Toukokuun kalenteripoika ja vieraileva tähti

 Kaikenlaisia hiippareita.

Ransulla on asiaa. 

Täällä on havaittu tunkeilija. Pikaisesti katsomalla näyttää siltä, että kaikki on kuten pitääkin. Ruskopenkki kukkii ja sen vierellä istuu karvainen kissa.

Mutta karvakasa ei ole Ransu! Se on kaunis ja ihastuttava siperiankissa Rufus naapurustosta. Asiassa ei muuten olisi mitään vikaa, mutta Ransu ei uskalla oikein enää mennä pihalle ilman seuraani ja koska piha on Mustin, pelkään yhteenottoa.

Tämän jutun kirjoittaminen keskeytyi hetkeksi, kun näin ikkunasta Mustin liikkuvan oudosti pihalla. No Rufushan siellä taas oli ja Musti ajoi sen pois, kun juoksin hätiin. Pelkään yhteenottoa, koska Musti täyttää ihan justiin jo 19. Onneksi tappeluista ei ole toistaiseksi merkkejä, paitsi Mustin kainalossa oleva haava, johon on tullut iso rupi, mutta se on voinut tulla myös painista Ransun kanssa tai jostakin muusta. 

Seurataan tilannetta ja toivotaan parasta. Kovin lähelle Rufusta en ole koskaan päässyt: se ottaa pian jalat alleen minut nähdessään. Kuvaa ottaessani se pysyi ihmeen pitkään paikallaan minua tarkkailemassa, mutta minulla oli zoomlinssi, jolla sain kuvan kaukaa.

Mutta sitten muihin hiippareihin, tai pikemminkin hiippoihin. Katsotaanpa, mitä täältä löytyy...

Esittelyvuorossa ovat varjohiipat, yksi lempisukuni, josta ensimmäiset ovat kukassa. Vaskivarjohiippa on upean värinen. Otin kuvan äsken ja koleasta tuulesta huolimatta kuvassa on kimalainen. Varjohiippojen pikkuiset kukat ovat niiden suosiossa.

Tarhavarjohiippa on myös aikaisimpia, ensimmäiset pari kukkaa ovat auki. 

Hiipan edessä näkyy rohtosuoputki 'Daphnis', se on alkanut viimein vähän levitä. Joku kirjoitti joskus kommenttiin, että kohta se on levinnyt kaikkialle, mutta epäilen, että kommentoija sekoitti rohtosuoputken kirjavalehtiseen vuohenputkeen. Istutin taimen nimittäin yhdeksän vuotta sitten ja nyt vasta se on alkanut vähän luikertaa alkuperäisestä istutuskohdastaan sivummalle.

Varjohiippojen kukat ovat todella somat ja niitä kannattaa tutkia läheltä, vaikka se tarkoittaakin kyykkyyn menemistä.

Liikuin villin punaisen penkin vierellä, kun huomasin paljonkin punaista. Tänne jakamani tarhavarjohiipan pala onkin jo aivan villisti kukassa! Metsätyräkki 'Chameleon' tavallaan sointuu siihen, tavallaan kukat vähän häviävät punaruskeisiin lehtiin. 

Kombo on kiva, vaikka tässä kohdassa joudunkin taas kitkemään metsätyräkkiä ankaralla kädellä, sillä sen ja ukkolaukkojen runsaan kasvuston seassa olisi pienempiä kasveja, joita ei edes näe.

Huomattava osa varjohiipoista on vasta tulossa kukkaan, kuten tämä hobittipenkin 'Pink Elf'. Se on risteymä – varjohiippoja on kovasti risteytetty, mistä kertoo tieteellisissä nimissä näkyvä ruksi. Suurin osa lajeista on kokonaan vailla lajinimeä, kun ne ovat niin monen eri lajin välisiä risteymiä. 

Kunpa vain meiltä saisi lajikkeita laajemmin, sillä kun on hommannut ne, joita on mahdollista kotimaasta löytää, joutuu kokoelmaa kartuttamaan tilaamalla ulkomailta. Huono saatavuus, tai se, että joka myymälässä myydään samoja kahta lajiketta, ovatkin varjohiippojen ainoa huono puoli.

Toivon todella, että tämä on oikeaa lajiketta, sillä 'Pink Elf' on erittäin kaunis. Istutin sen viime kesänä ja tämä on nyt ensikukinta. Jännittävää!

Myös 'Mandarin Star' on istutettu viime vuonna. Se ei ole nimestään huolimatta oranssi, vaan valkoinen kukka keltaisella keskustalla, todella kaunis. Mandariini voi viitata Kiinaan, mistä moni varjohiippa on kotoisin, ymmärtääkseni tämä on siellä risteytetty.

Alan vähitellen toivoa myös omia risteymätaimia!

Mandarin Starin kuvaaminen on toistaiseksi vähän vaikeaa, kun vasta alimmat kukat ovat auki ja kasvi elää kahden kiven välisessä kanjonissa. Lajikkeella on jännittävät suuret, pitkänomaiset ja piikkireunaiset lehdet, joita kuvassa näkyy etualalla. Samaan kanjoniin on kylväytynyt myös rohtosormustinkukka, sen lehdet näkyvät vihreämpinä. 

Taustalla on ihana pikku puska, jota metsäjänis ei pystynyt talven aikana kokonaan kaluamaan, vaikka yritti. Ensi talveksi täytyy laittaa isompi ja tiheämpi verkko.

Se on tähtimagnolia, jossa on muutama karvainen nuppu, jotka ovat alkaneet raottua!

Siitä päästiinkin takaisin karva-asiaan ja omaan nuppuuni. Ransu voi ihan hyvin ja leppoisasti, aina ei vain saa ihan niin paljon huomiota ja ruokaa kuin tarvitsisi.

Koska on edelleen hyytävä tuuli, kalenteripoika muistuttaa myös untuvahousujen tarpeellisuudesta!

Metsätyräkki Euphorbia dulcis

Rohtosuoputki Peucedanum ostruthium

Tarhavarjohiippa Epimedium × rubrum

Tähtimagnolia Magnolia stellata

Ukkolaukka Allium hollandicum

Vaskivarjohiippa Epimedium × warleyense