Iloinen yllätys: kirjopikarililjoja on tänä vuonna taas vähän enemmän kostealla kevätniitylläni.
Ongelma saattaa olla se, että niittyni ei ole ihan riittävän kostea, oikeastaan se taitaa kesäisin olla melkoisen rutikuiva. Assyrianpikarililjat, kuvassa, viihtyvät selvästi paremmin. Mutta kuvassa taustalla häämöttää myös kirjopikarililja!
Ja se kirjopikarililja kasvaa niityn täällä päässä, jossa niitä ei aiemmin ole kukkinut. Istuttanut kyllä olen: tein jonakin vuonna strategisen päätöksen ostaa niitä kukkivana ruukussa, jotta saan sipulit varmasti maahan ilman, että ne kuivuvat. Kirjopikarililja kun kuuluu niihin sipulikukkiin, jotka ehdottomasti eivät halua kuivua pussissa kaupan hyllyssä.
Nyt tässä siis yksi kukkii! Ehkä seitsemän vuotta istuttamisesta tai jotakin semmoista.
Alkukeväällä kostealla kevätniityllä kukkivat lumikellot ja persiansinililjat, sitten krookukset, posliinihyasintit, en nyt enää muistakaan mitä kaikkea. Narsissejakin olen istuttanut, mutta ne ovat taantuneet. Huomasin äskeisellä tarkistus- ja kuvauskierroksella vain kaksi narsissin nuppua, taitavat olla 'Thaliaa'. Iso tupas on kamassiaa, se on luotettava kukkija tässä, mutta kukkii vasta kesäkuussa.
Sellainenkin uutinen, että valkoisiakin kirjopikarililjoja löytyy! Niitä oli viimeksi kaksi vuotta sitten ja se oli toistaiseksi ainoa kukinta niiltä. Nyt kaikesta on kulunut niin pitkä aika, että en muista, olenko kylvänyt tai istuttanut niitäkin – luultavasti. Perustin kostean kevätniityn jo yli 15 vuotta sitten, joten kaikenlaista on siinä ajassa ehtinyt tehdä.
Vuosikaudet tässä kukkivat samat kaksi punakukkaista kirjopikarililjaa. Nyt niitä on useita ja valkoisiakin kaksi. Aika mahtavaa!
Ruoho kasvaa kohisten, vaikka ihan vielä ei ole tavalliseen toukokuun tahtiin päästy. Vielä en ole leikannut nurmea niityn ympäriltä, mutta kohta täytyy, sillä niitty näyttää kivemmalta, kun se erottuu ympäröivästä nurmesta.
Olen suunnitellut kylväväni niitylle myös kevätesikkoa. Sitä kasvaa heti niityn takana ja kasvusto on runsastunut. Esikot kasvavat omalla pikkuisella niittylämpäreellään japaninlehtikuusen juurella, missä aiemmin keväällä oli lumikelloja. Täytyy muistaa kytätä kypsiä siemenkotia kesällä. Yksi kevätesikko kasvaa keskellä nurmikkoa muotopuutarhan vieressä, sen meinaan siirtää kokonaan tähän niitylle.
Jauhoesikkoa olen kokeillut, sillä se olisi kosteiden niittyjen luonnonkasvi täältä päin Suomea, mutta se ei ole viihtynyt.
Otin kuvan vielä vastakkaisesta suunnasta, ylärinteestä käsin. Taustalla häämöttävät muotopuutarhan pöytä ja tuolit.
Assyrianpikarililja Fritillaria uva-vulpis
Kamassia, tähtihyasintti Camassia
Kevätesikko Primula veris
Kirjopikarililja Fritillaria meleagris
.jpg)
.JPG)
Kirjopikarililjat ovat herkän kauniita 😍
ReplyDeleteTodella upeita.
DeleteRuutupaitainen kirjopikarililja on luontoäidin upeimpia luomuksia❤️
ReplyDeleteNiin on, ihan ihmeellinen!
DeleteNämä f.meleagrikset ovat kauniita ja olen antanut niitä siementää sisääntulon kukkapenkkiin jääden isojen perennojen helmaan kukittuaan, mutta tappotalvi vei niitäkin ja nyt tämä keväinen kylmä-kuuma-sää on ollut todella kiusallinen. Olen huomannut senkin, että valkoinen väri on taantuma jopa niin, että paikka, johon laitoin pelkkää valkoista, kukkii nyt myös lila. Perimässä siis lilageenejä. Luonnon niityllä nämä snakeheadit ovat oikeutettuja ja kauniita, mutta kevyt kosteus varmaan on hyväksi! Nuo Assyrialaiset ovat myös kauniita ja villejä vaeltamaan. Tykkään tuollaisista kevätniityistä, vallankin esikoilla höystettynä!
ReplyDeleteTäällä eivät ole tainneet juurikaan siementää, eivät näytä kovin hyvin viihtyvän. Harmi, että siellä talvi vei, onneksi aina ei ole tappotalvi!
DeleteValkoinen on erikoismuoto, punainen on lajin kantamuoto, joten on ihan luonnollista, että sitä on enemmän ja taantumaa sattuu. Mutta joskus voi tulla muuntumaa toiseenkin suuntaan, onhan se spontaanisti luonnossakin tapahtunut.
Assyrialaisten villi vaellus olisi tervetullut! Jonkin verran ovat saattaneet lisääntyäkin, mutta niitäkin näyttää olevan joka kevät suunnilleen saman verran.
Pikariliojat ovat tosi kauniita. Minullakin oli aikaisemmassa kodissamme kirjopikarililjoja kukkapenkissä, mutta nyt ei ole.
ReplyDeleteNe ovat kyllä ihania.
DeleteKuten Liisa tuolla ylempänä totesi, kirjopikarililja on luontoäidin upea luomus. Ihmettelen ja ihailen sitä joka kevät.
ReplyDeleteTänä keväänä kirjopikarililjat kukkivat tavallista runsaammin. Ainakin meillä. En ole huomioinut kirjopikarililjojen kosteuden tarvetta niitä istuttaessani. Tämä kevät on ollut tavallista kosteampi vähälumisuudesta huolimatta. Ehkä sillä on merkitystä kirjopikarililjojen runsauteen?
Olen istuttanut sitä useampaan paikkaan, mutta kasvisiirtojen yhteydessä se on löytänyt uusia paikkoja. Valkoisia on muutamia, vaikka olen niitäkin istuttanut kokonaisia pussillisia.
Kukka on aivan ihmeellinen. Fritillariat on muutenkin hyvin jännä, monimuotoinen suku. Sinulla on sitten sama tilanne kuin täällä, vähän tavallista enemmän niitä nyt on. Kirjopikarililja on luonnonlaji kosteilta niityiltä, joten voisi kuvitella keväisen kosteuden (ja ehkä talvisenkin) niitä auttaneen. Mahdollisesti syksyisenkin, sipulikukkien vuodenkierto ja kukinta on pitkäjänteinen asia.
DeleteValkoisia tuntuu aina nousevan vähemmän. Ilokseni löysin nyt yhden Rohanista, sinnekin olen niitä joskus istuttanut.
Multaki on valakooset kirjopikarit hävinny. En ainakaa muista niitä hetkehen nähäneheni. Yks Assyyrialaane kukkii kymmensenttisellä varrella. Kärsii varmasti kuivuuresta.
ReplyDeleteEhkä niitä vielä jonakin keväänä nousee. Täällä nousi ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten, vaikka siitä en tiedä, kuinka kauan on niiden istuttamisesta. Viime vuonna eivät kukkineet lainkaan, mutta nyt taas kukkii.
DeleteTeillä on tosiaan superkuivuus jo. Harmi, huono juttu kasvukauden alkajaisiksi.
Sinulla kasvaa niin kaikenlaista, Kiitos kun käyt välillä kylässä. Minä olen tullut niin laiskaksi etten viitsi kirjoitella kommenteja enkä omiin blokiinkaan paljon.
ReplyDeleteKiitos, kun kommentoit!
DeleteNiin kauniita pikarililjoja. Joka vuosi niitä ihailen. Toivottavasti saat kevätesikoiden siemeniä itämään. Se olisi kaunis näky rinteessä.
ReplyDeleteOlisi kivaa, mutta kyllä ne kaikkialla muuallakin näkyvät lisääntyvän, niin varmaan niitylläkin, kun alkuun pääsevät.
DeleteMeillä on tullut parissa vuodessa valtavasti kirjopikarililjan siementaimia. Joudun jopa harventamaan niitä. Valkoiset tulevat ja menevät enemmän kuin shakkiruudulliset punaiset. Liljakukkoja on ollut ilahduttavan vähän, tai sitten se on vain harhaa enkä ole nähnyt niitä. Jos muistan, kerään sinulle siemeniä talteen.
ReplyDeleteSiementaimia tulee varmaan herkemmin kukkapenkkiin kuin tällaiseen heinikkoon. En ole varma, ovatko nuo omani tuottaneet kukkivia siementaimia ollenkaan.
DeleteHehee, älä lähetä liljakukon siemeniä! :-D
Ihanaa, että löytyy pikarililjoja lisää. Meillä alkaa olla monessa paikassa kirjopikarililjoja. Nyt useammassa paikassa kuin ennen. Ehkä syynä on se, että aloin useampia vuosia sitten heitellä pikarililjojen siemeniä sinne tänne. Ehkä jokin niistä on ehtinyt kasvaa ihan isoksi asti. Tai sitten olen unohtanut, että mihin niitä sipuleita olenkaan laittanut. Siroudessaan kirjopikarililjat mahtuvat keväällä vaikka mihin pikku kolosiin.
ReplyDeleteIhanaa, että niitä nousee monesta paikasta. Minun täytyy ryhdistäytyä tuossa siementen keruussa ja heittelyssä.
DeleteHienoa, että kirjopikarililjat ovat runsastuneet niitylläsi. Nyt kun niitä on useampia, luulisi siemeniäkin tulevan enemmän.
ReplyDeleteHups, enpä ole kyllä yhtään ajatellut kirjopikarililjojen kosteudentarvetta niiden sipuleita istuttaessani. Näyttää niitä kuitenkin nousevan ihan hyvin, joten ehkä täällä ei sitten ole niille liian kuivaa (haha, montakohan kertaa olenkaan manannut jatkuvia sateita muutaman viime vuoden aikaan :D). Kukkien shakkiruutukuvio on jännittävä. Kuinkahan se on saanut alkunsa ja minkä hyödyn evoluutio on moisessa kuviossa nähnyt? Liittyisikö jotenkin uv-säteilyn heijastavuuteen ja sen aistivien hyönteisten näkökykyyn?
Toivottavasti tulee, mutta kevätniittyni ei ole ihan sellainen suksee kuin olin ajatellut. Se varmaan vaatisi vähän enemmän huoltoa, koiranputken ja mataran poistoa ja sellaista.
DeleteVoi olla, että teillä on viime vuodet ollut otolliset kosteusolosuhteet kirjopikarililjoille. Toivottavasti nyt ei tule sateista kesää!
Kiinnostavia pohdintoja. On tuo värin järjestyminen jotenkin ihmeellistä. Ehkä joku on tutkinut asiaa tieteellisesti.
Nämä kirjopikarililjat nyt ovat aivan ihanuuden huippuja. Minä tein kevään ensimmäisen punkkihavainnon ihan omalta pihalta. Kamalaa
ReplyDeletePunkit ovat inhottavia. Täällä ensimmäiset löytyvät yleensä maaliskuussa. Tänä aamuna katsoin, että tuossahan yksi sängyssä kävelee. Kissat niitä sinne kiikuttavat. En hirveästi siitä stressaa, kun itsekin saan niitä jatkuvasti pihalla touhutessani.
Delete