Saturday 14 October 2017

Punaisia ilonaiheita ja onnen kukkula


Punaista, vahvaa ilon väriä, kohtalokastakin, löytyy puutarhasta nyt yllin kyllin. Meksikonhanhikissa on vielä viimeisiä kukkia.

Lovely Reds
Red is a strong and cheerful colour, dramatic too. Right now there is an abundance of it!

Pihlajissa on lintujen juhlat.

Sirotuomipihlaja alkaa olla jo pienen puun kokoinen. Sen ihanaa punaisuutta on vuosi vuodelta enemmän, kun se kasvaa. Tämä on ihan huippupuu! Keväällä kauniit kukat ja kuparinruskehtavina puhkeavat lehdet, ja syksyllä tämä väri.
Linnut ovat jo syöneet marjat, mutta niitäkin voisi kerätä vaikkapa hilloksi.


Osa helmipihlajan lehdistä on jo yhtä punaisia. Tarkoitus on, että tuomipihlajasta tulee isompi puu ja puskamainen helmipihlaja täyttää sen kainaloon jäävän kolon, pikku hiljaa alkaa suunnitelma toteutua.

Lempimaisema kuistilta käsin, edellämainitut puskat etualalla. Kuvasta näkyy, miten sirotuomipihlajan oksat hakeutuvat vaakatasoon. Helmipihlaja on pystykasvuisempi.

Hieman ylempänä rinteessä on kirkkaanpunainen japaninvaahtera kivimuurin edustalla. Se on vuodesta toiseen noin matala, mutta olkoon. Tuolla värityksellä matalakin näkyy!
Syreeneissä ja saarnessa alkavat lehdet muuttua kellanvihreiksi, ihana väri sekin.

Japaninvaahtera on lajiketta 'Osakazuki', yksi parhaita syysvärin suhteen.

Paras syysväriperenna puutarhassani on verikurjenpolvi, kuvassa näkyvät punaiset läntit ovat sitä.
Kaikki muut laidunkarstaohdakkeet ovat jo kuivattaneet kesäiset kukkapamppunsa, mutta yksi ilostuttava matala tyyppi päätti vielä ryhtyä kukkimaan! Siitä vasemmalle kasvaa hopeamarunaa, josta toivon isoa pehkoa, mutta tässä kohdassa on betonimaisen kova savimaa, maruna-raukalla on todellisia vaikeuksia pystyä leviämään. On ollut tuossa jo viitisen vuotta ja yksi vaivainen varsi siitä edelleen kasvaa.


Oranssissa penkissä kukkii harmaakäenkukka, ihana piristys syksylläkin.


Todellinen piristys on kuitenkin tässä. Olin juuri haikaillut tavallista rotevakasvuisempaa loistomyrkkyliljaa, kun niitä matkallani näin, ja sitten sain sellaisen. Olin ihan unohtanut tilanneeni loistomyrkkiksen kesällä! Tässä se nyt on, ja toivottavasti leviää. Tämä määrä kukkia ekana vuonna on jo lupaavaa! Olen onneni kukkuloilla.

Musti saa kicksinsä kissanmintusta, terveiset Onnille Suvikumpuun!


Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Hopeamaruna – Artemisia ludoviciana
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kissanminttu – Nepeta cataria
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Loistomyrkkylilja – Colchicum speciosum
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Pihlaja – Sorbus aucuparia
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum

28 comments :

  1. Kirkkaanpunainen japaninvaahtera voiskin jäädä matalaksi, taustan harmaa kivimuuri korostaa sen punaa entisestään. Kaikki laittavat kuvia pihlajista jotka notkuvat marjoja mutta meillä pihlajanmarjoja on ihan normivuoden verran. Onneksi olen saanut katsella noita upeita pihlajakuvia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, mutta silti toivon japaninvaahterasta sellaista kaunista viuhkamaisesti kasvavaa pensasta kuin ulkomailla näkee... sopisi sekin kivimuuriin ;-)
      No voi, mutta ehkä teillä on sitten ensi vuonna hyvä pihlajavuosi. On nuo punaisina notkuvat marjaoksat kaunista katsottavaa, kyllä. Tosin muistini mukaan ihailen niitä joka ikinen vuosi?!

      Delete
  2. Upeita syksyn punavärejä! Minulla värit ovat pihalla astetta pliisumpia, tilaa suuremmille ei oikein enää olekaan. Mutta tänään ostin helmipihlajan, josta olen jo jonkin aikaa haaveillut! Viikonloppuja:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvän syysvärin saavia perennojakin on onneksi, niin kuin monet kurjenpolvet. Atsaleoissakin on upeita sävyjä, ehkä sellainen vielä johonkin nurkkaan mahtuisi...? ;-D
      Oi, helmipihlaja onkin tosi nätti! Ja sopii pieneen pihaan. Valkoiset marjat ja tummanpunaisiksi menevät lehdet on todella hienot yhdessä.
      Kiitos, samoin!

      Delete
  3. Oi voi taas mitä kuvia ja mitä värejä!

    ReplyDelete
  4. Onpa ihania värejä!
    Harmi, etteivät japaninvaahterat kasva meillä kovin suuriksi. Pidän niiden kasvutavasta, lehtien muodosta ja syysväristä. Onnea on kuitenkin, että selviävät talvista pieninäkin. Sinulla on kyllä enemmänkin onnenkukkula-aiheita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siellä täällä on ihania värejä, vaikka puutarha ei pääosin olekaan ihan näin värikäs. Nurtsi on ihanan raikkaanvihreä (paitsi peurankakkakasojen kohdalla, joissa se on liukkaanruskea :-D )
      On tosi harmi, ettei japaninvaahterasta saa meillä sellaista kaunista sateenvarjomaista pensasta. Mutta onneksi saa edes tällaisen minipensaan. Versojen kärjet tuntuvat aina paleltuvan, joskus on joku eläin katkaissut kokonaisen oksankin, ne tuntuvat ratkeavan herkästi kannastaan.

      Delete
  5. Leijaalisin mäki onnen kukkuloolla, jos myrkkylilijat kukkiis. Näkyy vasta parin sentin piippoja. Ruskapuskat on tosi komeeta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ne nyt äkkiä venähtää! Lähipäiville on luvassa upeaa keliä, saavat luvan alkaa venyä!

      Delete
  6. Minulle on käynyt joskus niin, että olen ostanut kasvin muistamatta että sellainenhan jo kasvaa meillä😊 Rotevat syysmyrkkyliljat ovat pysyneet hirmu hyvin pystyssä näiden viime aikojen kovien sateidenkin piiskauksessa. Täällä oli tällä viikolla yhtenä aamuna auton lasit jo kuurassakin mutta onneksi ei kuitenkaan vielä vienyt kuin kurpitsan lehtiä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No sellaista todellakin sattuu :-D Mutta niinkin, että samalla kasvilla on eri nimi, vanhentunut nimi tms, jolloin kuvittelee ostavansa jotain muuta kuin sitä mitä on jo. Tällaisia mulla on ainakin joku kärsäkalla.
      Kaikki myrkkyliljat on kyllä tosi nättejä, olivat pystyssä tai ei. Mutta oon erityisen tyytyväinen nyt tähän loistotapaukseen, kun nimenomaan tällaista havittelin!
      Toivottavasti nyt olisi lämmintä ja kuivaa jonkun aikaa.

      Delete
  7. Ihana karstaohdake vielä synnytti kukankin ❤
    Helmipihlaja on tosi söpö ja harmääkäen kukka.
    Ihania punaisia värejä ja
    Mustuzio pöllyssä 😂

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti alkoi innoissaan pureskella tuota kissanmintun kukkaa :-D

      Delete
  8. Kyllä on upean näkönen tuo sirotuomipihlaja. Sitä pittää ehottomasti suaha Rannanpihaankin. Japaninvaahteeran ruska on hieno, ja tulloo hyvin essiin muurin suojassa. Miullakin on liuskalehtinen ja tuntuu, jotta se ei kasva yhtään! Verenpunanen on tällä hetkellä. Roteva on tuo loistomyrkkylilja! Sietääkin olla onnensa kukkuloilla noin hienojen värirn ympäröimänä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Katsoin vähän sen kestävyysvyöhykkeitä, luvataan talvenkestoa III-vyöhykkeelle asti, mutta nehän ovat vain suuntaa-antavia. Tuulensuojaiselle paikalle kannattaa ehdottomasti kokeilla!
      Japaninvaahterat varmaan sitten kasvavat hyvin hitaasti. Hienoja värejä niissä kyllä on, ja lehdetkin ovat kauniin muotoiset. Kaunista on nyt, etenkin, kun aurinko paistaa!

      Delete
  9. Muhkeaa väriterapiaa!
    Sirotuomipihlajassa on vielä kiitettävästi lehtiä. Meillä killuu enää muutama lehti siellä täällä.
    Japaninvaahteran hehku on tyrmäävän upea.
    Pihlajat panevat parastaan.
    Myrkkyliljat värittävät kivasti kukkapenkkejä.
    Ihanaa - tänään ei sada!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aika äkkiä nuo punaiseksi menneet lehdet häviävät, kun tulee tuuli. Onneksi on ollut kohtalaisen tyyntä.
      Ihanaa - tänään on upea päivä, aurinko paistaa eikä myöskään tuule!

      Delete
  10. Kyllä syksyn värit ovat upeita! Olisiko tänä syksynä ruska värikkäämpi, kuin viime syksynä...ainakin siltä minusta tuntuu.:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi olla, en osaa sanoa! Ainakin otin kovin punaisia kuvia helmipihlajasta ja tuomipihlajista viime syksynäkin. Ehkä märkä kesä on vaikuttanut väriin, tai märkä syksy... Kivaa joka tapauksessa!

      Delete
  11. Mahtavan värikästä! Tuosta loistomyrkkyliljasta tulee hieman kevät mieleen. Hennon kaunis kukka. Kiva, että Mustille on minttua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa väriterapiaa, etenkin aurinkoisena päivänä. Myrkkyliljoista tulee mieleen krookukset, ja keväiset virvaliljat, joka taitaa vaihteeksi taas olla siirretty samaan sukuun.

      Delete
  12. Punaista ruskaväriä kaipaan puutarhaani, aronia kyllä on joka vuosi upea, ja villiviinikin punastuu, mutta lisää mahtuu (pakko) :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pakko mahtua juu :-D Sametti Hortensian blogissa on aina hyvä kattaus ruskakasveja. Happomarjat, atsaleat, sorvarinpensaat, kurjenpolvet tulee ensimmäisinä mieleen noista pienemmistä kasveista. Mongolianvaahteraa ei ihan joka pihalle mahdukaan. Ehkä aronioita voisi vielä mahtua lisää?
      Odottelen vielä tummalehtisen marjaomenapensaan ihanaa syysväriä, siitäkin tulee kirkkaanpunainen. Punaiset lehdet on tosiaan aivan ihana lisä syyspuutarhaan.

      Delete
  13. Voi miten kaunista! Kuolausta ruudun toisella puolella! Hyvä suunnitelma tuo sirotuomis&pihlaja-kimppa. Mikäs tämä uusi herkkumyrkky on, speciosum? Jipii, että ostit sen. Hopeamaruna kasvaa muuten huonosti mulla kuivassa hiekkamaassakin, eikö sille kasville mikään kelpaa #"&%!! Eikö siellä olisi mitään sopivaa tyttökisua Mustille kun joutuu vaan mintun kanssa hekumoimaan :D Onnellisia syyspäiviä teille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Dementikolla on ainainen joulu :-D
      Loistomyrkkyliljoja katselin Youngien pihalla Aberdeenissä, Waterlilykin on sitä tai sen lajike oikeastaan, samoin The Giant. Mutta tällä on yksinkertaiset kukat noissa tanakoissa varsissa, ehkä ei lakoa niin herkästi. Vielä ei ainakaan ole laonnut.
      Vai sellainen on hopeamaruna. Sain sitä ystävältä, jolla se kasvaa hyvin paahteisessa kulmassa, mutta ehkä siinä ei ole niin kuivaa. Tää mun paikka on kyllä kans haasteellinen, kun talvella voi olla märkä ja kesällä taas rutikuiva, savimaa menee kovaksi betoniksi.
      Kiitos samoin!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!