Saturday 19 March 2022

Uusia ituja

 Vaikka maa on jäässä, ei kevättunteen kohoamista voi estää mikään. Mitkä säät ja viikonloppuna vain paranee!

Piha on paljas, mutta mukava on liikkua ja puuhailla, vaikka maankaivuuhommiin ei vielä pääsekään. Risuhommia on ollut hyvä tehdä. Suorat rangat jätin aitamateriaaliksi. Mutta uusien aidantolppien pystyttäminenkin saa odottaa maan sulamista.

Hakkeen kattamasta vuokko-esikkopuutarhasta tuli kivan näköinen. Aiemmin minulla ei olekaan riittänyt haketta laajemmin pihalle levitettäväksi, kun olen käyttänyt isoimman osan risuista aidan tekoon. Jonkin verran tarvitsen haketta myös vessoihin. Minulla kun on sisävessanakin kuivikekäymälä.

Musti viettää isoimman osan päivästä ulkona ja ilmestyy aina jostakin, kun menen itsekin pihalle puuhailemaan. Paitsi jos oksasilppuri tai moottorisaha pärisee, niistä Musti pysyy kaukana.
Kottikärryyn sain vaihdettua uuden renkaan rikki kuluneen tilalle. Olin onneksi ottanut renkaan talteen vanhoista, puhki ruostuneista kärryistä. Kohta nämäkin ovat puhki. Mutta kaikki käyttökelpoiset osat täytyy säästää! Kaupoille ei noin vain saaresta pääse.

Haravoin kedon kertaalleen, mutta se oli hieman haastavaa, sillä puolet vaahteranlehdistä oli jäätynyt maahan kiinni. Täytyy uusia haravointi myöhemmin. Eikö ole yllättävää, miten jäässä kaikki on, vaikka näyttää niin tolkuttoman keväiseltä?

Lupasin kuvaa kukkivasta 'Dionysus' -lumikellosta. Toistaiseksi vain yksi kukka, mutta lisääkin voi tulla. En ole vetänyt lehtiä sivuun, kun niistä on yöpakkasilla edes vähän suojaa.

Hyvin samanlainen on 'Hippolyta'. Nämä ovatkin serkukset, molemmat niin kutsuttuja kerrottuja Greatorex-lajikkeita (Greatorex doubles). Kerrannaisuus on puistolumikello 'Flore Plenolta', korkeus kriminlumikellolta.  

Edellisen jutun 'Cream Beauty' -krookuksennput aukesivat tuosta noin, pam vain! 

Katajan alla on maa koholla ja se on kuiva paikka, siinä pintamaa on jo sula. Se näkyy siinä, että aikaiset persiansinililjat ovat siinä jo nousseet – ja saman tien nupulla – kun puutarhan muissa paikoissa niistä ei näy vielä mitään.

Persiansinililjat nousevat suunnilleen päivässä mullan sisältä kukkimaan, kuten aikaisimmat sipulikukat yleensäkin. Seuraavana päivänä huomasin nämä nuput sininadan vieressä, samassa penkissä kuin edelliset.

Yritin kuvata puronvarsipuutarhan lumikelloja, sillä niitä on puron molemmin puolin, mutta lumikellot häviävät voimakkaassa auringonvalossa valoihin ja varjoihin. Oikealla puun rungon ympärillä on yksittäisiä, vasemmalla rannalla puolestaan kaksi tiivistä tupasta, mutta edes minä en niitä kuvasta erota, vaikka tiedän, missä ne ovat. Iso vihreä läntti on jouluruusu, sen lehtien etupuolella on varmaan yksi tupas.

Otin sitten toisen kuvan lähempää, puun alta. Etualalla on muutamia korkeita 'S. Arnott' -lumikelloja, taustalla puronuoman toisella puolen näkyy kaksi tupasta pientä tavallista puistolumikelloa ja se jouluruusu. Toivon näistä kaikista runsasta leviämistä.

Jäinen maa ei hevillä versoja työnnä, mutta sisällä viheriöi. Isossa uurnaruukussa on sinisarja Agapanthus inapertus, sen olen kasvattanut siemenestä, eikä se ole vielä kukkinut. Se pysyy vihreänä koko talven. 
Oikealla versoo Rhodohypoxis tai × Rhodoxis (taimilapussa oli molemmat nimet eli kaksi eri lajia, äh!). Se häviää loppukesällä mullan sisään ja täytyy pitää lähes rutikuivana talven yli. Nyt olen onnistunut sen talvettamisessa jo toistamiseen, tämä on lupaavaa! Selvästi minulle sopivat parhaiten lajit, joita ei kuivuus haittaa. Mutta nyt, kun Rhodohypoxis on kasvussa, sitä saa vuorostaan kastella aika reippaasti.

Uutta versomista löytyi myös kylmäkäsiteltävien laatikosta vintin rappusilta. Onneksi kurkistin sinne! Yksi pikkuisista metallikennoista, joihin kylvin syksyllä keisarinpikarililja 'Vivaldin' kookkaiden siemenkotien tuotokset, on lähtenyt itämään. 
Siemeniä oli niin paljon, että kylvin useita tuollaisia kennoja, mutta vain laatikon keskellä olevaan oli noussut ituja, joten otin vain sen mukaan, kun lähdin kaupunkiin. Pikku potin sisältö saa muuttaa vähän isompaan purkkiin, kunhan joku sopiva rasia liikenee.
Liikkuvassa taimitarhassani on onneksi vain nämä kaksi purkkia toistaiseksi. Sinisessä laatikossa ovat suvitulppaanin idut. Ne ovat kasvaneet hyvin hitaasti, sillä kylvös oleili vintin rapuilla ja vain kylmimmiksi pakkasöiksi otin sen keittiöön. Vintin raput ja eteinen menevät pakkaselle, jos on oikein kylmää. Siinä on vieressä yksinkertaiset ikkunat. 
Nyt kylvökset saavat viettää päivät kaupunkiparvekkeella, ja ehkä yötkin, jos pakkasta on vain vähän. Tai sitten jääkaapissa. Hitaasti hyvä tulee.

On muuten jännä nähdä, minkälaisia kylvöksen keisarinpikarililjoista tulee, jos onnistun kasvattamaan ne kukintakokoon saakka. 'Vivaldi' on ihana vaalean oranssi, mutta puutarhassani on myös tavallisia perusoransseja, yksi keltakukkainen ja yksi kirjavalehtinenkin. Ne kaikki kukkivat viime keväänä, joten ristipölytyksen mahdollisuus on suuri. 
Todennäköisintä on, että tulee tavallisia oranssikukkaisia, sillä siementaimilla on aina suurin taipumus taantua perusväriin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ja kaikki keisarinpikarililjat ovat tervetulleita, sillä niitä eivät peurat syö.

Aurinkoista viikonloppua!


Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kriminlumikello – Galanthus plicatus
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana
Puistolumikello – Galanthus nivalis
Sininata – Festuca glauca
Suvitulppaani – Tulipa sprengeri

28 comments :

  1. kevättä sinulla! kyllä kaipuu jo tulee kun kuviasi katselee. mutta jään ja lumen keskellä ei vielä hetkeen ole toivoa saada touhuta ulkona. Eilen katsoin maantieltä tuota etelän päätyä, kyllä siellä jo on seinän vieressä sulaa maata mutta pihassa niin isot kasat lunta ettei pääse lähempää katsomaan joko siellä olisi lumikellot nousemassa. Mutta, nautitaan nyt vaan vielä sinun kevätkuvistasi.
    Petuniat ja leijonankidat jo nostaa päätänsä kylvöastioissa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepäs onkin raastavaa, että paljasta maata on ja nuppujakin voisi löytyä, mutta niiden luokse ei pääse!
      Sinullakin on jo kasvatuksia nousemassa, niiden tarkkailu on kyllä mukavaa lumen sulamista odotellessa.

      Delete
  2. Pienet suloiset lumikellot ovat kuin tuulahdus jostakin kaukaisesta maailmasta... metrin korkuisten lumikasojen alta eivät meillä vielä pilkota :D Nauratti tuo jäisen maan haravointi - itse haravoin eilen järven jäältä lepän oksia ja norkkoja, kun kaadoimme muutaman lahon ja varjostavan rantalepän järvelle päin. Harava on hyvä väline! Olet kyllä sinnikäs kun jaksat kasvatella pikkuruisia keisaripikarililjoja ja suvitulppaaneja siemenestä. Tuottavat varmasti suuren ilon, kun aikanaan kukkivat! Mukavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, onko teillä vielä niin paljon lunta. Oikeastaan ei minullakaan koko piha ole paljaana, esimerkiksi koko Rohanin kolmenkymmenen neliömetrin alue on aina vain jäisen lumen peitossa, ei tunnu sulavan sitten millään se vajaa 10 cm kerros. Niin ohut mutta niin tiukassa!
      Suvitulppaani on niin harvinainen, että sen sipuleita ei lähes mistään löydä. Kun huomasin siemeniä (olikohan Jelitton valikoimissa), oli pakko tilata ja kokeilla. Ne on vuosi sitten kylvetty, nyt nousevat, vaikka saivat lyhyen kylmäkäsittelyn jo viime keväänä.
      Keisarinpikarililjan kylvöä oli vähän pakko kokeilla, kun kauniin värinen 'Vivaldi' tuotti paljon siemeniä. Toivon, että pääsen ihmettelemään, minkä värisiä niiden kukista aikanaan tulee! En ole kesäkukkatyyppiä, eikä yhtään haittaa, että kukkia joutuu odottelemaan vuosia. Sitä suurempi on tosiaan ilo sitten.
      Kiitos, mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Delete
  3. Jäätä ehkä, mutta ei lunta! Se on jo puoli voittoa se.

    ReplyDelete
  4. Ihanasti jo lumikelloja, ne tuntuvat puskevan vaikka minkälaisen jääkerroksen läpi. Epätoivoisesti käyn katsomassa omien lumikellojen kasvupaikkoja mutta ovat täysin tiiviisti lumen alla. Mielenkiintoista nähdä millainen kasvi keisaripikarililjojen siemenistä kasvaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne tulevat selvästi jäisestä maasta, kun monia muita, joita yleensä näkee jo samaan aikaan, ei vielä ole näkyvissä ollenkaan.
      Nyt olen kaupungissa ja täälläkin on ihan hitosti lunta, mutta mitä silmäni näkivätkään naapurirapun viereisessä kapeassa lumesta vapaassa kaistaleessa rakennuksen eteläseinustalla: siinä aivan seinässä kiinni kukkii muutama krookus ja kevättähti! Ihan uskomatonta, sillä täällä on kahden metrin aurauskinokset tien varrella ja yleisesti ottaen täysi lumipeite vielä. Mietin, että pitää tosiaan istuttaa noita lajeja johonkin lähes seinään kiinni.

      Delete
  5. Pihallasi on liikuttava keijukaisen askelin tai balettitanssijan tossuilla, ettei vahingossa tallo sieltä täältä nousevia kaunottaria. Kissojen kulkutavoistakin voisi ottaa mallia.
    Sinulla on monia erilaisia lumikelloja. Tuli mieleen, että pitäisi listata kaikki ja etsiä erot ja yhtäläisyydet. Varmaan joku on jo niin tehnytkin. Ja sinun taas ei tarvitse, kun tunnet ja tiedät ne muutenkin. Nyt on oiva hetki kuvata paikat, joista lumi sulaa ensimmäisenä. Tietääpä sitten syksyllä, mihin istuttaa sipuleita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, no ei sentään ole niin tiheässä nousevia versoja, ettei voisi kulkea.. itse asiassa versoja on yllättävän vähän siihen nähden, kuinka kauan meillä on ollut lumetonta, mutta siihen on varmasti syynä syväjäätynyt maa.
      Lumikelloja on niin paljon, ettei niitä Erkkikään tunnista. Lajikkeita on satoja ja erot minimaalisia!

      Delete
  6. Paljon siellä jo tapahtuu. Vaikka maa onkin jäässä. Ja olet kyllä kärsivällinen, kun jaksat siemenkylvöjä niin kärsivällisesti hoitaa, että kuskailet niitä mukanasi. Toivotaan upeita kasveja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pakkohan noita siemenkasvatuksia on mukana kuljettaa, ei niitä voi jättää päivätolkulla ilman hoitoa. Noin pienet kuivuvat äkkiä, tai homehtuvat, jos yrittää ne lähtiessään kastella reippaammin, tai paleltuvat, jos jättää viileään ja tuleekin megapakkasyö tai tai...

      Delete
  7. No on siellä kevät niin paljon pidemmällä😮 Tänään löytyi ekat nivaliksen nuput, jään läpi nousseina mutta lunta on vielä paljon. On sitä kyllä jo sulanutkin ja onneksi lämpöiset kelit näyttäisivät jatkuvan☀️

    ReplyDelete
  8. Siellä ei ole enää lunta ja kevättyöt aloitettu risusavotalla <3 Meillä on lunta niinpaljon ettei kumpparin (Nokian pitkävartiset) varret riitä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. En kuvaa niitä lumisia paikkoja, luntakin on, mutta kuka sitä jaksaa katsella :-D
      Teillä sitä onkin sitten vähän enemmän!

      Delete
  9. Liikkuva taimitarha kuulostaa kyllä tarpeelliselta, eihän noita pikkuisia voi minnekään yksin jättää. Kuinkahan suurenksi liikkuva taimitarhasi kevään edetessä kasvaa:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti liikkuva taimitarha ei laajene :-D En ole mitään kylvänyt nyt keväällä, enkä aio, mutta viime vuonna kylvetyistä ja kylmäkäsittelyssä olevista saattaa nousta kohta muutakin... jos yöpakkaset hellittävät, niin voihan niitä jossain vaiheessa jättää sitten ulos varjoon, kun lähden kaupunkiin. Nämä ovat kyllä sellaisia aarteita, etten hevillä niitä jätä. Suvitulppaanilla kesti vuoden itääkin!

      Delete
  10. Ompa lumikellossa kaunis sisusta.
    Minä löysin tänään krookuksen alkuja pihalta, vaikka lunta on vielä ihan vietävästi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumikelloihin kannattaa kurkata sisälle.
      Jihuu, kohta krookustesi kukat ovat jo auki!

      Delete
  11. Siis aitaat osan puutarhaa kauriiden ja jänisten takia?

    Meillä on ollut yllättävän kylmät yöt, mikä pidättelee kevättä. Ruukkuihin tosin olen ostanut tete-narskuja ja ne ovat päivät ulkona koulutuksessa. Lumimies kun meni kauppaan ilman minua, toi Pirkan narskuja muutamia, kun tarvitsin lisää. En sekoittanut niitä kahteen suureen tete-ruukkuun, vaan pidän erillään. Tetet nousevat ensi keväänikin ja sitä seuraavana, ovat ne vain niin ihmeellisiä, vaikka ovat hyvin jo kuivahtaneita, kun ruukusta istutan maahan.Sinulla on siellä jo monta ihmettä. Olisiko puutarhasi paikalla ollut joskus peltoa, jota on lannoitettu. Äidilläni on sellainen puutarha ja sieltä nousee vaikka tikku kukkkimaan, jos sinne tökkää.

    ♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aitasin koko tontin muutama vuosi sitten peurojen takia, ei täällä muuten olisi järkeä istuttaa tai kasvattaa yhtään mitään. Mutta aitaa täytyy vuosittain korjailla, kun ne pirunpenteleet kaivautuvat riista-aidan ali, hyppivät yli ja vetävät lankaa mukanaan tai juoksevat jopa suoraan aitaa päin. Aita menee mutkille ja lommoille ja sitä on oiottava ja lisää tavaraa aitaan ängettävä, sekä korkeuttakin lisättävä laittamalla pystyrankoja, sillä 180 cm riittää vasta nipin napin.
      Jos on peurakkaalla seudulla, ei voi olla minkäänlaista puutarhaa, se on karu totuus. Ei voi olla yötäpäivää passissa kivääri olalla talon nurkalla.

      Tässä on ollut kylä viidensadan vuoden ajan, joten maassa on lantapakki poikineen sekä ihmisistä että eläimistä peräisin, ja sen alla entistä merenpohjaa eli kunnon savea, siinäkin riittää ravinteita. Savimaan ainoa vika on keväinen kylmyys.

      Delete
    2. Jestas sentään! Ja sitten jänikset...

      Opin länsirannikolla 25 vuoden aikana myös savimaan hyvät puolet ja äidin puutarha taitaa olla kukassa tosi pian eli se on savimaata ja entistä peltoa. Kukinta myös kestää tavattoman myöhään.

      ♥♥

      Delete
    3. Meri on siitä ihana, että se estää kylmää syksyllä pitkään, siinä saa pitkän lauhan syksyn kukkineen, jos niitä vain ei joku syö :-D Jäniksiä meillä onkin suhteellisen vähän, kun rusakoita ei ole, metsäjäniksiä vain.
      Savimaassa on puolensa. Moreenimailla on todellinen ongelma saada vettä kesällä riittämään.

      Delete
  12. Ihan ihmeelliseltä tuntuu, jotta siellä jo on noin keväinen puutarha ja kukkii lumikellojakin. Hyvä kun oot suanu sitä aitoo tehtyy, ei kauriit kaikkii piäse syömään. Rymättylässä jo varhaisperunoo istuttivat. Kun ei vuan kovia pakkasii tulis, männöö siulta kukat ja potatinkasvattajalta potatit! Kiinnostaa nähä nuo keisarinpikarililjat kukassa aikanaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aitaa täytyy välillä korjailla ja parannella, mutta niinhän se on kaikkien rakennelmien kanssa.
      Vai perunaa, enpä tiedä, mistä kohtaa saisin jäistä maata kaivettua, jotta perunat sinne saisin! Ehkäpä kohopenkkilaatikot ovat pian sulia. Toivottavasti viljelijöiden pottusato onnistuu. Aikaisimmat kukat ovat onneksi erittäin kylmänkestäviä!

      Delete
  13. Krookuksia jo kukassa! Melkein itkettää, kun ajattelee, että kohta täälläkin...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Arvaas mitä, nyt olen kaupungissa ja täällä taloyhtiön pihalla, yhden talon seinustalla, kukkivat krookusten lisäksi kevättähdet ja idänsinililjat! Ja, hyvänen aika, narsisseissakin on jo suippoja nuppuja nähtävillä. Ihan ihmeellistä! Noista kolmesta jälkimmäisestä ei minun pihassani näkynyt vielä millimetriäkään. Kyllä se kevät hirveän äkkiä tulee, kun on tullakseen.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!