Rohanin valkea Betty

 Siivoilin Rohania ja havaitsin iloisen yllätyksen.

Rotkolemmikki 'Betty Bowring' kukkii toista kierrosta! Tuolta se kurkistaa sulkavaleangervon lehtien alta. Tuo valeangervo onkin puutarhani runsain, kaikki muut kituvat, mutta tämä yksi on kesän sateiden ansiosta sentään siedettävän kokoinen.

Bettyn kukat ovat puhtaanvalkeat. Normaalisti rotkolemmikeillä on siniset kukat, valkoisia on harvemmin. 

Rohanissa asustaa toinenkin valkokukkainen rotkolemmikki: 'Mr Morse' tässä kuvattuna toukokuussa. Sillä on kirjavat lehdet, kun Betty on täysin vihreälehtinen. Morsella on kulunut monta vuotta asettumiseen, tänä vuonna se on viimein vähän runsaampi.

On huutava vääryys, että nämä kauniit rotkolemmikit jäivät kokonaan esittelemättä keväällä, kun ne kukkivat! Onneksi Betty innostui kukkimaan uudestaan, niin tuli tämäkin asia korjattua.

Eipä tätä kaunista Rohanin suvikellohetkeäkään tullut tänne blogiin laitettua. Tämäkin oli toukokuussa. Silloin tapahtuu puutarhassa niin valtavalla vauhdilla, että blogijuttuja pitäisi tehdä joka päivä ja laittaa 50 kuvaa per juttu.

Lennetään takaisin tähän hetkeen, vaikka toukokuuhun tekisi mieli jäädä. On nytkin joitakin kauniita kohtia, vaikka puutarhan ulkoasu onkin ränsistynyt. Tässä on taustalla Rohanin niittymäinen kohta, jossa vielä kukkii jokunen etelänruusuruoho. Edessä on meksikonhanhikkia ja helminukkajäkkärää, joka on tänä sateisena kesänä kasvanut tavallista korkeammaksi ja kaatuilee.

Löytyi myös maksaruoho, joka on tullut istutettua ajat sitten, mikähän tämä olikaan... en muista, olenko ikinä tätä esitellyt. Löysin puutarhapäiväkirjasta tiedon, että olen istuttanut tämän syksyllä 2014, mutta tarkempaa laji- tai lajiketietoa ei ole. Ilmeisesti taimessa oli lukenut vain "Sedum red" eli punainen maksaruoho. Onko tämä nyt sitten Sedum vai Hylotelephium – luultavasti jälkimmäinen.

Pyjamaluteille on tapahtunut jotakin ja kanta on romahtanut. Siitä en ole kovin surullinen sikäli, että kerrankin putkikasvien siemenet pääsevät kehittymään, kun luteet eivät ime niistä mehuja. Erikoisempien putkien kanssa tämä on elintärkeää, sillä niin kuvan 'Vicar's Mead' -niittykarhunputki kuin jättikarhunputkikin ovat kaksivuotisia, jolloin kasvi on kukittuaan kokonaan hävinnyt ja on täytynyt hankkia uusi. 

Olin jo suunnitellut laittavani harsopussit ohikukkineiden kukintojen päälle, mutta kun missään vaiheessa ei näkynyt luteita, ei ole tarvinnut. Toki pyjamaluteita on tänäkin vuonna ollut, eivät ne kokonaan hävinneet ole.

Myyräkanta ei valitettavasti ole vielä romahtanut, uusia jälkiä löytyy jatkuvasti. Täällä Rohanin loppupäässäkin on kaiveltu ja alppipenkistä löysin kapean kuopan, joka johti puoliksi syötyyn kukkasipuliin. 

Austin-ruusuja kannattaa olla monta, niin koko ajan on joku tulossa kukkaan. Tämä on Rohanissa asustava valkokukkainen Winchester Cathedral, jonka nuput ovat suloisen punaiset.

Päivän ruusuksi nostan The Princen, David Austinin ruusu sekin, sumuisen aamun kastelemana. 

Ruusun taustalla on purppuraheisiangervo Diable D'Or eli 'Mindia'. Olen tainnut useimmiten väittää tuon olevan 'Diabolo', kun olen unohtanut, mikä lajike se olikaan. Nyt kun tuli kaiveltua vanhoja istutustietoja, tuli oikea lajikenimi vastaan. Hups.

Tässäkin kohdassa kasvaa helminukkajäkkärää: luottokasvi, joka tuo Rohaniin kaivattua valkoista näin syksylläkin.

Helminukkajäkkärä Anaphalis margaritacea

Jättikarhunputki Angelica gigas

Meksikonhanhikki Potentilla thurberi

Niittykarhunputki Angelica sylvestris

Purppuraheisiangervo Physocarpus opulifolius, punalehtiset lajikkeet

Rotkolemmikki Brunnera macrophylla

Sulkavaleangervo Rodgersia pinnata

Suvikello, kesälumipisara Leucojum aestivum