Rain in Shetland
It was such a foul weather most of the time I was in Shetland that one is forced to go back: to witness that the sun also shines in Shetland! The boat has an apt name: Nil desperandum, Do not despair.
On Shetlannissa muitakin puolia kuin tuuli ja sade, ja pörröiset pienikokoiset eläimet. Lähes heti Lerwickiin saavuttuani osuin Jubilee Flower Park -puistoon.
Olin aivan innosta soikeana, kun huomasin puiston molemmat työntekijät, Dianen ja Liamin. He ovat netin kautta tuttuja; kirjoittavat puiston omaa blogia tässä osoitteessa.
Puiston reunoilla on urheilukenttiä, kuten keilarata (Britanniassa ne ovat nurmikentillä) sekä tenniskenttä. Tummalehtiset mustaseljan lajikkeet näyttävät suosituilta ja viihtyvät hyvin, niistä tulee isoja puskia. Etualalla on kiva kesäkukkaistutus kosmoskukkia, sudenporkkanaa ja varmaan jotakin kaunosilmää (olen tosi huono kesäkukissa). Tenniskentän aidassa kasvaa hajuherneitä.
Tämä yhdistelmä sudenporkkanaa ja hajuhernettä, joka on ehkä lajiketta 'Wiltshire Ripple', on herkku!
Olen aivan kade siitä, että pensastädykkeitä voi Shetlannissa istuttaa puutarhaan ja niistä tulee suuria pensaita. Edessä kukkii ukonhattu.
Tämä perinteisen kivitorpan mallinen istutusastia on Shetlannin omaa tuotantoa ja näyttää olevan hyvin suosittu, näkyy monella pihalla. Söpö se onkin.
Lerwickin sataman yllä on linnake 1600-luvulta. Satamasalmi on pitkä ja ilmeisesti mutarantainen, mistä nimi mutalahti (lervik).
Sataman vanhoja kauniita rakennuksia. Jimmy Perez taitaa asua heti tuolla rannanpuoleisimman takana...
Villaviikon aikana joka ikinen kaupan esillepano, jopa lihakaupassa, esittelee paikallisia käsitöitä. Turisti-infopisteen kaupassa on näin söpö mini-Fair-Isle-villapaita-nauha.
Lankakaupan ikkunan ihanat Fair Isle -myssyt. Shetlannissakin näitä kuoseja neulotaan kaikkialla, mutta nimi on silti Fair Isle, pikku saari Shetlannista etelään.
Villan ystävälle Shetlanti on taivas. Tässä luomuviljelijöiden osuuskunnan ihania luonnonvärisiä lankoja, yllä kaaavio shetlanninlampaan monista sävyistä ja kuvioista.
Kävin myös Jamieson & Smithin lankakaupassa, jonka vieressä on villan vastaanotto. Tässä vaiheessa taivaan hanat aukesivat.
Sää muuttuu kuitenkin nopeasti, kohta aurinko paistaa.
Lautta lähtee salmen yli Bressayn saarelle.
Bressayn majakalta avautuu hieno näkymä kohti Lerwickiä.
Iltapäivällä sama maisema auringon kilossa!
Takaisin Lerwickiin, kaupungissa on vielä nähtävää.
Pienessä järvessä on kivikautinen asumus Clickimin Broch.
Sinne päästään kannasta pitkin.
Vanhaa ja uutta. Järven vastarannalla on monitoimihalli, toisella puolella puolestaan marketin parkkipaikka (jonka toisella puolella on ranta, jossa pulahtelee saukkoja – merkittävät markettinäkymät, sanoisin!). Asumuksen rakentaminen aloitettiin ilmeisesti noin 800 EAA ja se oli käytössä noin tuhat vuotta.
Tältä asumus näytti reilut parituhatta vuotta sitten, mahdollisesti. Ei ole täyttä varmuutta siitä, oliko tämä asunto vai puolustustorni, todennäköisesti molempia. Korkeimmillaan torni oli kymmenmetrinen, ja se on ladottu kylmäladontana irtonaisista kivistä ilman laastia.
Clickimin on hämmästyttävän hyvin säilynyt kokonaisuus, monia kerroksiakin on vielä jäljellä.
Jälleen kerran saan astella täysin omassa rauhassa, ilman muita turisteja tai sisäänpääsymaksua valtavan tärkeällä arkeologisella paikalla. Yksi harmaahaikara lähtee järveltä lentoon vastatuuleen. Näillä saarilla saa tosiaan ihastella mitä hienoimpia paikkoja ilman hälinää.
Piiskaava sade tosin hieman haittaa, olen läpimärkä sadevarusteista huolimatta. Täällä ei sada vaakatasossa, vaan yläviistoon. Lähes myrskylukemat aiheuttavat sen, ettei saukkoja todellakaan näy – hyvä kun pysyn pystyssä rantatiellä.
Illalla laivassa koen senkin, miten suuri laiva keikkuu kuin keskikokoinen purjevene. Kajuuttojen yläpunkat jätetään täyttämättä turvallisuussyistä ja ravintolakin suljetaan aikaisin. Punkassa tulee hyvät unet pehmoisissa petivaatteissa, kun laiva keikkuu kuin lapsuuteni vuode purjeveneen keulapiikissä. Hyttikaverini on nuori paikallinen nainen eikä ole merenkäynnistä millänsäkään. Pahin pelkoni, että yläpunkasta lentävät oksennukset päälle, jää onneksi toteutumatta.
Hajuherne – Lathyrus odoratus
Kaunosilmä – Coreopsis
Kosmos – Cosmos
Mustaselja – Sambucus nigra
Pensastädyke – Hebe
Sudenporkkana – Ammi
Ukonhattu – Aconitum
Great pictures despite the weather, Shetland is on my endless list of places to visit, one day.
ReplyDeleteIt is well worth a visit, and several! The islands are big and there is so much to see. The rain was not horizontal - it was upwards! Next time I must go to see Lea gardens too. Perhaps May or June would be better weather, more likely ;-)
DeleteBelieve it, I have wanted to go to Shetland for some 25 years at least... and finally made it. For the first time, since there will be more. One gets hungry!
Ensin luin taivaan hanat niin että sinulle aukeni villahanat, sitten tajusin että ei kun vettä :D
ReplyDeleteUpeita kirjoneuleita.
No tosiaan, juuri edellä puhun villataivaasta. Oi kun sataisikin lankakeriä! Tuollaisia kaikkia ihania värejä. Fair Isle on vaikeamman näköistä kuin onkaan, kullakin rivillä on vain kahta väriä.
DeleteIhana katsella näitä kuviasi. Upea paikka tuo Shetland.
ReplyDeleteShetlannissa on paljon nähtävää.
DeleteOlipa tämä paikka kaunis, nuo rakennukset kuin sadusta. Ja puutarhakin. Kivi- ja betonimuurit ❤Tuollainen istutusastiatorppa olisi tosi mahtava! Paikka on paratiisi, jos siellä ei ole turisteja ja tungosta. Vähänkö söpöjä nuo roikkuvat minivillapaidat :D Onko sulla jo matkalaukku täyttymässä langoista?
ReplyDeleteShetlannissa on muuten pitkiä komeita miehiä ;-)
DeleteVillaviikon aikana on kyllä Lerwickissä porukkaa, etenkin amerikkalaisturistien määrä yllätti. Lerwick on muutenkin vilkas satamakaupunki, niin pieni kuin onkin, siellä onnistui olemaan liikennettä ja hälinää. Mutta sieltä pääsee hetkessä rauhallisemmille hoodeille niin kuin tuo kivikautinen broch!
Tulin jo kotiin ja purin rinkan, ostin erittäin vähän lankaa, mahtumisongelman takia. Mutta kaikkia herkkuja oli pakko hankkia edes yksi kerä. Olen tyytyväinen saldoon: North Ronaldsayn levää syövien lampaiden villaa, Rousaylla käsin kehrättyä lankaa, ja sitten kolmen eri tuottajan villaa Shetlannista :-)
Vau mikä kivirakennus, on siinä ollut tekemistä! En kyllä tajua miten ihmeessä siitä on saanut niin kestävän ilman laastia.
ReplyDeleteSamaa ajattelin kun Sametti Hortensia lankakaupan valikoimaa katsellessani;)
Seinät ovat tosi paksut, etenkin alhaalta, mutta silti se ihmetyttää. Rousay-saaren broch oli jossain vaiheessa tuettu lisäkivillä ulkopuolelta, siis jo joskus silloin parituhatta vuotta sitten, kun se oli käytössä.
DeleteAika moni tuntui lähettävän postipaketissa lankoja itselleen, mutta toisaalta ainakin noista Shetlannin isommista lankataloista saa tilata postin kautta kaikkialle maailmaan, se vähän helpotti ;-) Helsingissä on yksi lankakauppa myynyt Jamieson's -kehräämön lankaa, joka on ainoa Shetlannissa toimiva kehräämö, mutta valitettavasti he taisivat lopettaa, kun langat eivät niin hyvin myyneet. Toisaalta suomenlampaan villa on niin samanlaista.
Skotlannissa asuva serkkuni on joka vuosi heinäkuussa lapsiensa kanssa Suomessa. Suomessa on aina heinäkuussa enemmän aurinkoa kuin Glasgowssa. Näin hän väittää vuosien kokemuksella (piti vuosia taukoja Suomi-kesistä). Meri-ilmastossa on omat haasteensa, vaikka moni kasvi kasvaakin hyvin.
ReplyDeleteNo juu, Suomessa on aurinkoisemmat ja lämpimämmät kesät. Mutta kylmemmät talvet!
DeleteIhania paikkoja! Mutta tuo sää mahdollisti ihan mahdottoman hienon tunnelman noihin kuviin. Utuinen sää sopii maisemaan :)
ReplyDeleteTotta, tulee tunnelmaa ja utuahan tuolla on kivikaudellakin varmaan ollut.
DeleteOn sulla sulattelemista tuon reissun jälkeen. Niin paljon kaunista.
ReplyDeletePaljon tuli nähtyä kuukaudessa, uusia paikkoja ja muutamia tärkeitä kohtaamisia myös.
DeleteVautsi, mikä reissu!
ReplyDeleteOli huippureissu :-)
Delete