Kelta-harmaata etsimässä

 Anun puutarha -blogissa oli heti vuoden alussa hauska postaus Pantonen vuoden trendiväreistä keltainen ja harmaa. Anu haastoi kaikki muutkin miettimään, löytyykö omalta pihalta keltaisen ja harmaan väripareja. Anun juttu löytyy täältä: KLIK.

Tämä tarttui mietintämyssyyni heti, sillä väripari on aika vaikea löydettävä puutarhasta!

Keltainen ja harmaa on lemppari-väriyhdistelmiäni, niinpä sitä löytyy usein neuleprojekteistani.

Usein mukana on ruskeaakin.

Syksyisen harmaassa maisemassa keltaiset puut näyttävät ihanilta väripilkuilta.

Keltainen sopii harmaaseen hienosti, demonstroi Ransu.

Mutta lähdetäänpä haastavalle retkelle etsimään keltaista ja harmaata puutarhassa. 

Hih, ensimmäiseksi löytyi kuva edesmenneestä rakkaasta Yariksestani pihakoivujen alla.

Uusi autoni on oikeastaan syreenien syysasun värinen!

Kuten Anukin pohti, keltaista ja harmaata ei yleensä pihalta löydy muuten kuin niin, että harmaata on esim. rakennuksessa tai laatoituksessa. Kasveista tällaista paria ei oikein löydä, ellei oteta lukuun "harmaalehtisiä" ja "keltalehtisiä" lajikkeita, kuten tässä miekkaimikkä 'Diane Claire' ja kuunlilja 'Stained Glass'. 

Preeriallani on ihana keltakannusruoho ja tähkähelmikkä, joka on ehkä enempi beige, mutta menköön.

Siniängelmässä on sinivihreänharmaat lehdet ja keltaiset kukat samassa kasvissa.

Kevät on oivallista aikaa keltaisen ja harmaan etsintään, kun kivet ovat vielä hyvin esillä ja moni kevätkukka on keltainen, kuten talventähti. Se on niin ihana, kuin c-vitamiinitabletti! Pelkkä kuvan näkeminen piristää.

Armeniansahramit puskevat kohmeisesta maasta.

Vähitellen pikkukäenrieskat puhkeavat kukkaan jokaisessa kivenkolossa.

Narsissit ovat keltaisia kevätkukkia par excellence. Tässä syklaaminarsissi 'Jetfire', aikaisin kukkija.

Sama istutusalue viikkoja myöhemmin. Alue syntyi tuon kiven takia, joka oli liian kookas kaivettavaksi maasta. 

Nyt alkaa olla keltaista kiven ympärillä enemmänkin: mukulaleinikit ja pikkukäenrieskat ovat liittyneet joukkoon. Etualalla ensimmäisiä kukkiaan availee kauluskukkainen 'Palmares'.

Oikeastaan tässä kuvassa on tosi vähän harmaata keltaisen kaveriksi, mutta tässä on niin riemuisa kevättunnelma!

Huippuihana kauluskukkainen 'Cassata', taustanaan kivipengermä.

Ransu esittelee. Kauluskukkainen 'Orangery' ja kevätesikoita.

Minikoivikossakin on nykyään narsisseja. Taustalla on naapurin luumualue, joka on täynnä kevätesikkoja.

Etelänkevätesikko on varsinaista kevätesikkoa haileamman keltainen ja aikainen. Taustalla kerrottu rentukka kukkii ojassa. 

Pihatien toisellakin puolella on kosteikkoistutus, jonka takana on kivipenger ylärinteeseen. Tässä kukkii iki-ihana niittykullero.

Muotopuutarhassa on pastellisia värejä ja vaikka talon sokkeli ei enää olekaan harmaa, on se jonkinlainen roosan-beigen-harmahtava ja oikein nätti tausta keltaisille kukille, kuten The Pilgrim -ruusulle.

Tai tällä puolella sokkeli taisikin olla ennen punainen, melko järkky väriyhdistelmä.

Erityisen kivasti keltaiseen sointuu harmaalehtinen harmaaminttu. Sama ruusu näkyy oikealla, mutta tässä alkukesällä kukassa on helluntaikurjenmiekka "Kulosaari". Matala keltalehtinen on mäkimeirami 'Aureum'.

Tämäkin on muotopuutarhasta, ja näistä sävyistä pidän erityisesti. Taustalla häämöttää edellisen kuvan mäkimeirami-minttu-kurjenmiekka-yhdistelmä, edessä ovat huippukaunis hopeapiippo ja utuisen harmaanvioletti ukonhattu Aconitum ferox. Ripaus harmaata ja keltaista tässäkin.

Tartu sinäkin tähän, jos tekee mieli käydä kesäkuvia läpi ja yrittää etsiä tätä haastavaa väriparia puutarhasta!

Armeniansahrami – Crocus angustifolius

Etelänkevätesikko – Primula elatior

Harmaaminttu – Mentha longifolia

Helluntaikurjenmiekka – Iris Intermedia-Ryhmä

Hopeapiippo – Luzula nivea

Keltakannusruoho – Linaria vulgaris

Kevätesikko – Primula veris

Kuunlilja – Hosta

Miekkaimikkä – Pulmonaria longifolia

Mukulaleinikki – Ficaria verna

Mäkimeirami – Origanum vulgare

Niittykullero – Trollius europaeus

Pikkukäenrieska – Gagea minima

Rentukka, kerrottu – Caltha palustris 'Multiplex'

Siniängelmä – Thalictrum speciosissimum

Syklaaminarsissi – Narcissus Cyclamineus-Ryhmä

Talventähti – Eranthis

Tähkähelmikkä – Melica ciliata

Kevättä odotellessa

 Turha luulla, että Saaripalstalle saapui jo kevät. Keväisyyttä kesti pari päivää, sitten talvi tuli takaisin.

Vihreää ei taas näy.

Kivimuuri on aika hauska muhkurainen ilmestys.

Enää harva kivi maassa on paljaana, tämä kaveri yrittää vielä sinnitellä.

Välillä on pyryttänyt oikein kunnolla. Se on varmaan ihan hyvä, sillä viikon päästä ollaan ehkä taas kymmenen pakkasasteen toisella puolella. Saavat kasvit jotakin suojaa.

Edelliseen kovaan pakkasjaksoon yhdistyi itätuuli. Kellarini ovi on itään päin ja ovi on vanha, mutta aiemmin käyttämätön, kun se tähän laitettiin – siinä on reunoissa korkeammat puut ja keskellä ylhäällä ja alhaalla raot oven ja karmin välissä. Huomasin kellarissa käydessäni, että siellä oli pientä pakkasta ja vaikka vesihommat siellä on vällyihin kääritty ja pienin lämmittimin varustettu, olisi ihan kiva, että kellari ei menisi kovin pakkaselle. Siellä on daalioiden mukuloitakin, tosin en ikinä aiemminkaan ole onnistunut saamaan niitä pysymään elossa kevääseen.

Lähdin vintille etsimään jotakin raon tukkimiseen. Käsiin tarttui vanha, paksu nahkahihna. Siitä sai leikkaamalla sopivan pituisen pätkän, jonka naulasin oven alareunaan kiinni.

Ylärakoon tungin pätkän vanhaa listaa, se oli juuri sopivan kokoista. Oven päälle olen jo aiemmin tehnyt joistakin kiskoista pienen lipan, joka estää sateen kertymisen oven päälle sitä mädättämään. Merellä kun sade yhdistyy tuuleen melko usein ja silloin todellakin sataa vaakasuoraan. Ei sentään yläviistoon, kuten Orkneyllä ja Shetlannissa sain kokea.

Maisemasta hävisivät taas värit, vain rakennukset erottuvat punaisina tai keltaisina. Päivän pituuskaan ei ole kummoinen, vaikka tilanne onkin selvästi mennyt vähän parempaan päin.

Flammentanz-ruusu on sentään ihanan vihreä!

Tulisipa kevät.

Tulisipa kevät.

Tulisipa...

Viimekesäinen ja tuleva lyövät toisaalta tähän aikaan hauskasti kättä. Muisto pionista...

... ja lupaus syreeninkukista.

Sadevesitynnyritkin odottavat kesää.

Marjaomenapensas 'Marleena' on kaunis talvellakin. Hassua, että linnut eivät ole syöneet sen marjoja.

Musti tutkailee palstansa tilannetta. Kun lumet sulivat, pääsi myyriin hyvin käsiksi. Nyt ne ovat taas piilossa.

Jotenkin pysähtynyt tunnelma. 

Pysykäähän lämpiminä, jos paukkupakkaset tosiaan tulevat!

Lumikellobongaus

 What a difference a day makes, olen hyräillyt tässä lähes koko päivän.

Tältä täällä nimittäin näyttää!

Muutos ei nyt ihan päivässä tapahtunut, mutta neljä päivää sitten näytti tältä.

Nyt on lumilapio viraton. Pari vuorokautta ollaan oltu plussan puolella ja vettä on tullut sen verran, että se sulatti kymmensenttisen hangen äkkiä. Tuuli on lisäksi tänään haihduttanut sitä tehokkaasti. Aurinkokin paistoi, vaikka ei juuri silloin, kun lähdin ulkoiluttamaan kameraa. 

Maa on aivan jäässä. Silti siitä ponnistavat reippaat pikku lumikellot! Tässä on 'Hippolyta'.

Ja tässä 'Kildare'. Kaksi kukkavartta näyttää nousevan! Yksi on myös tuolla käpyjen takana. Istutin vain yhden sipulin pari vuotta sitten.

Tavalliset puistolumikellotkin ovat reippaasti nousussa.

Tarhajouluruusut ovat muhkeina pienen ojan molemmin puolin.

Muutama päivä sitten kuvasin niiden sinnikkäitä siementaimia kurkistamassa hangesta.

Vaaleajouluruusu, jonka kuvasin ennen lumia ja pakkasia ja niiden aikana, on taas lumettomassa maailmassa. Korkeimmat kukkavarret antautuivat pakkaselle, mutta uudet nuput nousevat tilalle.

Kiurunkannus 'Craigton Blue' on minulle erityisen rakas ja olen onnellinen siitä, että tämä on viihtynyt luonani jo pari vuotta. Ei ole vielä kukkinut, mutta näyttää olevan ihanan vihreä kesät talvet. Istutin tämän kuistin pohjoispuolelle, missä se ei kuivu kesän paahteissa – aiemmat siniset erikoiskiurunkannukset ovat nimittäin kaikki kuivuneet kokoon parissa vuodessa.

Veden sulosoinnut pulppuilevat ojissa...

... pyykit kuivuvat hetkessä narulla navakassa tuulessa...

... ja kylätie on yhtä luistinrataa! Vettä jään päällä. Mietin aamulla, miten selviän tuon poikki naapuriin kahville, mutta päivän mittaan tien keskellä tuli yhä enemmän soraa näkyviin. Ei tarvinnutkaan kontata. 

Joissakin kohdissa pihaani on yhä lunta laajempina alueina. Yrtit kasvavat kohopenkissä ja ne tulivat esiin. Timjamit, salvia ja talvikynteli ovat kaikki vihreinä ja niistä pääsee taas keräämään satoa.

Ylärinteen hedelmätarha vapautui lumesta lähes kokonaan. Nyt toivon, että pakkasia ei enää tulekaan, ainakaan kovia. Niin kasveille kuin minullekin olisi ihan terveellistä siirtyä nyt vain pian kevääseen.

Mustikin, niin paljon kuin lumesta pitää, ulkoili tänään oikein nautiskellen.

Kiurunkannus – Corydalis

Puistolumikello – Galanthus nivalis

Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä

Vaaleajouluruusu – Helleborus niger