Kimalaiskuvia

Ihanaa! Hiidenkiven puutarhassa -blogi pisti alulle haasteen ja vieläpä saman tien haastoi minut lempiaiheestani kimalaisista.
Otin kuvia eilen, pilvisemmällä säällä ja loppupäivästä, joka ei ole paras hetki kimalaisten bongaamiseen ja silti niitä löytyi kiitettävästi. Tämä söpöliini taisi olla vetäytynyt jo yöpuulle, kun nökötti ihan paikallaan.
Yritän katsoa kimalaislajeja kirjoistani, jotka ovat Euroopan hyönteisopas ja Suomen kimalaiset, mutta en ole ihan varma, osunko oikeaan. Tämä kookas tyyppi saattaa olla kontukimalainen. Kukka on sinipallo-ohdake.

Sinipallo-ohdakkeen lajike 'Taplow Blue' on selvästi sinisempi ja matalampikin. Pallo-ohdakkeet ovat loistavia kimalaiskasveja. Kimalainen on ehkä sorokimalainen.

Pallo-ohdakkeet ovat hyviä, sillä ne aloittavat, kun alppipiikkiputket lopettavat. Kimalaisia niissä ei enää näy, pyjamaluteita kylläkin. Pyjamalude on sarjakukkaisten ötökkä, ja piikkiputket kuuluvat sarjakukkaisiin, kuten kuvasta näkyy.

Mirrinminttukin on hyvä pörriäiskasvi. Pienehkö ja upean ruosteenvärinen tyyppi saattaa olla sammalkimalainen.

Tässä koko sininen kokonaisuus muotopuutarhan kuivimmassa penkissä. Pallo-ohdakkeet vasemmalla, keskellä takana hohtopiikkiputki, oikealla mirrinminttu, jonka edestä on vieläkin myskimalvan kukkineet kukkavarret leikkaamatta. Edessä tähkälaventeli, joka on myös suosittu perhosten ja pörriäisten keskuudessa. Alppipiikkiputki asustaa viereisessa penkissä.

Muotopuutarhan kolmannessa penkissä asustaa keltakaunokki, joka on erinomainen pörriäiskasvi. Kimalaisten työskentelyä tupsukukan uumenissa on hauska seurata.
Kimalaisen tunnistaminen kävi vaikeaksi, suurensin omaa kuvaani: selkä on oranssi, takaosan tyvi vaalea, keskiosa musta ja kärki taas oranssi. En löytänyt kirjoista mitään sopivaa.

Neljännessä muotopuutarhan penkissä ovat kaukasiankirahvinkukat aloittaneet kukinnan. Kuten näkyy, nekin ovat suosittuja! Etummainen tyyppi on ehkä sammalkimalainen, taemmasta ei erota muuta kuin hienot siitepölypallukat koivissa.

Kaukasiankirahvinkukkia on hyvä keskittymä muotopuutarhan takakulmassa lähellä talon nurkkaa ja riippumaton vieressä. Riippumatossa lojuessa onkin ihanaa katsella pään yllä huojuvia keveitä kukkia pörriäisineen ja perhosineen. Tänään luin riippumatossa hyytävää rikosdekkaria ja sekään ei onnistunut olemaan kovin pelottava, kun ympäristö on näin paratiisillinen.

Löytyi vielä eri näköinen tyypperö, mutta tällä oli pitkä kieli (näin sen toisesta samasta tyypistä ottamastani kuvasta). Voi olla, että tämä on joku mehiläinen. Niissäkin riittää tutkittavaa. Kuva ei ole ihan tarkka, mutta siinä on hauska tekemisen meininki.

Mäkimeirameissa on koko ajan pörinää. Tämä tyyppi huomasi, että kukinnolta toiselle pääsee jalan, ei tarvitse vaivautua edes lentämään. Tyyppi saattaa olla kontu-, mantu-, iso- tai kangaskimalainen.

Ahdekaunokista löytyi suunnilleen saman värinen tyyppi. Tosin vähän eri värinen. Näiden toisistaan erottaminen ja tunnistaminen on erinomaisen haastavaa!

Ruskopenkissä on ihastuttava ruskosormustinkukka aloittanut kukinnan, ja kuten muissakin sormustinkukissa, sen kukkatötteröissä pörisee kimalaisia. Niitä tykkäsin seurata jo lapsena. Nyt ei tilanne tai sää suosinut kimalaiskuvausta, mutta nappasin tämän kukkakärpäsen. Ne ovat hurjan aliarvostettuja, moni huitoo niitä ampiaisina, vaikka niillä ei ole pistintä lainkaan, lisäksi kukkakärpäset sekä pölyttävät että tuhoavat kirvapopulaatiota!

Ruskosormustinkukka ansaitsee useamman kuvan esittelyn. Tänä vuonna kukkii tämä taimi, jolla on huomattavan tummat varret ja lehdet – eikö ole upea. Lisäksi tässä yhdessä kasvissa kukkii useampi kukkavarsi samaan aikaan. Ojakärsämö on änkeytynyt tämänkin kylkeen kuin näyttäen, miten oivallisesti se sointuu tummanpuhuviin kasveihin (aiemmin esittelin sitä tumman metsätyräkin kasvuston keskellä).

Viime vuonna korkean kukkavarren tehnyt ruusuke ei kuollut, vaan se on kasvattanut sivustaan tiheän ryppään matalia kukkavarsia. Näistä näkee tämän taimen sävyn, eli lehdet ovat vihreät, varsissa on näissäkin tummuutta, mutta ei ihan niin paljon kuin siinä toisessa. Jännää tällainen vaihtelu. Punalehtinen on japaninvaahtera 'Enkan'.

Voi mielessään kuvitella ruskopenkin näkymän, jos tuossa ruskosormustinkukan kaverina olisi pari–kolmekymmentä tiikerililjan kukkaa. Peura jätti yhden malliksi. Pitää vain monistaa se mielessään.

Kuvasin toukokuussa tämän tyypin ottamassa hiekkakylpyä, se oikein piehtaroi. Hiekka vanhan talon kivijalan edessä oli varmasti lämmintä. Facebookin Suomen ötökät -ryhmässä se vahvistettiin peltokimalaiseksi.

Loppuun vielä yksi tonttini pyöreänpehmeä pörisijä.


Haastan Kuvaa kimalainen -haasteeseen Oravankesäpesän, Saran mökissä ja puutarhassa- sekä Kukkia & Haaveita -blogit.

Haasteen säännöt:
1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.
2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.
3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.


Ahdekaunokki – Centaurea jacea
Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Mäkimeirami – Origanum vulgare
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Tiikerililja – Lilium lancifolium
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia