Päivän ruusut

Otin viikko sitten kuvia nuppuilevista ruusuista ja piti kirjoittaa niistä jo aiemmin. Onneksi odotin, sillä...

on ollut niin lauhaa, että nuput ovat kehittyneet kukiksi. Ulkopuolelta hailean hattaran sävyinen David Austin -ruusu Lichfield Angel nuokkuu somasti. Se on ollut sateessa hyvä taktiikka.

Kun kohotan kukkaa, on se aivan täydellinen! Sade ei ole päässyt pilaamaan sitä lainkaan. Lichfield Angel on niin makean värinen: kermavaahtoa ripauksella persikkaa.

Viereinen Austinin jalostama kaunotar Lady of Shalott kehittelee jatkuvasti uusia nuppuja.

Tälle nupulle, jota seurasin, kävi sateessa köpelömmin. Ruusujen ei kannattaisi tällaisena syksynä katsoa yhtään ylöspäin!

Lisää ihanaa oranssia. Aiemmin parjaamani rusotuomipihlaja on parantanut sävyä ja lisäksi se sointuu taustan 'Tove Jansson' -tarhapimpinellaruusuun todella hyvin. Myös juhannusruusussa on hieno punaisen ja oranssin kirjava ruska juuri nyt.

Mennään sitten Rohaniin. Siellä on niin kaunis ruskean ja valkoisen väritys nyt, täytyy vain ummistaa silmät lakastuneilta kasvustoilta.
Etualalla pieni pensasmainen pyökki 'Rohan Weeping' on muuttunut taas tiilenpunaiseksi, joka on myös sen kevätväri. Kesällähän sen lehdet ovat lähes mustat. Tummalehtinen japaninkirsikka 'Royal Burgundy' koki kovia, kun sen alimmat oksankärjet syötiin ja lehdet riivittiin, onneksi se on korkea. Nyt sen ympärillä on jo verkko. Näyttää siltä, kuin runkoakin olisi kaluttu tai hangattu sarvia sitä vasten.

Japaninkirsikan syysväri on hieno, mutta tänään oli kovin tuulista kuvaamiseen...

Tässä vaiheessa Musti alkoi purnata, että mentäisiin sisälle, täällä tuulee liikaa.

Ransun ilme kertoo huolestuttavasta tuulesta enemmän kuin tuhat sanaa.

Mutta palataan Rohaniin, mammalla on kuvaaminen kesken. Kuvasin Austin-ruusu William Shakespeare 2000:n viikko sitten nupulla enkä ennustanut sille hyvää tulevaisuutta, sillä kuvasta kyllä näkee, kuinka sitä on riivitty.

Kuitenkin: siinä se tänään on, kukka sateesta hieman kärsineenä, mutta katso tuota kukan täydellistä keskusta kymmenine terälehtineen! Voihan upotus ♥ Pääsisipä tuonne talviunille silkkisiin purppuravällyihin.

Yleiskuva Rohanin loppupään viime metreistä paljastaa totuuden. Kyllähän tuolla William Shakespeare näkyy pienenä punaisena täplänä pari metriä kirsikasta vasemmalle... kirsikan oikealla puolella on syysasteri 'White Ladies' valkoisine kukkineen. Aivan vasemmassa reunassa, kivipengermän päällä, näkyy vaaleanpunainen pikkuruinen piste.

Se on portlandruusu 'Duchesse de Rohan', siinäkin on vielä pari nuppua. Jos näin lauhat kelit jatkuvat (päivisin yli kymmenen astetta ja öisinkin yli viisi), ehkä nekin vielä avautuvat. Portlandruusut ovat mainioita syyskukkijoita, vanha 'Comte de Chambord' myös, mutta siirsin sen yhtenä kuivana kesänä kolme vuotta sitten, eikä se ole vieläkään palannut entiseen loistoonsa.

Värit ovat ihania juuri nyt. On kaunista ruskeaa, ihanaa keltaista ja vanhat pihasyreenit ovat alkaneet muuttua limenvihreiksi, mikä on niin mahtava ruskaväri sekin.

Vaahteranlehtiä alkaa olla enemmän maassa kuin puussa. Syksy on lokakuussa ihanimmillaan, vaikka on syys- ja marraskuussakin puolensa.


David Austinin ruusut luetaan puistoruusuihin, Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Juhannusruusu – Rosa spinosissima 'Plena'
Pihasyreeni – Syringa vulgaris
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Pyökki – Fagus
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Tarhapimpinellaruusu – Rosa Spinosissima-Ryhmä