Friday 31 December 2021

Lukuvuosi paketissa

On aika katsastaa, mitä tuli luettua. Taaskaan en saanut Helmet-lukuhaasteen jokaista 50 kohtaa täytettyä, mutta eihän se ole tarkoituskaan. Pääasia, että on hauskaa, toivottavasti kenelläkään muullakaan lukeminen ei ole suorittamista.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa tein niin, että katsoin haastekohtia ja mietin niiden mukaan, mitä lukisin seuraavaksi. Aiemmin olin aina lukenut, mitä mieleen juolahtaa ja miettinyt haastekohtia vasta kirjan jälkeen. Tämä uusi tekniikka on ihan hyvä eikä yhtään ahdistava, sillä lukemattomien kirjojeni pino on aikamoinen ja sieltä löytyy valinnanvaraa. Lisäksi ovat tietysti vielä kirjastot, kirjakaupat ja ystävien kirjahyllyt, jos omat kirjat loppuvat.

Ennätin joulupäivänä joulukoristelujunaan mukaan! Tässä tämän vuoden joulukoristelu. Vie vain puolen neliömetrin verran tilaa, jos sitäkään.

Luin syksyllä Vaalean Vihreää -blogin kirjahaastejutun ja siinä oli niin kivasti laitettu jokaisesta kirjasta pieni arvio tai kuvailu, että tartuin ideaan silläkin uhalla, että tästä jutusta tulee hurjan pitkä (haastekohtia on 50). 

Pari vuotta sitten sain toisen idean Rikkaruohoelämää-blogin kirjahaastejutusta. Siinä Between kuvaili, miten hankalaa on loppuvuonna vaihtaa kirjojen paikkaa, kun ei enää muista, mitä kaikkea kussakin kirjassa oli. Siitä keksin laittaa aina kirjan jälkeen numerot muista haastekohdista, joihin ko. kirja sopii. Loppuvuonna alkaa jo olla hankalampaa täyttää tyhjäksi jääneitä kohtia, joten jotain saattaa joutua vaihtamaan. 
Kiitos molemmille ihanille bloggaajille hyvistä ideoista!

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa
Lucy Maud Montgomery: Short Stories 1907–1908 (sopii myös kohtiin 6, 7, 10, 11, 12, 14, 16, 41, 46)
L. M. Montgomery oli onneksi tuottelias kirjoittaja ja Librivoxissa voi kuunnella lähes koko hänen tuotantonsa, muun muassa nämä novellikokoelmat eri vuosilta. Olen muutenkin Librivoxin suurkuluttaja, siellä voi ilmaiseksi kuunnella vapaaehtoisten äänittämänä vaikka mitä, vanhaa kirjallisuutta lähinnä siis.

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja
Katharine Stewart: Women of the Highlands (sopii myös kohtiin 8, 11, 16, 20, 29, 36)
Skottifaniystävältä saatu lahja toiselle skottifanille. Taattua tavaraa kaikille skottifaneille, vaikka ei yllä samalle tasolle kuin Croft in the Hills ja Garden in the Hills, joista jälkimmäinen on suosikkini.

3. Historiallinen romaani
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa (sopii myös kohtiin 6, 8, 9, 11, 14, 16, 19, 23, 29, 33, 40, 45, 46, 49)
Tämä oli pettymys, päähenkilö käyttäytyy teinimäisen typerästi, lisäksi miinusta nykysanonnoista, jotka eivät sopineet kirjan aikakauteen.

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan
Lavinia Derwent: A Breath of Border Air (sopii myös kohtiin 8, 16, 19)
Kirjan kanteen painettu kuvailu "a love of a book" kuvaa hurmaavaa kirjaa loistavasti; tämä on viehättävä. Kirjailija kertoo lapsuusmuistoistaan 1900-luvun alkupuolen Etelä-Skotlannissa, "The Borders" (The Scottish Borders) -alueella.
Kuvassa myös Ann Cleevesin Shetlannin murhat -sarjan ensimmäinen osa joululahjaksi saamani skottiruudullisen pyjaman päällä.

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan
James Herriot: It Shouldn’t Happen to a Vet (sopii myös kohtiin 4, 6 (rakkaudesta Yorkshiren kukkuloihin ja ihmisiin, mutta myös orastavasta rakkaudesta toiseen ihmiseen), 8, 11, 14, 22, 34, 37, 47-48)
Aah, lapsuuden lempi-tv-sarja Kaikenkarvaiset ystäväni tuli tänä vuonna tv:stä uusintana, ja viime loppuvuonna nähty uusi filmatisointi saa jatkoa varmaan alkavana vuonna. Luulen, että rakkauteni Britanniaan juontuu pitkälti tuosta hurmaavasta sarjasta ja näistä kirjoista, joita näin ja luin juuri herkän vastaanottavaisessa iässä.

6. Kirja kertoo rakkaudesta
Lucy Maud Montgomery: Short Stories 1904 (sopii myös kohtiin 4, 7, 10, 11, 12, 14, 16, 20 (majakanvartija), 29, 34, 46)

7. Kirjassa on kaveriporukka
Umberto Eco: Foucaultin heiluri (sopii myös kohtiin 29, 41, ehkä myös 43 (etunimi jää hämäräksi))
Tämä järkäle oli kiinnostava, mutta ei mitenkään yltänyt Ruusun nimen tasolle, joka on kaikkien aikojen suosikkejani. Tiiliskivenä tämä sopii hyvin kukkaruukun alle kohottamaan sitä korkeammalle kohti ikkunaa, jotta kasvi saa valoa. Luulen, että kirja jää loppuiäkseen siihen tehtävään. En aio lukea uudestaan.

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa
9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella
10. Kirjan nimessä on numero
(Nämä kolme haastekohtaa jäivät täyttämättä, tai näihin olisi sopinut kirjoja, joilla täytin muita kohtia.)

11. Kirja kertoo köyhyydestä
Jenny Colgan: Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja (sopii myös kohtiin 6, 12, 19, 29, 34, 49)
Tämän kuuntelin vastikään äänikirjana. Tykkään kovasti Colganin kevyestä hömpästä, joka on hyvin kirjoitettu ja tarinat mukavasti punottu. Aion lukea lisää Colgania, ehdottomasti. Seuraava äänikirja on jo hankittu.

12. Kirjassa ollaan metsässä
Ann Cleeves : Synkin ilta (sopii myös kohtiin 5, 14, 21, 31, 37, 49)
Taattua Cleevesiä eli aivan loistava. Kaikki eivät pidä hänen tavastaan kuvailla tutkimuksen etenemistä, sitä, mitä kukin poliisiryhmän jäsen tekee, joka on tavallaan tylsää, mutta minusta se tuo tarinoihin realismia. Bonuksena hyvin loppusyksyyn istuva loskainen sää.
Suomentajan työssä harmittelin sitä, että katto on takorautainen ja seuraavalla sivulla jo kamiinakin on takorautaa. Eivätköhän kamiinat yleensä ole valurautaa, mutta kattoasia jäi sen verran vaivaamaan, että googletin ja löysinkin saman kohdan alkuperäiskielellä. Aaltopeltiähän se katto on. Soisi suomentajan tekevän tarkempaa työtä, tuollainen latistaa tunnelmaa. Siksipä luenkin mieluiten alkuperäiskielellä, jos suinkin sitä osaan.

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin (jäi täyttämättä)

14. Kirja on osa kirjasarjaa
Lucy Maud Montgomery: Short Stories 1909–1922 (sopii myös kohtiin 6, 10, 11, 12, 16, 29, 34, 41, 46)

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi
Michael Pollan: Toinen luonto (sopii myös kohtiin 4, 12, 34, 36)
Jostain syystä tämän kirjan loppuun lukeminen kesti vuosia. Erittäin antoisa, etenkin, jos on lukenut myös Thoreauta, Emersonia ja perehtynyt hieman Pohjois-Amerikan puutarhahistoriaan.

16. Kirjassa eletään ilman sähköä
Jojo Moyes: Tähtien antaja (sopii myös kohtiin 3, 6, 7, 8, 11, 12, 20 (ratsastava kirjastonhoitaja), 29, 33, 34, 37, 38)
Tähän sain kimmokkeen Kirjojen kuisketta -blogista, kuten moneen muuhunkin kivaan kirjaan. Tykkäsin todella. Kiitos Annelille vinkistä.

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi
Lucy Maud Montgomery: Vanhan kartanon Pat (sopii myös kohtiin 6, 12, 16, 19, 34, 46)
Tämän ystävältä vuosia sitten saadun kirjan luin vasta nyt – tässä haasteessa on useampiakin, jotka ovat odottaneet alati kasvavassa kirjapinossani jo vuosikaudet. Oli kiva, taas ollaan Prinssi Edwardin tutulla saarella. Patin haluttomuus mihinkään muutokseen kyllä hieman puudutti ja jopa tuskastutti.

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä (kohta jäi täyttämättä)

19. Kirjassa leikitään
Maja Lunde: Sininen (sopii myös kohtiin 8, 16, 34, 36, 45)
Ystävä lainasi, kun halajin Norjasta kertovaa kirjallisuutta kesän Norjan-reissun jälkeen. Todella hyvä.

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen
Charlotte Brontë: Jane Eyre (kotiopettajatar) (sopii myös kohtiin 2, 4, 5, 6, 11, 12, 16, 17, 21, 29, 33, 34, 37, 39)
Kestosuosikki, jonka edellisestä lukemisesta oli jo aikaa. Tämä teki vaikutuksen teinityttöön, ja tekee yhä, vaikka tietääkin jo tarinan.

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan
Ann Cleeves : Raven Black (sopii myös kohtiin 5, 14, 31, 34, 37)
Shetlanti-sarjan eka osa, jonka hankin vuosia sitten, mutta nappasin lukupinosta vasta nyt. Tämäkin sopii talvikauteen.
Pari vuotta sitten kirjamessuilla seurasimme ystävän kanssa, kun Ann Cleevesiä haastateltiin. Tämä hentoinen, hopeahapsinen nainen kuvaili käyntiään Shetlannissa: "Oli lunta maassa, korppeja lenteli. Mietin, kuinka kaunista tämä valkoinen ja musta... ja miten mahtavaa olisi, jos olisi myös verta!"

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä
Helena Steen: Paikka hyvässä perheessä (sopii myös kohtiin 1, 3, 6, 8, 11, 16, 20, 21, 29, 33, 41, 45, 49)
Toisesta blogista tuli kimmoke tämänkin lukemiseen ja ystävä lainasi kirjan. Todella hyvä. Kirjailija asuu nykyisin Englannissa, silti hallitsee suomen kielen erinomaisesti ja on lisäksi paneutunut 30-luvun sanoihin ja ilmaisuihin, siitä hatunnosto. 
Koska olen anglofiili, ahmin tietysti eniten brittikirjallisuutta. On harvinaista herkkua, että saa lukea Englannista kertovaa tarinaa suomeksi kirjoitettuna ja suomalaisella päähenkilöllä.

23. Kirja, jota luet ulkona
24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa
26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa
(nämä kaikki kohdat jäivät täyttämättä)

27. Kirjan päähenkilö on eläin
Hiro Arikawa: The Travelling Cat Chronicles (sopii myös kohtiin 4, 6, 7, 29, 32, 33, 34, 36, 38, 46)
Tämä olisi sopinut myös kohtaan 32, kannessa on kissa, mutta kissa on tässä niin tärkeässä roolissa, että se olisi tuntunut vähättelyltä. On tosin makuasia, onko päähenkilö kissa Nana vai isäntä Satoru.

Tämäkin kirja on vuosia sitten ystävältä saatu. Se on liikuttava ja tunteisiin käyvä olematta silti varsinaisesti surullinen. Minulla kyllä menevät eläintarinat ja etenkin eläinten ja omistajiensa suhteesta kertovat jutut soluytimiin. En pystynyt lukemaan kirjaa illalla ennen nukkumaanmenoa, sillä näin huolentäyteisiä unia kissoistani. 
Kuten kirjan kissa, myös Ransu on kartalla ihmisensä tunteista ja tuli heti lohduttamaan (tai kerjäämään huomiota), jos aloin kyynelehtiä.

Vielä yksi kuva samasta kirjasta. Sen kannessa on ihastuttava Shuai Liun kissamaalaus ja sisällä piirroksia, joiden tekijä on Yoco Nagamiya.

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä
Dave Goulson: Kimalaisen kyydissä (sopii myös kohtiin 4, 27, 34, 37, 43)
Erittäin avartava kirja kimalaisista. Minusta tuli kirjailijan (joka on kimalaistutkija) fani heittämällä.

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu
Joseph Joffo: Un sac de billes (sopii myös kohtiin 4, 5, 7, 8, 9, 12, 22, 41)
Taas yksi ystävältä saatu kirja, joka sai odottaa lukemisvuoroaan vuosikaudet. Kirja kertoo juutalaispojasta, joka lähtee veljensä kanssa turvaan etelään Pariisista, jossa juutalaisten ahdinko vuonna 1940 alkaa olla sietämätöntä. Hiuksianostattava tosikertomus, jossa kirjailija aikuisena muistelee lapsuutensa kokemuksia sodasta. 
Kirjailija on osannut palata kymmenvuotiaan pojan ajatuksiin ja logiikkaan. Rankasta aiheesta huolimatta tekstissä on valloittavaa lapsen näkemystä, huumoria, poikien kekseliäisyyttä ja selviämisvaistoa. Tämä kirja ei ole paksu, mutta se on niin täynnä tapahtumia, jotka ovat niin suuria ja painavia, että on lähes käsittämätöntä, kuinka se kaikki voi mahtua yhteen kevyeen kirjaan. 
Kuvaa ei ole, koska kirja on parhaillaan äidilläni luettavana.
Kirja on suomennettu jo painotuoreena 1970-luvulla nimellä Älä tunnusta ikinä, poika.

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen
Jacob Wallenberg: Kaukana valtamerellä (sopii myös kohtiin 4, 16, 37, 38, 45, 46)
Tämän sain ystäviltä lainaksi, en ollut kirjasta kuullutkaan. Ruotsalaisen laivapastorin päiväkirja, tai oikeastaan eniten muun miehistön hauskutukseksi kirjoittamiaan matkakertomuksia vuosilta 1769-1770 – siis 20 vuotta ennen Ranskan vallankumousta! Merimiesten elämä tulee tässä hyvin eläväksi, hyvässä ja pahassa. 

Hirmumyrsky, rankat juhlimiset satamapaikoissa, hameväen kaipuu, kaikki tulee kerrottua sellaisella lennokkuudella, että kirjailija itse ei kai kokenut soveliaaksi tarinoita julkaista. Hänen kuoltuaan vain 32-vuotiaana teos kuitenkin pian julkaistiin.
Tämä suomalainen painos on turkulaisen pienkustantamon Faroksen julkaisu ja mukana on Wallenbergin omaa kuvitusta, kuten kuvan lentokala.

31. Jännityskirja tai dekkari
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä (sopii myös kohtiin 3, 8, 11, 14, 29, 39, 45, 47-48)
Aloitin viimein Hämeen-Anttilan pidetyn Björk-sarjan. Olin blogeista lukenut, kuinka hän käyttää 20-luvulle tyypillisiä ilmaisuja. Lisäksi on aivan ihanaa lukea 20-luvun kuvailua synnyinkaupungistani Helsingistä.

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa (haastekohta jäi täyttämättä)

33. Kirjassa opetetaan jokin taito
Tommy Hellsten: Elämän lapsi (sopii myös kohtiin 4, 6, 37, 45)
Tämä oli vähän väkisin väännetty haastekohtaan, kirja tuli luettua hyvin pikaisesti, enkä kokenut sitä erityisen relevantiksi itselleni, mutta uskon, että jollekulle muulle kirjasta voi olla paljon apua.

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa
Lucy Maud Montgomery: Mistress Pat (sopii myös kohtiin 6, 12, 14, 17, 29, 46)
Jatko-osa Vanhan kartanon Patille. Kun Montgomeryyn jää koukkuun, niin siihen jää tukevasti. Mutta olin hieman pettynyt, ja etenkin lopun olisin kirjoittanut eri tavalla. Ystävä ehdotti, että kirjoitan sellaisen fanifiktiona. Saa nähdä.

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut
Lucinda Riley: The Missing Sister (sopii myös kohtiin 3, 4, 6, 8, 11, 14, 16, 22, 29, 36, 41, 49)
Varmaan hyvin monella muullakin sisarsarjan tänä vuonna ilmestynyt seitsemäs osa menee tähän haastekohtaan. Kirja on järkäle ja koko sarjassa alkavat toisto ja hieman typerät keskustelut tuntua turhilta. Historiaosat Irlannissa ovat puolestaan niin kiinnostavia ja avartavia, että kirja kannattaa lukea niiden vuoksi. Mutta muuten olisin toivonut, että rouva Riley olisi voinut vaikka kirjoittaa kaksi A4-liuskaa siitä, miten kaikki nyt oikein ratkeaa.

36. Kirjassa liikutaan ajassa (jäi täyttämättä, vaikka esim. edellisen kohdan kirja olisi käynyt tähänkin)

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
James Herriot: Leet Sleeping Vets Lie (sopii myös kohtiin 4, 5, 6, 8, 14, 29, 33, 46, 47-48)
Herriot – eläinlääkäreistä parhain!

38. Kirja on käännetty hyvin
P. G. Wodehouse: Kernaasti, Jeeves (kääntäjä Kaisa Sivenius) (sopii myös kohtiin 5, 7, 14, 20 (herrasmiehen herrasmiespalvelija))
Kaisa Siveniuksen loistavista käännöksistä olen nauttinut tässä Jeeves-sarjassa sen alusta asti. Miten joku pystyykin tavoittamaan tuon aikakauden ja hengen, Woosterin hassut tokaisut, kaiken!

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia
Niina Mero: Englantilainen romanssi (sopii myös kohtiin 6, 21, 29, 45)
Ehkä vähän hassu tähän kohtaan, sillä musiikki ei suinkaan ole kirjassa pääosassa; sen sijaan viktoriaaninen, ihanan kauhuromanttinen maalaustaide ja runous on. Jo toinen kirja, jossa saa nauttia alkuperäisestä suomenkielisestä kerronnasta ja suomalaisesta sankarittaresta!
Sain kirjan joululahjaksi siskoltani, joka tietää, mistä tykkään. Onneksi, sillä olin ehtinyt kuunnella tämän äänikirjana tässä vuoden mittaan, ja vaikka Pirjo Heikkilä on loistava lukija, on hänen englannin ääntämisensä sen verran heikkoa, että runojen kohdalla oli vaikea saada selvää, mitä niissä sanottiin. Se harmitti vietävästi ja mietin, että haluan vielä lukea kirjan niin, että pääsen runoihin sisään.

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista (jäi täyttämättä)

41. Kirjassa matkustetaan junalla
Lucy Maud Montgomery: Short Stories 1902–1903 (sopii myös kohtiin 4, 6, 10, 11, 14, 16, 29, 33, 37, 46)

42. Satukirja
43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä
(kohdat jäivät täyttämättä)

44. Kirjassa on reseptejä
Lucy Diamond: Rantakahvila (sopii myös kohtiin 6, 7, 14, 19, 21, 29, 46, 47-48,  49)
Mukava ja helppo hyvänmielen hömppäkirja.

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija (kohta jäi täyttämättä)

46. Kirjassa syödään herkkuja
Lucy Diamond: Joulu saapuu rantakahvilaan (sopii myös kohtiin 6, 7, 14, 21, 47-48, 49)
Rantakahvilan jatko-osa oli sen verran puppua, että en varmaan aio enää lukea jatko-osia ihanasta Cornwallin sijainnista huolimatta. Tässä näkyy ero Jenny Colganiin, joka on laadukkaan hömpän tuottaja.

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta
Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä + Kuka kuolleista palaa (suojeluskuntaselkkaus kesällä 1921) 
(sopivat myös kohtiin 3, 8, 12, 14, 22, 31, 45)
Hämeen-Anttilan Björk-hahmo saa sarjan myötä lisää lihaa luiden ympärille, samoin kuin ajankuvaakin, ja nautin sarjasta kirja kirjalta enemmän. Odotan innolla seuraavien osien lukemista (tai kuuntelua, tähänastiset menivät äänikirjoina).

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021
Vera Vala: Aprikoosiyöt (sopii myös kohtiin 6, 9, 12, 29, 36)
Tämän luki ensin äitini, jonka mielestä kirja oli ihan kiva, mutta melkoista hömppää ja itse luettuani totesin saman. Ihan kiva, mutta ei kovin uskottava tai mieleenjäävä.

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä (tämä on se haastekohta, joka ei näy ikinä toteutuvan, sillä en oikeasti ikinä kaipaa lukuvinkkejä, saan niitä riittävästi blogeista ja muuten vain kirjoja kohtaamalla)

Seuraavalle vuodelle jäävät seuraavat osat Cleevesin Shetlanti-sarjasta, jotka tilasin käytettyinä Englannista syksyllä. Onneksi ne eivät juuttuneet tulliin. Parhaillaan odotan Orkneyn-ystäväni viikkokausia sitten lähettämän joululahjan saapumista, eilen siitä tuli ilmoitus, että se odottaa tullausta. Voihan Brexit sentään.
Kuvassa on myös Shetlannin-matkamuistoja muutaman vuoden takaa: lankaa ja lunniastia. Mitään ei enää uskalla tai voi tilata Britanniasta, sillä tullaus, verot ja postin käsittelymaksu tulevat kalliiksi. Täytyy käydä itse hakemassa, sitten kun taas pääsee matkoille.

Syksyllä tilasin muutaman pussin siemeniä Englannista ottamatta asiasta tarkemmin selvää, pidin vain tilauksen hyvin pienenä, kokeeksi ja siksikin, ettei tullausraja ylity. No, selvisi, että kaikkien kasvinosien, siemenet mukaan luettuna, tuonti EU:n ulkopuolelta on kiellettyä. Siemenille pitää olla myyjän kasvinterveystodistus (joka tilaukselle omansa, nyt ymmärrän, mikseivät siemenmyyjät ehdi eivätkä jaksa niitä täytellä) ja lisäksi minulla pitäisi olla siementen maahantuontilupa. Siemenet päätyivät tullin roskikseen. 
On ihan hassua, että vuosi sitten siemenet Englannista tulivat postilaatikkoon, nyt ne ovat vaarallista tavaraa ja päätyvät hävitettäväksi.
Mietin tässä juuri voitonlaukan siementen tilaamista ehkä Norjasta, ennen kuin tulin ajatelleeksi, että Norjakaan ei kuulu EU:iin. 

Ensi vuoden Helmet-haastetta en ole vielä katsonut. Nyt kuitenkin vilkaisin, sillä etsin sen tähän linkattavaksi. Aloitin uuden kirjan lukemisen mitään suunnittelematta, sillä alkuvuonna luetuille löytyy takuuvarmasti sopivia haastekohtia. 
Tilasin heti uunituoreena lokakuussa ilmestyneen kirjan, josta olin lukenut skottilaisesta blogista. Kirja kertoo Orwellin puutarhaharrastuksesta, mutta niin paljon muustakin. Se rikkoo tavallisia, usein kaavamaisiakin käsityksiä tästä kirjailijasta. Ja mikä ihana kansi!
On kivan rentouttavaa tarttua kirjaan mitään miettimättä, vaikka onneksi tuo haaste on sen verran rento ja hauska, ettei se ole velvoite-tunteita aiheuttanut. Olen niille melko yliherkkä.

Vuoden 2022 haaste löytyy täältä: KLIK.

Hyvää uutta vuotta!

32 comments :

  1. Siis vau! Mielenkiintoista! Tämän postauksen ääreen palaan uudelleen. Hyvää uutta vuotta 2022!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kivaa, jos kiinnosti, ja olisi mukavaa, jos sinäkin innostuisit haasteeseen! Se on tosiaan rento ja kukin voi toteuttaa niin kuin haluaa.
      Kiitos ja hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Delete
    2. Nuo lukuhaasteen 2022 kirjojen aiheet ovat kiinnostavia. Niiden myötä tulee luettua monipuolisemmin erilaisia kirjoja. Tulee mieleeni Marttojen muutaman vuoden takainen lukuhaaste. Siinä oli myös samaan tapaan vinkkejä kirjan aiheeksi.

      Delete
    3. Haasteet ovat kivoja, kun ne ovat tällaisia leikkimielisiä, haastekohdissa on monta tosi hauskaa ajatusta.

      Delete
  2. Kiva oli lukea listaasi. Ei ollut yhtään liian pitkä öulea. Kirjoittaminen vie sen oman ajan, kun kuvailee kirjoja, vaikka sen tekisi lyhyestikin.
    Tänään aloitan uuden haasteen avaamalla tietokoneen. Lataan siitä valmiin excelin koneelle ja merkkailen niitä useampia kohtia, mihin kirja käy.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kirjoista kirjoittaminen on toisaalta hauskaa, mukavampi se on kuin pelkkä lista. Ja etenkin oli mukava lukea sinun kuvailujasi, kirjat avautuivat ainakin vähän.
      Tosiaan, Helmetistä saisi sen valmiin taulukkopohjankin. Itse vain kopsaan listan ja säilön sen tekstidokumenttina, johon lisään kirjat luettuani, käy se niinkin ihan kätevästi.

      Delete
  3. Olipa kiva kooste ja vielä kun hieman kuvannut kirjan sisältöä. Tästä saa moni lukuvinkkejä. Minä olen näistä lukenut Antellin, Cleevesin, Moyesin, Steenin, Hämeen-Anttilan, Meron ja Velan. Kaikkea hyvää tähän vuoteen ja myös hyvää lukuvuotta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos monista mukavista kirjavinkeistä ja hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Delete
  4. No nyt on hienosti toteutettu haasteen yhteenveto. Tästä voisin ottaa opiksi heti ensimetreillä siten, että ryhdyn tekemään yhteenvetoa ensimmäisten lukemani kirjan kohdalla. Ihan hurjan vaikeaa tulkita, mitä on tammikuussa miettinyt merkitessään lukemansa kirjan johonkin tiettyyn kohtaan. Tuo vinkkaamani numerointisysteemi kyllä toimii. Sen sijaan kirjojen sijoittaminen jälkikäteen otsakkeiden alle ei ollenkaan. Jospa nyt koittaisin tutustua haasteeseen ja valita sen pohjalta kulloinkin luettavaa.
    Oma lukuhaastepostaukseni tulee ensi viikolla. Yhtä tynkänä kuin aiempinakin vuosina. Uusi Helmet-haaste vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, jälleen...
    Minulta saat Hämeen-Anttilan Björk-kirjat. Lue ja pidä tai laita kiertoon. Kahta uusinta en ole hankkinut, enkä vielä lukenut.
    Kaikkinensa mielenkiintoinen lista/postaus, johon palaan vielä uudemman kerran.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan hyvin ainakin jotkut asiat kirjoista muistuivat mieleen tätä haastejuttua kirjoittaessani. Itse kirjoitan aina kirjan sopivaan haastekohtaan heti sen luettuani, ja samalla merkkaan nuo muutkin sopivat haastekohtien numerot perään. Jos haasteen koostaisi vasta vuoden lopussa, uskon, että se olisi ihan mahdotonta. Toisaalta pidän lukupäiväkirjaa myös goodreadsissä, tosin sinne luetut kirjat päivittyvät aina viiveellä, kun en saman tien muista siellä käydä. Sinne voi kirjoittaa arvioita tai lukea muiden arvioita, mikä voi helpottaa muistamista, mitä kussakin kirjassa olikaan.
      Kiva on päästä katsomaan, mitä sinun lukuvuoteesi on kuulunut! Koko haaste ei kyllä ikinä täyty, kun kesällä kuluvat päivät ja illat pitkät puutarhassa ja sängyssä uni tulee jo puolen kappaleen kuluttua. Äänikirjoille ei ole kesäkaudella lainkaan aikaa, sen sijaan pimeinä talvi-iltoina kutimen kanssa ne ovat ihan parasta.
      Voi kiitos, otan mielellään vastaan Björkisi, jos raaskit niistä luopua! Pistän varmaan luettuani kiertoon minäkin, kirjahyllyt ovat jo pursuavan täynnä.

      Delete
    2. Laajemman lukupäiväkirjan pitäminen olisi järkevää. Tähän saakka olen kirjannut luetut kirjat kuukausittain, mutta en sen enempää ole niistä mitään kirjoittanut. Sitä kuvittelee muistavansa asiat kuukausienkin kuluttua. Harva kirja tai kirjailija on niin unohtumaton, että se painuu mieleen pitkiksi ajoiksi. Minulla on tietokoneella lukemani kirjat sekä aakkostettuina että kuukausiluettelona vuodesta 1980. Oikeastaan on aika innostavaa ajatella, että aina on mahdollisuus oppia uutta ja kehittää itseään. Tässä tapauksessa tarkoitan omalla kohdalla uudenlaista, ehkä myös analysoivampaa kirjaseurantaa.
      Kesällä lukeminen vähenee, kun ei vain ole aikaa istua kirja kourassa. Äänikirjoja en halua pihatöissä kuunnella, koska tykkään luonnon, erityisesti lintujen äänistä. Tuulen suhina ja tinttien sirkutukset ovat tärkeä kesään kuuluva elementti.
      Vuosia kuvittelin, etten voi ainoastakaan kirjasta luopua. Kenties olen kokenut jonkun uuden "valaistumisen", sillä jo jonkin aikaa kirjoja on lähtenyt kiertoon. Kaikkea ei vain tarvitse eikä ole mahdollistakaan säästää. Tykkään Björkeistä, mutta luettuani yhden niistä toistamiseen, huomasin pärjääväni sillä ensimmäisellä lukukerralla. Säästin Björkit antaakseni ne jollekin halukkaalle. Nyt sellainen löytyi eli luopumispäätös oli jo tehty. Annan ne mielelläni sinulle.

      Delete
    3. Totta, voisihan sitä oikein järjestelmällisestikin lukemiaan kirjoja kirjata. Minulla ei ole missään tallessa listaa, blogattuani haasteesta pyyhin dokumentistani vanhan pois ja laitan tilalle uuden haasteen kohdat ja aloitan alusta. Se tyhjentäminen ja puhdas pöytä on jotenkin mukavaa.
      Goodreads, kuten kaikki nettisivut, on kiva siitä, että siellä tieto kirjoistani ja niihin kirjoittamani arviot ovat tallessa, jos niitä huvittaa enää tarkastaa. Tosin senkin aloitin vasta muutama vuosi sitten. Ehkä en oikein ole listaihmisiä, kun minulla ei taida olla juuri mitään listoja - ei kasveista, kirjoista eikä käsitöistä. Vuosia sitten aloitin oman sivun Ravelryssä, johon merkkasin tekemiäni käsitöitä ehkä vuoden ajan, mutta sitten kyllästyin. Ne olisi pitänyt aina jaksaa kuvata, ja sitten siellä kysyttiin jotain langanmenekkiä - meni liian yksityiskohtaiseksi, enkä todellakaan punnitse käyttämiäni lankoja tai laske kerien määrää :-D Usein en edes tiedä, mitä lankaa käytän, kun avatun kerän vyöte on hävinnyt ajat sitten, mutta siinä olen yrittänyt kunnostautua. On ihan kiva tietää, mitä langassa on, ja jos sitä haluaa lisää, niin myös, kenen valmistajan ja mitä väriä se on.
      Olemme samiksia puutarhan ja äänikirjojen suhteen. Minäkään en halua häiritä ulkoelämystä millään muilla äänillä.
      Kirjat ovat kirjoista pitävälle tavallista tavaraa arvokkaampia, ja luopuminen oli minullekin pitkään haastava ajatus. Olen todella kiitollinen sinulle Björkeistä jo etukäteen! Sovitaan joskus johonkin treffit, kun kummallekin sopii.

      Delete
  5. Todella mukava lukea listasi ja kirjoista pienet yhteenvedot. Kiitos 😘
    Meillä odotetaan UK:sta pojan suklaapakettia, joka matkustanut kohta kuukauden ja aiheuttanut Husbendille lisää harmaita hiuksia... Ei koskaan enää, toivon.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinunlaisesi superlukijat hämmästyttävät aina, kun minulla ei tosiaan haaste täyty koko vuodenkaan aikana, puhumattakaan kuukausista.
      Voi että, tovottavasti suklaa saapuu pian. Kaikki EU:n ulkopuolelta tuleva pitää näköjään tullata, vaikka muistaakseni nuo käytetyt Cleevesit kyllä tulivat Nauvon postiin ilman tullausta. Tai sitten olen unohtanut. Onneksi tullauksen voi hoitaa netissä, tein sen heti torstaina saman tien (mutta muuten - paperikirjeessä, jossa tieto tullattavasta lähetyksestä tuli, oli todella outo ja vääräkin osoite, ihme, että se oli tullut minulle perille! Jos ei olisi tullut, en ikinä olisi saanut tietää, että minulla on jotain tullattavaa ja paketti olisi varmaan lähetetty takaisin!). Sitten piti vielä täyttää postin käsittelymaksun vapautuslomake, hirveästi paperityötä yhdestä alle kymmenen euron arvoisesta lahjasta. Lisäksi tulli on aiheuttanut itselleen hirveästi lisätyötä vaatimalla tullauksen joka ikisestä lähetyksestä, vaikka sen päällä ON JO tulli-ilmoitus, jossa lukee sisältö ja arvo.
      Esitinkin toiveen, että ystävä ei lähettäisi jatkossa muuta kuin kirjeitä tai kortteja. Hänen synnyinmaahansa Ruotsiin lähettämänsäkään lahjat eivät vielä ole saapuneet. Huokaus. Kiroamme kaikki Brexitin puolesta äänestäneet, tämä on jotenkin niin hirveän sääli.
      Toivottavasti lahjanne tulee pian!

      Delete
  6. Minäkin olen Ann Cleeves-fani. Juuri nyt marras-joulukuussa olen lukenut kaikki Shetland-sarjan ja Vera Stanhope-sarjan kirjat kirjastosta, ja tosi kiva kun suomentamattomiakin on saatavilla Turusta englanninkielellä. Samoin kuin sinä, tykkään lukea mielummin alkuperäiskielellä, vaikka aika hyvin nuo Cleevesit on suomennettu. Ärsyttää joskus kun suomennoksissa on tekstejä lyhennetty, mutta näiden kanssa ei ole sitä. Jenny Coolgan on myös mun hömppää, en kyllä luekaan paljoa muuta kuin dekkareita ja hömppää.. ja puutarhakirjoja! Minun on pitänyt kiittää sinua Oma Piha-lehden Vuodenkierto-jutuista (en oikein tiedä miksi niitä lyhyitä juttuja pitäisi kutsua). Olet saanut niihin pieniin pätkiin niin ihanaa tunnelmaa ja toivoa ja puutarhamietteitä, että olen välillä leikannut niitä ihan lehdestä irti ja liimannut omaan puutarhavihkoon, ja luen aina uudestaan:). Kiitos!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ai niin, unohdin kysyä, että tuliko sulle ilmoitus niitä tullissa hävitetyistä siemenistä? Harmittaa, kun olen monta vuotta saanut Uudesta Seelannista jouluruusujen siemeniä yhdeltä harrastajaristeyttäjältä, ja hän lähetti mulle taas joulukuun alussa kirjeen, eikä siitä ole kuulunut mitään. En ollut tajunnut, että nyt on muuttunut kaikki niin että luultavasti en koskaan saa niitä siemeniä, ja jos ne hävitetään eikä lähetetä edes takaisin, niin on iso vahinko! Tosi kurjaa.
      Yksi kirja mulle tuli marraskuussa briteistä, ja se tuli tullin kautta. Paperi-ilmoitus tuli postissa kolme viikkoa siitä kun kirja oli tullut Suomeen, ja se oli juuri samana päivänä joka oli viimeinen jolloin ne pitivät kirjaa. Onneksi juuri ehdin tehdä sähköisen tulli-ilmoituksen, ja sain sen kirjan, mutta tiukille meni.

      Delete
    2. Voi että Leena, et arvaakaan, kuinka ilahdun siitä, että olet tykännyt niistä Vuodenkierto-jutuista! Ja ihan heti on todettava, että aloin kirjoittaa niitä inspiroituneena Katharine Stewartin kirjasta A Garden in the Hills. Toivottavasti löydät sen jostakin - jos et, niin minä lainaan. Se on todella kiva kirja, tai ainakin minuun kolahti kuin leka.
      No sinulla on ollut varsinainen Cleeves-putki! Stanhopeja olen lukenut vain muutaman, ja Shetlanti-sarjankin tosiaan vasta aloitin. Maailmassa on niin liikaa kiinnostavia kirjoja... ja hyviä kirjailijoita. Mietin tässä juuri, kuinka iäkkäät brittinaiset ovat niin loistavia dekkaristeja. P. D. James, Christie ja Cleeves nyt ainakin.
      Siemenistä tuli kyllä sähköinen kirje omapostiin, että on tullattavaa. Huolestuttavaa on, että tästä joululahjasta tuli vain paperinen ilmoitus kirjeenä postilta, ja siihen oli kirjoitettu sekä sukunimeni että osoitteeni väärin, niin että on suoranainen ihme, että se tuli perille. Jos ei olisi tullut, olisi pakettini sitten ajan päästä vain palautettu takaisin lähettäjälle. Ihan surkeaa! ja tuokin, että sinulle se paperi-ilmoitus tuli viimeisenä päivänä!! Apua.
      Muistan lukeneeni Tullin sivuilta siinä kaikenlaista tietoa etsiessäni, että heinäkuusta alkaen ihan kaikki EU:n ulkopuolelta vaatii tullauksen. Hirveästi lisätyötä se kyllä vaatii. Tuntuu typerältä kirjoittaa sähköiseen lomakkeeseen ihan samat tiedot kuin paketin päällä olevassa tarrassa luultavasti lukee. Lisäksi minun piti ne tiedot kysyä lähettäjältä, ja muistikohan hänkään enää jokaista pientä asiaa, joka paketista löytyy. Siemenet Uudesta-Seelannista varmaan kuuluvat myös kiellettyihin maahantuotaviin.
      Tämän vasta ilmestyneen Orwell-kirjan tilasin booky.fi:n kautta, en uskaltanut ottaa riskiä, että joutuisi taas tullin paperihommiin. Sitä kautta saa tosiaan mitä vain ulkomaisiakin kirjoja, tai adlibriksestä. Onneksi. Täytyy yrittää keksiä tällaisia kiertokeinoja.

      Delete
    3. Niin, siis pitää vielä tarkentaa: ei tulli /posti varmaan itse niitä siemeniä ala hävittää, mutta kun tullatessani selvisi, että en saa niitä tuoda maahan, niin soitin itse sinne ja pyysin, etteivät ala palauttaa lähettäjälle, kun hänen pitäisi sitten muutaman siemenpussin takia maksaa joku lunastusmaksu. Minä sitten pyysin, että heittävät pois sen lähetyksen sitten. Mielessä kyllä kävi selvittää, missä postin tullausvarasto on ja mennä penkomaan roskiksia sinne yön hiljaisina tunteina.

      Delete
    4. Saila, anteeksi kun tämä vastaaminen on viipynyt. On ollut niin hässäkkää koko alkuvuosi toiminnan lopettamisen kanssa. Ei ole muuten vieläkään niitä siemeniä ilmaantunut, olen melko varma, että ne ovat siellä tullissa ja odottavat käsittelyä, mutta mitään ilmoitusta ei ole vielä tullut. Joulupostikin on varmaan hidastanut kaikkea.
      A garden in the hills kuullostaa hyvinkin sellaiselta mistä tykkäisin, ja alustavasti katselin jo, ettei ainakaan kirjastoista löydy, vaikka Turussa on muuten hyvät valikoimat. Siellä oli joitakin vuosia sitten jopa E.A.Bowles My garden in spring, ihana kirja. Uusi painos tietysti kun se on niin vanha kirja.

      Delete
    5. Eipä tässä mikään kiire ole ja täällä jutustelut pysyvät tallessa siihen asti, kun taas ehtii :-)
      Voi että, surku tuli, kun luin blogistasi uutisen, että lopetat toiminnan. Iloinenhan sitä pitäisi puolestasi olla, mutta lankasi ovat olleet niin ihania. Kävin kurkkaamassa puotiisi ja vähissä on valikoima (mikä on varmaan ihan hyvä vain)!
      Kunpa niistä siemenistäsi tulisi edes jokin ilmoitus! Ei kai ne ole voineet joutua vain hävitettäväksi suorilta. Posti on kyllä nykyisin melko surkea. Ystävä lähetti Pohjois-Karjalasta joulupaketin, joka ei ikinä tullut tänne perille, eikä minkään valtakunnan saapumisilmoitusta, ja se palautui hänelle ja hän joutui vieläpä lunastamaan sen postista. Taisi olla joku vastaanottaja tuntematon -tarra paketin päällä, vaikka osoite oli täysin oikein.
      Lämmin kiitos Bowles-vinkistä!

      Delete
    6. Joo, minä vielä odotan niitä siemeniä ja uskon, että kyllä niistä joku ilmoitus tulee. Vaikkei muuten niin saisin ne lähtemään takaisin lähettäjälle kun ovat ainutlaatuisia. Lähettäjä kyllä mulle harmitteli, että oli laittanut kaikkien sääntöjen mukaan kirjeeseen tullilapun ja sisällön tiedon. Ilman niitä olisi kirje varmaan tullut tullin ohi tavallisena kirjeenä.
      Kaupassa on tosiaan onneksi jo kaikki tosi vähissä, hienoa sikäli. Sanoin Jonalle, että mulle meinasi tulla identiteettikriisi, mutta vastasi, että nyt sitten vaan uusi puutarhaidentiteetti:). Keväällä kun kaikki nousee niin en muistakaan mitään muuta kuin kasveja:). Ja viimeistään parin kuukauden päästä täälläkin on jo lumikelloja, vaikka vielä on lunta.

      Delete
    7. Voi itku, olisipa lähettänyt pelkkänä kirjeenä!
      Identiteettikriisi, uskon sen. Sitä niin nivoutuu yhdeksi tekemisensä kanssa. Nuorena minulla oli harrastus, joka vei lähes joka illan viikosta ja viikonloput. Sen lopetettuani kriiseilin varmaan kymmenisen vuotta, ylikin. Mutta tosiaan kevään tullessa olet yhtä puutarhasi kanssa ♥

      Delete
  7. Tämä on kyllä kiva haaste! Alkuvuodesta katsotaan tyttären kanssa bookbeatista, mitä voisi mihinkin kohtaan lukea, mutta loppuvuodesta täytyy jo vähän enemmän alkaa etsiä kirjoja ja silloin tulee mukaan myös sellaisia, mitä en olisi muuten tullut luettua. Netistä siis selailen, että mitä muut ovat tiettyihin kohtiin löytäneet. Ja se, mitä alkuvuodesta ollaan suunniteltu, voi muuttua ihan täysin;)
    Minä teen myös niin, että kirjan luettuani, tai siis useinmiten kuunneltuani, merkkaan sen heti johonkin kohtaan ja sitten muut mihin se sopii, numerolla perään. Jonkin verran niitä sitten piti muuttaa loppuvuodesta.
    Ja mahtavaa, että kerroit jotain kaikista lukemistasi kirjoista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haasteessa on niin hauskoja kohtia, että sitä suorittaa ihan mielellään. Minulla aina jää sen verran haastekohdista käyttämättä, että kirjojen sijoittelun ongelmaa ei vielä ole ikinä ollut. Mutta jos alan lukea enemmän, niin sitten on :-D
      Olisi kiva lukea myös sinun kirjahaasteestasi!

      Delete
  8. Olet ehtinyt lukea paljon! Minulla on vauhti hidastunut kovasti vuosien myötä. Missasin kaikki nuo lukemasi kirjat ;D Virpi H-M voisi olla ehkä lähinnä, mutta tykkäisin varmasti myös kisukirjasta. Varmasti muutkin ovat kiinnostavia, mutta nykyisin tulee luettua aika paljon mitä käteen kirpparilta sattuu löytymään. Harvoin käyn kirjastossakaan. Valikoin tietysti kirppariltakin vain tietynlaisia kirjoja. Sitä helposti lukkiutuu vain johonkin aihepiiriin. Hidas lukemistahti varmasti ovat osasyyllisiä. Tekee mieli lukea sellaista, mistä varmimmin tykkää.
    Tutkailin joskus tuota Helmet -haastettakin, mutta se ei oikein napannut. Ihana nähdä, että on muitakin ihmisiä, jotka rakastavat asioiden luettelointia ;D Asia kuin asia, niin aina voi laskea ja luetteloida.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En koe itseäni ollenkaan paljon lukevaksi, kun lähipiirissä on megalukijoita ja Helmet-haasteen facebook-sivullakin tyyppejä, jotka saavat haasteen suoritettua muutamassa kuukaudessa!
      Puutarhakaudella minunkin lukutahtini on varmaan kirja kuukaudessa, enempään ei kykene. Sinä puolestaan askartelet paljon (mutta sen kanssa sopisi kyllä hyvin äänikirja).
      Toisaalta tuo haaste on siitä kiva, että tulee valittua joskus muutakin kuin sitä tavallista repertuaaria.
      Aina voi luetteloida! Minulla ei tosin taida olla muuta kuin päättymätön työluettelo kaikista kodin rakennus- ja korjaustöistä.

      Delete
  9. Monipuolinen lukulista! Hyvää tätä vuotta!

    ReplyDelete
  10. Kiinnostava lista, tästä pitää poimia jotakin jatkoon. Meillä oli myös useita samoja kirjailijoita, mutta eri kirjoja. Itsekin löysin menneen vuoden aikana Moyesin ja luin sitten häneltä kaksi kirjaa. Tämän postauksen innoittamana tein omista lukemisistani myös postauksen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kun kiva, että sinäkin teet lukupostauksen!
      Jojo Moyes oli minullekin uusi, ja tuo Tähtien antaja niin ihana, että sen perusteella haluan itsekin lukea häntä enemmän. On mukavaa löytää uusia hyviä kirjailijoita.

      Delete
  11. Pat, Vanhan kartanon valtiatar saa minut aina kyyneliin. Siihen Maud on kuin kutonut masennuksensa ja pettymyksensä. Ja siinä taisi olla se lause, että 'akileijat ovat keijukukkia' eli tämä muistin varalta. Yhdestäkään Montgomerysta en luovu!

    Hyvin luettu♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siinä kirjassa on tosiaan luopumisen tuskaa. Puutarha saa siinä monta hurmaavaa kuvausta!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!