Siivoilin Rohania ja havaitsin iloisen yllätyksen.
On huutava vääryys, että nämä kauniit rotkolemmikit jäivät kokonaan esittelemättä keväällä, kun ne kukkivat! Onneksi Betty innostui kukkimaan uudestaan, niin tuli tämäkin asia korjattua.
Eipä tätä kaunista Rohanin suvikellohetkeäkään tullut tänne blogiin laitettua. Tämäkin oli toukokuussa. Silloin tapahtuu puutarhassa niin valtavalla vauhdilla, että blogijuttuja pitäisi tehdä joka päivä ja laittaa 50 kuvaa per juttu.
Lennetään takaisin tähän hetkeen, vaikka toukokuuhun tekisi mieli jäädä. On nytkin joitakin kauniita kohtia, vaikka puutarhan ulkoasu onkin ränsistynyt. Tässä on taustalla Rohanin niittymäinen kohta, jossa vielä kukkii jokunen etelänruusuruoho. Edessä on meksikonhanhikkia ja helminukkajäkkärää, joka on tänä sateisena kesänä kasvanut tavallista korkeammaksi ja kaatuilee.
Löytyi myös maksaruoho, joka on tullut istutettua ajat sitten, mikähän tämä olikaan... en muista, olenko ikinä tätä esitellyt. Löysin puutarhapäiväkirjasta tiedon, että olen istuttanut tämän syksyllä 2014, mutta tarkempaa laji- tai lajiketietoa ei ole. Ilmeisesti taimessa oli lukenut vain "Sedum red" eli punainen maksaruoho. Onko tämä nyt sitten Sedum vai Hylotelephium – luultavasti jälkimmäinen.
Pyjamaluteille on tapahtunut jotakin ja kanta on romahtanut. Siitä en ole kovin surullinen sikäli, että kerrankin putkikasvien siemenet pääsevät kehittymään, kun luteet eivät ime niistä mehuja. Erikoisempien putkien kanssa tämä on elintärkeää, sillä niin kuvan 'Vicar's Mead' -niittykarhunputki kuin jättikarhunputkikin ovat kaksivuotisia, jolloin kasvi on kukittuaan kokonaan hävinnyt ja on täytynyt hankkia uusi.
Lennetään takaisin tähän hetkeen, vaikka toukokuuhun tekisi mieli jäädä. On nytkin joitakin kauniita kohtia, vaikka puutarhan ulkoasu onkin ränsistynyt. Tässä on taustalla Rohanin niittymäinen kohta, jossa vielä kukkii jokunen etelänruusuruoho. Edessä on meksikonhanhikkia ja helminukkajäkkärää, joka on tänä sateisena kesänä kasvanut tavallista korkeammaksi ja kaatuilee.
Olin jo suunnitellut laittavani harsopussit ohikukkineiden kukintojen päälle, mutta kun missään vaiheessa ei näkynyt luteita, ei ole tarvinnut. Toki pyjamaluteita on tänäkin vuonna ollut, eivät ne kokonaan hävinneet ole.
Myyräkanta ei valitettavasti ole vielä romahtanut, uusia jälkiä löytyy jatkuvasti. Täällä Rohanin loppupäässäkin on kaiveltu ja alppipenkistä löysin kapean kuopan, joka johti puoliksi syötyyn kukkasipuliin.
Austin-ruusuja kannattaa olla monta, niin koko ajan on joku tulossa kukkaan. Tämä on Rohanissa asustava valkokukkainen Winchester Cathedral, jonka nuput ovat suloisen punaiset.
Päivän ruusuksi nostan The Princen, David Austinin ruusu sekin, sumuisen aamun kastelemana.
Ruusun taustalla on purppuraheisiangervo Diable D'Or eli 'Mindia'. Olen tainnut useimmiten väittää tuon olevan 'Diabolo', kun olen unohtanut, mikä lajike se olikaan. Nyt kun tuli kaiveltua vanhoja istutustietoja, tuli oikea lajikenimi vastaan. Hups.
Myyräkanta ei valitettavasti ole vielä romahtanut, uusia jälkiä löytyy jatkuvasti. Täällä Rohanin loppupäässäkin on kaiveltu ja alppipenkistä löysin kapean kuopan, joka johti puoliksi syötyyn kukkasipuliin.
Tässäkin kohdassa kasvaa helminukkajäkkärää: luottokasvi, joka tuo Rohaniin kaivattua valkoista näin syksylläkin.
Helminukkajäkkärä Anaphalis margaritacea
Jättikarhunputki Angelica gigas
Meksikonhanhikki Potentilla thurberi
Niittykarhunputki Angelica sylvestris
Purppuraheisiangervo Physocarpus opulifolius, punalehtiset lajikkeet
Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
Sulkavaleangervo Rodgersia pinnata
Suvikello, kesälumipisara Leucojum aestivum
Lemmikit on ihania, mutta onpa jännä että jo toista kierrosta kukkivat. - emäntä
ReplyDeleteMinäkin sain myyrän viimeksi ulkoillessa kaatuneiden heinien alta. Niiden harvennus on tärkeää työtä kuten Musti tiedät - Max
Rotkolemmikki on vähän erilainen kuin tavallinen lemmikki, mutta eivät nämäkään normaalisti syksyllä kuki.
DeleteUpeaa, Max! Jokainen myyrä poissa pelistä, on, no, poissa pelistä :-D
Ihanaa siellä vielä syys kukkaloistoa.
ReplyDeleteTäällä kukkii vielä maksaruohot ja kaikki syys keltaiset kukat.
Ruusut ovat niin kauniita🌹
Mutta luonnon syys maalannut omilla väreillään🍁
Pidän syksystä varsinkin nyt kun kauniit ilmat, on kuin kesän jatke.
Mukavaa viikonloppua!
Nyt on ollut aivan superihania kelejä. Syyskukat piristävät. Kiitos, mukavaa viikonloppua sinullekin!
DeleteOn kyllä upean värinen tämän päivän ruusu!
ReplyDeleteSe on!
DeleteKauniit rotkolemmikit. Pihastani ei löydy vielä ainuttakaan. Loputon haaveiden lista. Olin ostavinani tuon Diabolon kunnes luin nimilapun uudelleen. En tiedä haittasiko vahinko. Diable D’Or on muutamassa vuodessa kasvanut komeaksi pensaaksi. On ollut pakko vähän leikata. Kauniin värinen joka vuodenaikaan. - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteEhkä sinulle johonkin puolivarjon paikkaan mahtuu yksi kaunislehtinen kasvi, joka tekee somat kukat?
DeletePurppuraheisiangervot kasvavat kyllä kookkaiksi. Olen samaa mieltä väristä, ihanan värinen puska.
Pienet kukkivat aarteet ovat ihania, myyrät ei, onneksi myyrämestari valvoo ja saa saalista! Upeat Austinit 🥰! Parhaimmat onnittelut huomisen sankarille ja lämpimät puspus-rapsuttelut myös ❤️
ReplyDeleteKiitos ja lämpimät onnittelut tuplajuhlapäivänä sinullekin!
Delete’Betty Bowring’ kukkii somasti ja asustaa kuin jossakin suojaisessa pesässään siellä valeangervon lehden alla; ehkäpä siellä on joku ikuisen kevään vyöhyke. Ihania kevätkuvia syksyn lomassa. (Näin varhain se keväthaaveilu jo alkaa :D).
ReplyDeleteTotta on, että niitä pyjamaisia on ollut viime kesiä vähemmän täälläkin.
Merja
Mielenkiintoista, että siellä on sama havainto pyjamaluteista.
DeleteAlle puoli vuotta enää kevääseen!
Rohanin valkea Betty on kuin jonkun kirjan nimi😄Meksikonhanhikki nousi menneenä kesänä yhdeksi lempparikseni!
ReplyDeleteMeksikonhanhikki on ihan superkasvi, kaunis ja kukkii pitkään. Kukkien väri on erityisen kaunis punasävy.
DeleteValkoisia rotkolemmikkejä onnistuin kesällä bongaamaan muutaman kerran, vaikka pääsee vain ohimennen katsomaan ihmisten puutarhoja tai lähinnä sitä mikä tulee rajojen yli ja pientareen puolelle. Leikkokukkana en ruususta välitä, mut sulla on kauniita lajeja ja värejä, tuo The Prince on ihana. Kauppareissulla ihailin upean punaisia vaahteroita, tuli värejä tännekin, vaikka näytti että lehdet putoaa tuulissa ennen väriloistoa. Mukavaa nimipäivää! Olikos Ransullakin tänään oma päivä? Syysterveiset kaikille! Mia, Jkl
ReplyDeleteTäällä vasta joidenkin vaahteroiden ylimmät lehdet ovat punastumassa. Kiitos onnitteluista, ja oikein muistat, Ransulla on tänään sekä nimi- että syntymäpäivä! Mamman pikkuinen on jo 17-vuotias papparainen <3
DeleteNiin suloisen pikkuriikkisiä kukkasia... ja ruusunnuppuja lokakuussa - kyllä on maailmassa monta ihmeellistä asiaa, joita en olisi koskaan saanut tietää ilman teitä ihania blogisytäviä. Oi tuota Mustin killtävää turkkia...
ReplyDeleteIhmeellistä on, mutta kyllähän jotkut luonnonkukatkin vielä puskevat harvoja kukkia jopa marraskuussa.
DeleteHyvä, että söpö 'Betty Bowring' kukkii uudemman kerran. Pääset sitä ihastelemaan sopivasti ennen talviunia. Siis kasvien talviunia. Yllättävän moni kevään tai alkukesän kasvi on kukkinut näin syksyllä uudestaan. Hillitymmin, mutta kukkinut kuitenkin.
ReplyDeleteEtelänruusuruoho on kyllä parhaimmillaan muiden korkeiden kasvien joukossa. Sen kukat ovat kauniita väripilkkuja. Yksittäisenä kasvina omalla paikallaan se ei oikein toimi rentoilevan kasvutapansa vuoksi.
The Prince on upean värinen. Miten siitä tuleekaan mieleen usalainen musiikkiartisti Prince. Tuskin David Austin on hänen mukaansa ruusua nimennyt? Varmaan joku kuninkaallinen on ollut mielessä.
Tukehtukoon myyrä puolikkaasen kukkasipuliin!