Ankean marraskuun piristys

Marraskuu on yleensä ihan jees, silloin ovat monen kasvin syysvärit parhaimmillaan ja lopulta syksy pimenee kohti ankeaa joulukuuta. Mutta nyt iski ankea talvi kovin aikaisin.
Kaupunkiparvekkeeni kärsimyspassio pysyi urheasti vihreänä pakkasessa monta päivää, kunnes pakkasen luvattiin vain kiristyvän ja minun oli pakko leikata varret poikki ja ottaa ruukku sisään. Todella harmi katkoa näin ihania versoja, mutta sitten ne aiheuttivat vielä yhden ihmeen: ne ovat edelleen vihantia, monta päivää sitten katkaistuina! Kärsimyspassio on ainavihanta köynnös, joka sietää pientä pakkasta. Sen olisi riskillä voinut vielä jättää lasitetulle parvekkeelle, mutta epäilen, ettei se tällaista jääkautta kuitenkaan kestä. Huoneenlämpö on kasville takuulla aivan liian kuuma, joten täytyy toivoa, että sää lauhtuisi ja kasvin saisi takaisin parvekkeelle. Nyt isosta ruukusta pistää vain metrin pituinen varsi, jossa on muutama lehti.

Lonkeroita kiemurtelee pitkin katonrajaa. Olkoot paikoillaan, kunnes kuihtuvat. Ei niitä sitä ennen raaski kerätä kompostiin.

Kävin lähi-taimimyymälässä ja siellä oli murattisyklaamin mukuloita vielä jäljellä, yksi oli ryhtynyt kukkimaan pussissaan. Olen aiemminkin ostanut näitä sinnittelijöitä, niinpä tälläkin kertaa syklaami lähti mukaan. Kukka on väärin päin, kun se oli pussista käsin kasvanut mihin suuntaan sattuu. Toivotaan, että kukkia tulee lisää. Tässä pikkuisessa on ihastuttava tuoksu.

Syklaamikin joutui jääkauden jaloista sisälle, samoin kaikki muu. Pari tomaattia, jotka vahingossa kesällä itivät siemenseoksesta eikä niitä raaskinut heittää pois. Tomaatteja ei ehkä tule, mutta on kivaa, että ikkunan sisäpuolella on elämää, kun ulkona on täysi kauhistus. Ei tuonne tee mieli mennä. Tänään leikin, että on ydinlaskeuma ja olen linnoittautunut sisään. Todellinen maailmanlopun meininki siis.
Toivottavasti äitini ei lue tätä, sillä mamman soppakulhossa on lisää pelastettuja murattisyklaameja ja syyssahrameita, joiden toivon pian kukkivan.

Piristykseksi ankeuteen järjestän pienen arvonnan. Palkintoina on:
Käsintehdyt kissakorvakorut (läpikorvan)
Laidunkarstaohdakkeen siemeniä
sekä seuraavat kirjat:
Hanne Kinnunen: Parsaa omasta pihasta
Kaisa Vermasheinä: Lempeää kauneutta luonnosta (reseptejä luonnonkosmetiikan tekemiseen)
Dan Rosenholm: Trädgårdshandbok för lata
Shawna Coronado: Viherseinät – uutta ilmettä puutarhaan

Laidunkarstaohdake on kaksivuotinen loistava perhoskasvi!

Kerro kommentissasi, minkä tai mitkä palkinnot haluat, jos arpaonni osuu kohdalle. Kullakin kommentoijalla on yksi arpa.
Arvonta tapahtuu sunnuntaina 13.11. klo 13.
Onnea arvontaan!


Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Murattisyklaami – Cyclamen hederifolium