Huhtikuussa kaivoin köynnösmajan pintamaan pois tarkoituksena tehdä siihen kiveys.
Kauneuden lisäksi ruusussa on tärkeää sen nimi: se on Shakespearen näytelmästä Rikhard II ja termillä viitataan Englantiin maanpäällisenä paratiisisaarena.
Ghislainesta täytyy ottaa vielä lähikuvia: se on upean värinen. Vasta-avautuneet kukat ovat aprikoosisia haalentuen vähitellen lähes valkeiksi.
Takaisin köynnösmajaan. Sielläkin on aprikoosia – tai jotakin muuta veden kielelle tuovaa hedelmäväriä. Hankin viimein toisen marskinliljan: muotopuutarhassa on elellyt yksi jo kauan. Tämä uusi asukki on 'Cleopatra'.
Vertailun vuoksi muotopuutarhan vaaleampi 'Romance'. Kumpikin on tarkemmin ottaen tarhamarskinlilja.
Onpa aiheessa pysyminen vaikeaa. Taas eksyttiin köynnösmajasta toisaalle, mutta nyt ollaan siellä taas. Kaksi kärhöä voivat hyvin, tämä on 'Blekitny Aniol', siinä on runsaasti kukkanuppuja. Taustalla kukkii valamonruusu.
Myös 'Miss Bateman' on elossa, mutta siinä ei näy niin runsaasti nuppuja, kasvua kylläkin.
Verikonnantatarten kanssa on ollut huonoa tuuria talvenkeston kanssa. Nyt köynnösmajaan syksyllä istuttamistani kolmesta taimesta kaksi on elossa. Jos kitkisin alueen kunnolla, saattaisin ehkä löytää kolmannenkin. Lajike on 'Pink Elephant'. Pidän oikein kovasti konnantatarten suipoista kukinnoista, joten olen hyvin iloinen.
Japaninsinisade 'Multijuga' talvehti kelvollisesti latvaan saakka, mikä ei ole yllättävää, kun talvi oli leuto ja olin käärinyt köynnöksen pitkään villatakkiin. En tiedä, kukkiiko tämä koskaan, mutta onpa silti hienoa katsella näin rehevää sinisadetta avomaalla.
Ehkäpä saan köynnösmajan kiveyksen tehtyä tässä joku päivä. Tarvikkeita on, aikaa vain ei ole kovin paljoa ollut. Lisäksi aloin tehdä navetan päätyyn kiveystä ensin, mutta sekin on kesken.
Onpa aiheessa pysyminen vaikeaa. Taas eksyttiin köynnösmajasta toisaalle, mutta nyt ollaan siellä taas. Kaksi kärhöä voivat hyvin, tämä on 'Blekitny Aniol', siinä on runsaasti kukkanuppuja. Taustalla kukkii valamonruusu.
Verikonnantatarten kanssa on ollut huonoa tuuria talvenkeston kanssa. Nyt köynnösmajaan syksyllä istuttamistani kolmesta taimesta kaksi on elossa. Jos kitkisin alueen kunnolla, saattaisin ehkä löytää kolmannenkin. Lajike on 'Pink Elephant'. Pidän oikein kovasti konnantatarten suipoista kukinnoista, joten olen hyvin iloinen.
Japaninsinisade 'Multijuga' talvehti kelvollisesti latvaan saakka, mikä ei ole yllättävää, kun talvi oli leuto ja olin käärinyt köynnöksen pitkään villatakkiin. En tiedä, kukkiiko tämä koskaan, mutta onpa silti hienoa katsella näin rehevää sinisadetta avomaalla.
Joka tapauksessa jasmikkeiden tuoksu on nyt aivan huumaava. Tämä on kellanvihreälehtinen pihajasmike 'Aureus', joka levittää tuoksuaan ylärinteen alaosassa.
Humala Humulus lupulus
Japaninsinisade Wisteria floribunda
Kärhö Clematis
Loistojasmike Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä'
Maitohorsma Chamaenerion angustifolium
Mandariiniruusu Rosa moyesii
Myskiruusu Rosa Moschata-Ryhmä
Pihajasmike Philadelphus coronarius
Tarhagallianruusu Rosa Gallica-Ryhmä
Tarhamarskinlilja Eremurus × isabellinus
Valamonruusu Rosa Francofurtana-Ryhmä 'Splendens'
Verikonnantatar Bistorta amplexicaulis
Verikurjenpolvi Geranium sanguineum
Kyllä on ihanaa rehotusta taas ja nami Pink Elephant. Kotipihassa olen mahdolliset horsman alut kitkenyt mutta mökillä annan kasvaa. Kaunishan se on kukkiessaan. Valkoinen on vieläpä ihanampi. Ystävän mökillä kasvaa sitä. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteValkoinen on todella ihana! Yritin kerran kaivaa pienen palan juurta Lapista tienposkesta, mutta se ei viihtynyt pihallani kauaa.
DeleteHienoa on rehotus, vaikka välillä harmittaa, että tietyt rakenteet peittyvät kaiken alle. Taas ihana Austin-ruusu. Ihanaa, että sait myös tuon Auslandin ja sille löytyi paikka.
ReplyDeleteRakenteiden peittyminen tosiaan harmittaa, sen kannalta varhaiskevät on niin ihanaa aikaa, kun kaikki on avaraa ja selkeää.
DeleteOnneksi sain viimein Scepter'd Islen, se on täydellinen. Kaikissa viime syksynä istuttamissani Austineissa on nyt useita nuppuja.
'Ausland' on valtavan kaunis ruusu. Erityisesti tuo pallomainen muoto viehättää. Pitäisikö kaivattaa kaikki juurivesoja tekevät pensasruusut pois ja istuttaa tilalle Austin-ruuja? No, ehkä seuraavassa elämässä.
ReplyDeleteTämän kesän rehotus jaksaa ihmetyttää päivittäin. Aion imeä näkymiä ahkerasti, sillä niitä kuivan koppuraisia kesiäkin varmasti vielä saamme.
Marskinliljat olen jostain syystä aina ohittanut. Jos niistä löytyy 'Cleopatran' ja 'Romancen' kaltaisia herkkuja, on syytä palata pois ohituskaistalta.
Maitohorsman suojelualue kuulostaa hyvältä.
Pallomaiset ruusunkukat ovat huippuihania. Samanvärinen, pienempi- ja terttukukkainen 'Raubritter' on myös aloittamassa. Ihanaa, sillä viime kesänä se taisi jättää kukinnan väliin kokonaan. Edeltävä talvi oli ollut hyvin vaikea.
DeleteMelkoinen, kylläkin kiinnostava ajatus tuo pensasruusujen poisto! Onhan niilläkin sijansa isossa puutarhassa.
Täällä satoi yöllä taas 5 mm, eilen ja toissapäivänä tuli ukkoskuuroja. Puutarha on niin täynnä nilviäisiä, ettei uskoisi enempää mahtuvan.
Marskinliljoja voin lämpimästi suositella, siirry ihmeessä matelukaistalle niiden kohdalla :-D Korkea kukkavana nousee jo istuttamista seuraavana kesänä, voimat kun löytyvät paksusta varastojuurakosta. Hämähäkkimäinen juuri vain vaatii vähän isomman kuopan kuin kukkasipulit.
Oi mitä ruusuja ja marskinliljoja!
ReplyDeleteNiissä on ihania sävyjä :-)
DeleteKaunista rehevää värien loistoa.
ReplyDeleteKyllä sinun kelpaa kissojen kanssa ihastella puutarhan kauneutta ja
tuoksua.
Aurinkoa viikkoosi!
Tuoksua ja kauneutta riittää nyt. Kiitos, samaa sinulle!
DeleteRunsasta ja ihanaa kukintaa, mutta välillä villit levittäytyjät saattavat häiritä suunnitelmia. Niin kauniita jasmikkeita ja ruusuja… ja kaikkea muutakin.
ReplyDeleteNiinhän ne tekevät. Puutarhanhoitajan työnimikkeen voisi useinkin muuttaa raivaajaksi.
DeleteJaksan ihmetellä mitä kaikkea puutarhasi kätkeekään - eikä edes kätke, vaan antaa tilan kukoistaa niin luonnollisessa ympäristössä!
ReplyDeleteNooh, tällä hetkellä täällä kukoistavat niin ruusut kuin nokkosetkin ;-D
DeleteRuusut ja rehotus näin kun kosteuttakin kerrankin on riittävästi, ovat aivan ihania. Silti kevään tabula rasa-tunnelman kaipuuseen liittyvä haikeus lehahti mielessä tuon keväisen alkukuvan kohdalla. Luulen, että ymmärrät. :) Austin- ruusujen kukat ovat aivan omaa luokkaansa. Olen miettinyt kuinkahan perusteellista suojausta ne mahtaisivat vaatia täällä mantereen puolella. Pihajasmikettakin näyttää olevan moneen eri aikaan kukkivaa. Täällä on varsin vanhaa kantaa olevaa, noin 50-luvulta tai vanhempaa, kermanväristä, joko jo lopetti noin viikko sitten kukinnan.
ReplyDelete-Mummopuutarhuri
Voipi olla, että kasvupaikallakin on vaikutusta pihajasmikkeiden kukintaan. Tuo keltalehtinen kasvaa tuuhean kuusen pohjoispuolella, ja tavallinen vihreälehtinen kahden männyn alla – ja se aloittaa juuri parhaillaan kukintaa. Se ei ehkä ole niin vanhaa kantaa kuin sinun, vaikka sain sen ystävän puutarhasta siementaimena.
DeleteHuhtikuun tabula rasa -tilanne, jonka niin loistavan osuvasti nimeät, on ihanaa aikaa. Kaikki edessä, mikään ei vielä rehota, eikä nurmeakaan tarvitse leikata.
Austin-ruusuja on istutettu blogikommenttien perusteella menestyksekkäästi niin Lahden kuin Tampereenkin suunnalle, joten kyllä mantereella kannattaa todellakin kokeilla, ja sinähän olet ihan tässä I-vyöhykkeellä, etkö olekin.
Kyllä vaan, täällä ykkösellä ja itse asiassa vähän vettäkin asuinpaikan ja kunnon mantereen välissä. Tuo innostaa kokeilemaan, kiva!
DeleteKiva, kokeile ihmeessä! Minäkin hankin ensin yhden ja sitten vähitellen useita, kun kokemukset ovat hyviä.
DeleteMahdottoman upea tuo 'Violacea', eihän siitä saa silmiään irti😍Mikä väri!
ReplyDeleteHienot myös nuo tarhamarskinliljat. Niissäkin varsin maukkaat väritykset!
Violacea on tosiaan uskomattoman syvän sävyinen. Se kukkii vain kerran, vanha ranskanruusu kun on, ja leviää juuristollaan, mutta kuin pistin sen paikkaan, jossa tämä ei haittaa, saa sitä ihailla oikein olan takaa ilman harmittelua.
DeleteMarskinliljoissa on toinen toistaan herkullisempia sävyjä.
Nyt on todella upeaa ja rehevää, ilman että kastelukannuun edes koskeekaan! Kuinka monta ruusua pihassasi kasvaa? Austin-hurman olet saanut meihin muihinkin ja tiedän että Austineita on pohjoisemmassakin, IV-vyöhykkeellä ja menestyvät! Minullakaan ei noita marskinliljoja ole ollut koskaan kasvussa, pysyvätkö ne pystyssä ilman tukea?
ReplyDeleteNiinpä, sadevesitynnyrit ovat koko ajan lähes täynnä, elleivät kukkuroillaan! Voi, minulla ei ole mitään hajua siitä, montako ruusua täällä on. Monta. Kymmeniä. Ehkei satoja, kuten sinulla pioneja, kumminkaan.
DeleteAustineille varmaan pohjoisempien seutujen lumisuoja on oikein hyvä, mutta ihmeen hyvin ne ovat täälläkin pärjänneet, vaikka lunta harvoin tulee ennen pakkasia tai niiden aikanakaan. Toissa talvi oli rankka, mutta ei siihenkään niistä yksikään kuollut.
Marskinliljat eivät ole kaatuilleet, tai nythän minulla on vasta kaksi. Tuntuu, että ne eivät kasva täällä ihan niin korkeiksi kuin monessa muussa paikassa, tosin.
Voi mieletön noita jasmikkeitasi! Täällä viimeinenkin pikkujasmikkeen vihreä oksa vetelee viimeisiään. Ei selvästikään auttanut edes viimesyksyinen paikanvaihdos.
ReplyDeleteKöynnösmajasta eksyttiin tosiaan pari kertaa mutta eipä se haitannut. Ihana marskinlilja 'Romance' olisi muuten jäänyt tyystin huomiotta. Sen innoittamana eksyin kesken kommentin kirjoittamisen tutkimaan, mitä marskinliljat vaativat kasvupaikaltaan. Läpäisevä maa tai kasvupaikka rinteessä: onnistuu. Aurinkoinen ja syvämultainen paikka: juu. Runsasta ja säännöllistä lannoittamista: hmm... todennäköisesti unohtuu. Ei siis taida olla minun lajini.
Hyvin näyttäisi olevan 'Blekitny Aniolissa' nuppuja. Eiköhän 'Miss Batemankin' siitä pian ota mallia. Sinisateenkin kukat olisi kiva joskus nähdä, vaikka onhan siinä koristeellinen lehdistökin.
Nytpä jään odottamaan vain kuvia valmiista kiveyksistä.
Nuo ylärinteen loistojasmikkeet ovat joka vuosi ihan uskomattomia. Sen sijaan niiden kanssa samassa linjassa kasvava kameliajasmike on puolikuiva, kukki kyllä vähän. Pikkujasmikkeeni teki saman kuin sinun, eli kuivatti oksan-pari kerrallaan joka vuosi, kunnes tänä vuonna ei herännyt eloon enää ollenkaan. Mikä lie sitten syynä. Onneksi minulla on kyllä toinenkin pikkujasmike kasvamassa, mutta kuistin kulmalle kaipaan sen ihanaa mansikkaista tuoksua.
DeleteEn muuten ole lannoittanut marskinliljojani. Tai ehkä tuota vanhempaa Romancea, koska se ei kukkinut viime vuonna. Mutta se oli siis joku yksittäinen lannoitejauheen kauhallinen, en ole todellakaan systemaattisesti lannoittanut, kun en yleensä lannoita. Eli sen puolesta rohkaisisin sinua kyllä silti kokeilemaan.
Heh, äläpä henkeä pidätellen odottele kiveyksiä, saatat muuttua siniseksi. Navetan kiveys varmaan ensin valmistuu, sillä se on jo puolitiessä. Kun vaan joku päivä ennättäisi sitä jatkaa!
Kauniita kukkia, ahh🌸
ReplyDeleteAusland ruusu on oikea namupala. Kiva kun saa ihailla itselle oudompia kasveja. Joku jasmike istutettiin keväällä meillekin, meneeköhän monta vuotta kukintaa? En yhtään oo malttamaton 😉
Blogeissa on kiva katsella kasveja, joita itsellä ei ole. On kyllä kiva katsella myös niitä, joita on :-D Toivottavasti jasmikkeenne kukkii pian, se on niin ihanan tuoksuinen! En muista, että olisi montaakaan vuotta mennyt kukintaan. Paitsi yhdellä pihajasmikkeellani, mutta sen sain ystävältä pikkuruisena siementaimena.
Delete