin ihan kunnon työpäivä puutarhassa.
      Kiitos, täällä oli lyhyet yöunet, joten taidan painua tuhatsivuisen kirjan kanssa pehkuihin viettämään lauantai-iltaa. Kirja on ihan hirveän koukuttava, ja ihan hirveä, sillä siitä on edelleen niin paljon jäljellä, ettei voi kuvitellakaan saavansa sitä vielä tänäkään iltana luettua ja mysteerin ratkaisua selvitettyä. Mukavaa lauantain jatkoa sinullekin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!