Monday, 7 November 2016
Ankean marraskuun piristys
Marraskuu on yleensä ihan jees, silloin ovat monen kasvin syysvärit parhaimmillaan ja lopulta syksy pimenee kohti ankeaa joulukuuta. Mutta nyt iski ankea talvi kovin aikaisin.
Kaupunkiparvekkeeni kärsimyspassio pysyi urheasti vihreänä pakkasessa monta päivää, kunnes pakkasen luvattiin vain kiristyvän ja minun oli pakko leikata varret poikki ja ottaa ruukku sisään. Todella harmi katkoa näin ihania versoja, mutta sitten ne aiheuttivat vielä yhden ihmeen: ne ovat edelleen vihantia, monta päivää sitten katkaistuina! Kärsimyspassio on ainavihanta köynnös, joka sietää pientä pakkasta. Sen olisi riskillä voinut vielä jättää lasitetulle parvekkeelle, mutta epäilen, ettei se tällaista jääkautta kuitenkaan kestä. Huoneenlämpö on kasville takuulla aivan liian kuuma, joten täytyy toivoa, että sää lauhtuisi ja kasvin saisi takaisin parvekkeelle. Nyt isosta ruukusta pistää vain metrin pituinen varsi, jossa on muutama lehti.
Lonkeroita kiemurtelee pitkin katonrajaa. Olkoot paikoillaan, kunnes kuihtuvat. Ei niitä sitä ennen raaski kerätä kompostiin.
Kävin lähi-taimimyymälässä ja siellä oli murattisyklaamin mukuloita vielä jäljellä, yksi oli ryhtynyt kukkimaan pussissaan. Olen aiemminkin ostanut näitä sinnittelijöitä, niinpä tälläkin kertaa syklaami lähti mukaan. Kukka on väärin päin, kun se oli pussista käsin kasvanut mihin suuntaan sattuu. Toivotaan, että kukkia tulee lisää. Tässä pikkuisessa on ihastuttava tuoksu.
Syklaamikin joutui jääkauden jaloista sisälle, samoin kaikki muu. Pari tomaattia, jotka vahingossa kesällä itivät siemenseoksesta eikä niitä raaskinut heittää pois. Tomaatteja ei ehkä tule, mutta on kivaa, että ikkunan sisäpuolella on elämää, kun ulkona on täysi kauhistus. Ei tuonne tee mieli mennä. Tänään leikin, että on ydinlaskeuma ja olen linnoittautunut sisään. Todellinen maailmanlopun meininki siis.
Toivottavasti äitini ei lue tätä, sillä mamman soppakulhossa on lisää pelastettuja murattisyklaameja ja syyssahrameita, joiden toivon pian kukkivan.
Piristykseksi ankeuteen järjestän pienen arvonnan. Palkintoina on:
Käsintehdyt kissakorvakorut (läpikorvan)
Laidunkarstaohdakkeen siemeniä
sekä seuraavat kirjat:
Hanne Kinnunen: Parsaa omasta pihasta
Kaisa Vermasheinä: Lempeää kauneutta luonnosta (reseptejä luonnonkosmetiikan tekemiseen)
Dan Rosenholm: Trädgårdshandbok för lata
Shawna Coronado: Viherseinät – uutta ilmettä puutarhaan
Laidunkarstaohdake on kaksivuotinen loistava perhoskasvi!
Kerro kommentissasi, minkä tai mitkä palkinnot haluat, jos arpaonni osuu kohdalle. Kullakin kommentoijalla on yksi arpa.
Arvonta tapahtuu sunnuntaina 13.11. klo 13.
Onnea arvontaan!
Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium
Tunnisteet:
cyclamen
,
dipsacus
,
passiflora
,
perhospuutarha
Friday, 4 November 2016
Haikeaa
Ei millään pysty ottamaan kuvia järkyttävästi valkoiseksi muuttuneesta maailmasta. Värit hävisivät juuri, kun ne olivat parhaimmillaan. Tässä ei auta muu kuin katsella haikeana muutaman päivän takaisia kuvia. Japaninlehtikuusi ja Musti. Loistava värimätsäys!
Remembering
The world has become white, but as I particularly dislike the white, there are no photos to prove. In case of doubt go and look at the weather forecast, South of Finland in your web browser. These photos are from six days ago.
Syyssahramien ensimmäinen kukka alkoi avautua... tämä kuva on otettu kuusi päivää sitten, ennen kyseistä H-hetkeä, jonka sittemmin pilasi edellä mainittu valkoinen.
Plääh.
Ainoa iloinen asia on se, että olen onnistunut löytämään nettikauppaani Elsan lempituoliin harvinaisen kauniita joulukoristeita. Vai mitä sanot tästä lasisesta isosta tammenterhosta?
Löytyy täältä: Elsan lempituoli.
Iloisia hetkiä valkoisen ystäville ja tsemppiä meille kaikille muille!
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Syyssahrami – Crocus speciosus
Remembering
The world has become white, but as I particularly dislike the white, there are no photos to prove. In case of doubt go and look at the weather forecast, South of Finland in your web browser. These photos are from six days ago.
Syyssahramien ensimmäinen kukka alkoi avautua... tämä kuva on otettu kuusi päivää sitten, ennen kyseistä H-hetkeä, jonka sittemmin pilasi edellä mainittu valkoinen.
Plääh.
Ainoa iloinen asia on se, että olen onnistunut löytämään nettikauppaani Elsan lempituoliin harvinaisen kauniita joulukoristeita. Vai mitä sanot tästä lasisesta isosta tammenterhosta?
Löytyy täältä: Elsan lempituoli.
Iloisia hetkiä valkoisen ystäville ja tsemppiä meille kaikille muille!
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tunnisteet:
crocus
,
elsan lempituoli
,
larix
Wednesday, 26 October 2016
Päivän värit
Aamulla heräsin siihen, että aurinko paistoi. Koska lännestä oli vyörymässä harmaampia pilviä, tuli kiire juosta ikuistamaan auringossa liekehtivä kirsikkapuu harmaita pilviä vasten. Tämä on ihan tavallinen, aika hapanmarjainen kirsikka, joka oli tontilla ennen minua – enempää en tiedä.
Autumn colours and last of the flowers
Cherry trees and the Japanese larch are starting to look their best. Last night was the first frost.
Sitten aurinko meni pilveen. Japaninlehtikuusi alkaa värittyä. Viime yönä oltiin ekaa kertaa miinuksella.
Joskus loppukesällä leikattu mirrinminttu on mahtava syyskukkija. Tämä kannattaa muistaa aina leikata kukinnan jälkeen, jotta tulos on tämä.
Ransu esittelee. Myös ransunhäntäkukka eli komealuppio ja portlandruusu 'Comte de Chambord' kukkivat vielä.
Kivipellon Sailan jakamista esikontaimista yksi on yrittänyt kukkia, mutta joku on käynyt nakertamassa kukkaa - murrrr. Vieressä on uusi nuppu, ja oikealla purppuraorvokin nuppu. Voi näitä ihania violetteja syyskukkijoita!
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Komealuppio – Sanguisorba hakusanensis
Mirrinminttu – Nepeta ✕ faassenii
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Monday, 24 October 2016
Kivoja punaisia
Japaninvaahtera 'Osakazuki'. Olisi tullut nätimpi kuva, jos olisin jaksanut ottaa peurasuojan kuvauksen ajaksi pois...
Nice reds
Red dots here and there cheer up a cloudy day. Nets here there and everywhere are against deer who relentlessly come and eat my plants. This is getting really frustrating, they are more numerous and tame by the year and have an ever-increasing appetite. With amazement I read an American list of plants the deer do not eat, in my garden the same plants get eaten with gusto! This autumn saw a total devastation of annual poppies, for the first time ever.
Tummalehtisen japaninkirsikan syysväri ja ne pihani ainoat asterinkukat. Tämäkin kuva olisi nätimpi, jos olisin ottanut verkon pois ensin... kun käyn läpi puutarhakuviani, joita täytyisi käyttää julkaisuihin, on joka toisessa kuvassa verkko. Ei tästä oikeasti tule mitään. Luovutan.
Marjaomenapensas 'Marleena' ei petä. Loistoväri joka syksy, ja pitkään kiinni pysyvät lehdet. Se on jo kasvanut suojaverkkoaan korkeammaksi, hähää, peurat eivät enää yllä korkeimpiin oksiin.
Muutama koristemansikan kukka ilostuttaa.
Pelargoni sointuu kivasti vaahteran syysväriin.
Japaninkirsikka – Prunus Sato-Zakura-Ryhmä
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Koristemansikka – Fragaria ✕ rosea
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Tuesday, 18 October 2016
Kuivuus
Täällä taitaa viimeisten kolmen viikon sademäärä olla lähes pyöreä nolla, eikä sitä ennenkään ollut juhlimisen aihetta. Elokuussa tuli hieman enemmän sadetta, mutta muuten tämä vuosi jää historiaan sellaisena, että sadetta on odoteltu epätoivoisena ja lähes yhtäjaksoisesti toukokuun lopulta saakka. Pohjavesi on huippualhaalla vuodenaikaan nähden, kaivoissa on vedenpinta jossain lähes maan syvyyksissä. Mutta kun säästäväisesti käyttää, se on riittänyt toistaiseksi.
Kasvit lurpottavat ennen kuin ruskaantuvat. Aika monesta puskasta ovat lehdet vain karisseet. Hortensiat kärvistelevät ja kirsikkasorvarinpensaasta putosivat lehdet ruskeina ennen ruskaa. Toivottavasti vasta viime kesänä istutettu puska sinnittelee hengissä kuitenkin.
Talvehtimisen kannalta kuiva maa on sikäli märkää parempi, että siinä on paljon ilmaa, joka eristää. Märkä maa on pakkasen saapuessa oikea kuolemanloukku. Ikävältä se varmaan tuntuukin kasvien juurista: voi kuvitella, millaista olisi seistä pakkasessa märissä villasukissa kuivien sijasta.
Onneksi on kuivuutta hyvin sietäviä lajeja kuten tuoksukurjenpolvi, tämä mainio maanpeittoperenna, joka ei silti minun pihallani suostu paljoa leviämään.
Ransu esittelee.
Yksi pienen pieni ja matala ilostuttaa kuivuuden keskellä. Tämä kasvaa niin kääpiönä, ettei edes peura ole hoksannut tätä syödä, vaikka onkin parturoinut viereisen syysleimun. Tämä on vuosia sitten Marialta saatu tähkätädyke 'Rotfuchs', joka on nyt jo kolmannella kasvupaikallaan. Siirsin sen tähän toivottoman kuivaan kohtaan, kun jostain kai luin, että tämä sietää kuivuutta. Saa nyt näyttää kyntensä sitten. Ainakin se on tehnyt yhden kukinnon, mikä on enemmän kuin moneen vuoteen. Ihana väri!
Tästä huomaa, että en juuri harrasta vanhojen taimien kastelua enkä roudaa tänne pussikaupalla multaa – olosuhteet ovat aika karut, ja kasvit sen seurauksena usein hyvin kitukasvuiset. Jatkuva tuuli pitää kasvit myös matalina sekä kuivattaa.
Ilokseni alkaa rutikuivasta mullasta kuitenkin työntyä syyssahramien kukkanuppuja. Elämä voittaa!
Huomiselle lupailtu sade onkin vedetty pois, eikä 10 vuorokauden ennusteessa taas ole tipan tippaa.
Outoa, sano.
Super dry autumn
It's so dry! No rain for three weeks and not a drop in 10-day forecast.
Hortensia – Hydrangea
Kirsikkasorvarinopensas – Euonymus planipes
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Tähkätädyke – Veronica spicata
Kasvit lurpottavat ennen kuin ruskaantuvat. Aika monesta puskasta ovat lehdet vain karisseet. Hortensiat kärvistelevät ja kirsikkasorvarinpensaasta putosivat lehdet ruskeina ennen ruskaa. Toivottavasti vasta viime kesänä istutettu puska sinnittelee hengissä kuitenkin.
Talvehtimisen kannalta kuiva maa on sikäli märkää parempi, että siinä on paljon ilmaa, joka eristää. Märkä maa on pakkasen saapuessa oikea kuolemanloukku. Ikävältä se varmaan tuntuukin kasvien juurista: voi kuvitella, millaista olisi seistä pakkasessa märissä villasukissa kuivien sijasta.
Onneksi on kuivuutta hyvin sietäviä lajeja kuten tuoksukurjenpolvi, tämä mainio maanpeittoperenna, joka ei silti minun pihallani suostu paljoa leviämään.
Ransu esittelee.
Yksi pienen pieni ja matala ilostuttaa kuivuuden keskellä. Tämä kasvaa niin kääpiönä, ettei edes peura ole hoksannut tätä syödä, vaikka onkin parturoinut viereisen syysleimun. Tämä on vuosia sitten Marialta saatu tähkätädyke 'Rotfuchs', joka on nyt jo kolmannella kasvupaikallaan. Siirsin sen tähän toivottoman kuivaan kohtaan, kun jostain kai luin, että tämä sietää kuivuutta. Saa nyt näyttää kyntensä sitten. Ainakin se on tehnyt yhden kukinnon, mikä on enemmän kuin moneen vuoteen. Ihana väri!
Tästä huomaa, että en juuri harrasta vanhojen taimien kastelua enkä roudaa tänne pussikaupalla multaa – olosuhteet ovat aika karut, ja kasvit sen seurauksena usein hyvin kitukasvuiset. Jatkuva tuuli pitää kasvit myös matalina sekä kuivattaa.
Ilokseni alkaa rutikuivasta mullasta kuitenkin työntyä syyssahramien kukkanuppuja. Elämä voittaa!
Huomiselle lupailtu sade onkin vedetty pois, eikä 10 vuorokauden ennusteessa taas ole tipan tippaa.
Outoa, sano.
Super dry autumn
It's so dry! No rain for three weeks and not a drop in 10-day forecast.
Hortensia – Hydrangea
Kirsikkasorvarinopensas – Euonymus planipes
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tuoksukurjenpolvi – Geranium macrorrhizum
Tähkätädyke – Veronica spicata
Sunday, 16 October 2016
Julkaisukelvotonta tekstiä
Puutarhassani olisi paljon syysastereita kukassa, mutta tässä ovat ainoat kukat – siksi, että ne ovat löytäneet tiensä viereisen koristekirsikan suojahäkin sisään. Kuvan oikealla puolella voi nähdä, miltä kaikki muut asterit pihallani näyttävät.
Prosessoituja asterinkukkia.
†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†@&%*!☠@†✴#$#!†+!@+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†@&%*!☠@†✴#$#!†+!@†%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@†
Prosessoituja asterinkukkia.
†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†@&%*!☠@†✴#$#!†+!@+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@#$%^&*†#$!†@&%*!☠@†✴#$#!†+!@†%^&*†#$!†#$@&%*!☠@†✴#$#!†+!@†
Eipä muuta tällä kertaa.
Tunnisteet:
villieläimet
Friday, 7 October 2016
Ransu esittelee
No niin! Paljastin eilen, että Ransulla on uusia hommia. Oikeastaan se on samaa vanhaa, mutta kansainvälinen läpimurto on nyt käsillä! Homma liittyy Ransun esittelemiin puutarhahanskoihin, jotka kuvasin nettikauppaani. Hanskojen valmistaja Burgon & Ball on laittanut Ransun esittelyt Twitteriin (täällä) ja Facebookiin (täällä)!
International breakthrough
Ransu has made his debut ages ago, but now it is the real big wide world. Burgon & Ball is showing Ransu's glove-handling skills in both Twitter and Facebook!
Huh huh. Hommia on paljon yhdelle pienelle kissalle. Ransu huolehtii siitäkin, että käytän tietokone- ja hiirihommissa joskus pelkkää vasenta kättä.
Tweedhanskat löytyvät Elsan lempituolista täältä.
TallennaTallenna
Tunnisteet:
elsan lempituoli
,
ransu
Subscribe to:
Posts
(
Atom
)












