Friday 18 September 2015

Syötyjä ja syömättömiä


On jo aika laittaa verkko alppiruusun ympärille, jos tahtoo nähdä kukkia ensi keväänä. Musti esittelee.

It is time to put nets around rhododendrons and hollies lest they get eaten.

Rodon vieressä kukkii jaloängelmä 'Hewitt's Double' yhä vain! Tämä on ollut joka pennin väärti. 12 euron ostohinta tuntui kovalta, mutta päätin silti sijoittaa luottokortin viimeiset roposet tähän; enkä voi todellakaan sanoa, että olisin katunut. Jos ruokarahat ovatkin olleet välillä lopussa, ei mikään ruoka kuitenkaan tuota lähes kahden kuukauden tauotonta mielihyvää, vai mitä?


Ängelmän vieressä on imikkä ja taponlehti syöty, niiden lehtitappeja en viitsinyt kuvata. Kesällä latvottu valkokukkainen virginiantädyke 'Album' on ilahduttanut reippaalla kukinnalla, ja tällä kertaa se on jätetty rauhaan – toistaiseksi. Ihana kukka!

Tädykkeen vieressä kasvaa kolme vaaleanpunakukkaista kellopeippiä, mutta niitä on syöty niin ahkerasti, että tämä on kesän ensimmäinen kukkiva varsi. Oikealla on täysin tuhoon tuomittu valeriaana, sen ei sallittu kukkivan laisinkaan, harmi vain. On se hengissä silti.

Kunhan tästä kiireisiltä kirjoitushommilta ehdin, aitaan yhden aukkopaikan, mistä ne selvästi kulkevat pihalleni. Toki niille jää yhä parisataa metriä aitaamatonta tontin reunaa mistä tulla... mutta peruna kerrallaan.


Siihen asti nautitaan niistä kukista, mitä on jäljellä. Tarhasyysvuokko 'September Charmin' suojakartion alla kasvavat kukat ovat tallella.


Tämä söpöliini on pihaorjanlaakeri 'Blue Prince', jonka ostin taimikaupan kausikukkapöydältä vuosia sitten. En yleensä edes katso ko. pöytiä, koska en harrasta kausikukkia, mutta näköjään kannattaisi. Ei tämä ole juurikaan kasvanut muutamassa vuodessa, ja tätäkin syödään, niinpä tämäkin saa pienen verkkohupun piakkoin ylleen.
Tälle voisi ostaa morsiamen, niin saisi nähdä niitä kauniita punaisia marjojakin joskus! Orjanlaakeri on yksi lempikasveistani, ja olen niin onnellinen siitä, että tämä pieni prinssi suostuu kasvamaan pihallani.


Eilen illalla ja varsinkin yöllä satoi kaatamalla. Nyt vuoroin paistaa, vuoroin sataa. Pikakuuron jälkeen tulee aurinko taas esiin ja reipas tuuli kuivattaa sateen jäljet nopeasti. Aika hauska sää.
Onnea on tuli leivinuunissa ja tangolle kuivumaan ripustetut pyykit – ulkona ne eivät juuri ehtineet kuivua, vaikka viettivät narulla pari päivää.
Iloista viikonloppua!


Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Kellopeippi – Physostegia virginiana
Pihaorjanlaakeri – Ilex  meservae
Tarhasyysvuokko – Anemone hybrida
Valeriaana, rohtovirmajuuri – Valeriana officinalis
Virginiantädyke – Veronicastrum virginicum 

26 comments :

  1. Nu är rätt tid att njuta inne! Hösten har nog sina fördelar också, man kan mysa och ha det skönt :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tjaa, jag njutar om ljus så mycket att jag inte riktigt förstår den där "mysa"-saken. Ordet är vackert nog! Men mörk är inte min grej. Bara mörka färger i blommor ;-)

      Delete
  2. ..mutta eihän tuo peurakaan mikään rumento ole... myönnä pois ja arvostavat puutarhaasi. Tavat ovat ehkä liian tuttavalliset.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pakko myöntää, ettei huumorintajuni riitä vastaamaan samaan sävyyn. Ne tekevät niin totaalista tuhoa, en jaksa edes luetella kaikkia syyskukkijoita ja ruokasatoa, joita ei ole, koska on peuroja. Enkä myöskään viitsi laittaa näin julkisesti kaikkia kirosanoja, mitä noita kohtaan tunnen. Olen lakannut ajattelemasta, että olisivat kauniita - ensi ajatukseni, kun näen tuollaisen, on: voi kun olisi pyssy.

      Delete
    2. ... kuulostaa verenhimoselta! En kai voi ymmärtää, koska mulle elukka on aina enempi kun kasvis :P Ei saa kirota... tonttukaiset jo kuuntelee... luulen ma.

      Delete
    3. Verenhomoinen olenkin! Ja toivottavasti peurat tietäisivät sen. Paras peura on padassa poriseva peura.

      Delete
  3. Jaahas, siellä itse rikollinen jäänyt verekseltään kiinni, uuh. Toivottavasti tilkitseminen tai siis aidanpaikkaus auttaa edes vähän. Aivan ihana tuo orjanlaakeri, olisi niin minunkin unelmani saada sellainen pihaan. Mahonia on pieni köyhän naisen korvike. Kiva kun olet saanut sen menestymään!! Vai ei pyykit parissa päivässä kuivuneet ulkona :) Puodin tädiltä kysäisen vielä, että onko leimasimilla (siis pelkällä) edullisempi toimituskulu kuin 8 euroa? Tai ovat ehkä painavia. Asia ei tietysti kuulu tänne blogin puolelle, mutta laiska olen...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivotaan! Kaadoin juuri yhden kaulatun, kuolleen haavan, siitä sai pitkän rangan. Tuulee vain niin p-leesti, ettei tuolla meinaa itsekään pysyä pystyssä ja täytyy arpoa, mihin suuntaan puut kaatuu!
      Valitettavasti kaikki postitettava, joka on paksumpaa kuin 3 cm, maksaa vähintään 6,90... mutta saatat saada erittäin edullisen kotiinkuljetuksen ;-)

      Delete
  4. Peurat ilman rajoja. Kiersin äsken koko puutarhan ja ilokseni huomasin, ettei vielä ole tapahtunut perennatuhoja. Kasvimaa kiinnostaa tietysti eniten. Kylvin tänään käärmelaukat ruukkuihin, laitan ne maahan talveksi, keväällä ei siten ole vaaraa, että kitken laukat ylös epähuomiossa. Tänään on tosiaan merkillinen sää, vähän väliä on juostava sisään sadekuuron alta. Välillä paistaa, välillä sataa ja tuulee. Ukkostaa ja salamoi. Rattoisaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä, että kukkapenkit ovat saaneet olla rauhassa!
      Laukan siementaimet näyttävät erehdyttävästi ruohonkorsilta. Tuoksusta huomaa poikkaisseensa laukan korren.
      Oi, ukkostakin! Täällä ei sitä ollut, vaikka sitä oli ennustettu kyllä.

      Delete
  5. Siellähän itse pirulainen näkyykin olevan kuvassa! Uunin valkea kuulostaa oikein mukavalta, keräilin just juoksuvermeitä kaapista mutta vilkaisu ikkunasta sai vähän lykkäämään lähtöä. Josko tuonnempana ei sataisi ihan näin paljon ja näin vaakasuorassa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, uunia tarvitaan, vaikka yö olikin leuto eikä nytkään kylmä ole.. mutta se kosteus. Tuntuu mukavemmalta, kun on valkea.
      Vaakatasossa tuli joko sadetta tai lehtiä, toivottavasti pääsit lenkille etkä lentänyt Tampereelle!

      Delete
  6. Hieno kuva peurasta! Ängelmän, peipin ja tädykkeen hankin tänä kesänä. Vielä eivät tänä vuonna ehtineet kukkaan, mutta ehkä ensi kesänä...

    ReplyDelete
  7. On niin viattoman näköinen kaveri. Onkohan puutarhakasvit oikeasti paremman makuisia vai ovatko kyllästyneitä heiniin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ainakaan koristeheiniin ne eivät koske lainkaan. Kaipa ne tykkäävät kaikista uusista mauista, huokaus. Usein on kukkavarsi katkaistu ja sylkäisty sivuun.

      Delete
  8. Ovat ne viheliäisiä, että alppiruusun nuppujakin! Joskus oli myynnissä koivutislekarkotetta, jonka sanottiin tepsivän hirvieläimiin, mutta eivät kai saaneet pysyvää myyntilupaa ... harmi!
    Onneksi sentään joitain kukkia on säästynyt, kuten ihanat jaloängelmä ja syysvuokko, ainakin toistaiseksi ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mitäpä ne eivät söisi. Usein ajattelen, että en enää jaksa - muutan muualle. Saa nähdä.
      Ängelmiä ne eivät tosin onneksi näytä syövän, ja se on ihanaa!

      Delete
  9. Multa olis menny hermot jo aikaa sitte. Istutin pohojoospenkkihi viikko takaperi pihaorjanlaakeri 'Little Rascal'n. Taitaa olla tuhoon tuamittu näillä leveysasteella, mutta kokeelen silti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipähän kannata heittää ämpäriä kaivoon, vai miten se nyt meni, ennen aikojaan! Voihan se selvitäkin. Laita vaikka risukasa päälle pakkassuojaksi ensimmäiseksi talveksi. Ja varmuuden vuoksi siksikin, ettei mikään pupu syö, kun ainakin joku sitä täällä mun pihassa syö, ja se ei ole kissa!
      Tiedoksi: hermot on menneet jo vuosia sitten, riekaleet jäljellä.

      Delete
  10. No en ihmettele yhtään, että hermosi ovat riekaleina! Niin olisi minullakin. Eipä sinulla taida olla muita vaihtoehtoja kuin aitaus:(
    Kova homma! Tsemppiä sinulle ja hyvää viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos vaan! Nyt on mieli hyvä, kun sain eilen tukittun yhden aukon - nyt on yli 30 metriä yhtenäistä aitaa jo. Tosin.. joistakin kohdista se on vähän matalampi, ja ne pääsevät loikkaamaan yli jos tosissaan haluavat.
      Hyvää viikonloppua!

      Delete
  11. Onneksi osa kasveista on ollut suojassa. Tuollaisten tuholaisten takia menisi minultakin hermot.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, tosi ikävää on. Ihailen sitten syysleimuja, maksaruohoja, punahattuja ja syyshohdekukkia muiden blogeissa, omat kun on syöty.

      Delete
  12. Onneksi aina jotain kukkia jää jäljelle, eikö nuo peurat pelkää edes ihmisiä.
    Onneksi meillä on koira nin peurat ei tule pihaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei ne ole yhtään pelokkaita, sitten vasta hypähtelevät hitaasti pakoon, kun alkaa paukuttaa käsiä ja ulvoa, ärjyä, haukkua tai sähistä, mitä keksiikin. Koira olisi kyllä todella hyvä!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!