Kesän kukkia marraskuussa

 Hieraisin silmiäni.

Valmistelin istutusalueen laajennusta ensi vuotta ajatellen, kun silmäni havaitsivat jotakin keltaista siinä ihan vieressä.

No jopas! Kultapäivänlilja on sitä mieltä, että taas on uusi alkukesä. Katso, mikä määrä nuppujakin siinä on!

Päivänliljan edessä, laonneiden punalatvan varsien alla, on ennätyssuureksi kasvanut rotkolemmikki. Tai tähän kohtaan se on ennätyssuuri. Itse asiassa se oli välillä suorastaan hävinnytkin. Lajikkeesta ei ole tietoa, sillä istutustietojeni mukaan tämä olisi eräs, joka tämä kuitenkaan ei ole. Oli mitä oli, on tämä aivan ihana. Rakastan rotkolemmikkejä. Voisin ehkä vähän siivota – nuo siivottomat punalatvat...

Puutarhan syyssiivous alkaa olla jonkinlaisella tolalla. Tänään tein viimeisen ruohonleikkuun tälle vuodelle, osassa puutarhaa ruoho oli taas pitkää. Istutusalueiden varsinainen siivous jää ehkä keväälle, kuten tavallista. En tiedä paljon ihanampaa puuhaa maaliskuun alun auringossa kuin perennanvarsien pätkiminen ja valon määrän imeminen jokaiseen soluun pitkän talven jälkeen.

Kuistin kulmalla kukkii yhä kelmeäneidonkannus, joka aloitti kukinnan heinäkuun alussa. Edessä on kultatesma, yksi lempiheinistäni, ja kuva kertoo, miksi. Se on talvikaudella superkaunis! Niin raikkaan värinen ja oloinen. 

Taustalla on kuunlilja 'Blue Cadet', joka tuotti seuraavan yllätyksen.

Ohhoh, kukkia siinäkin! Tai nuppuja; yksikään ei ole auennut ja nyt kylmenevässä säässä tuskin aukeaakaan.

Kuistin edustalla kasvaa myös täpläpeippi 'Aureum', mutta se kukkii aina tähän aikaan, pienesti toki, mutta silti. Aivan ihana kasvi ja tässäkin tämä toiveikkaan kellanvihreä väri osuu suoraan sydämeeni.

Huussissa käydessäni olen katsonut tätä samaa värimintun kukkaa jo viikkoja ruskopenkissä huussin edustalla. Syyskukkimisen ehdoton etu on se, että kukat kestävät viileydessä ikuisuuden. Lajike taitaa olla 'Prärienacht'.

Värimintun seassa kukkii myös harmaakäenkukka; tämäkin on marraskuun luottokukkija. Siis niin, että jossakin päin puutarhaa on jokunen kukka, kyllä ne voi laskea yhden käden sormin.

Tähkälaventeli 'Hidcote' on vielä tuottanut muutaman toiveikkaan kukinnon. 

Vaan kuinka käy, sillä nyt sää viilenee. Neljän maissa mittari näytti vain 1,5 astetta plussaa; menin äkkiä tyhjentämään minisaunani vesisäiliön. Tosin nyt lämpö nousi yli +3 asteen uudestaan, mutta kuka tietää, mitä yön hiljaisina tunteina tapahtuu.

Taitavat viimeiset kukat jäädä avautumatta, myös ruusujen kohdalla, vaikka ne sinnikkäitä ovatkin. Niitähän on kukassa useita ja niitä olen tässä esitellytkin, ainakin joitakin.

Lopuksi sellainen tieto, että maljakkoon kypsymään kerätyt karhunvadelmat mustuvat ihan silmissä! Joskus on siis hyvä asia, että silmissä mustenee.

Marja on täysin kypsä vasta, kun se on pehmennyt, joten vielä ei ole varmuutta siitä, kuinka kypsiksi nuo pääsevät, mutta lupaavalta näyttää. Ja onhan tuo oksa satumaisen kaunis, en kauniimpaa leikkokukkaa edes tiedä. 

Harmaakäenkukka Lychnis coronaria

Kelmeäneidonkannus Pseudofumaria alba

Kultapäivänlilja Hemerocallis middendorffii

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Kuunlilja Hosta

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Tähkälaventeli Lavandula angustifolia

Täpläpeippi Lamium maculatum

Väriminttu Monarda