Friday, 25 October 2024

Vielä kerran

 Myrkkyliljoja ja syyssahrameita, tällä kertaa varmasti viimeiset.

Alkusyksyllä hankittu ja ruukkuun istutettu tarhamyrkkylilja 'The Giant' teki viisi kukkaa. Mutta ei siinä kaikki; sieltä nousee vielä kaksi! Pitkään nuo viimeiset nuput pysyivät kasvin tyvellä ja ajattelin niiden olevan joitakin nuppujen suojatuppeja tai sitten vain valenuppuja, jotka eivät jaksa kehittyä kukiksi. Mutta niin vain kehittyvät! Tämä on ennätysreipas esitys.

Istutin ruukkuihin myös vasta tässä kuussa Hollannista saapuneet myrkkikset: Colchicum pannonicum (taemmassa ruukussa) ja 3 kpl turkinmyrkkylilja 'Purpureum'. Sen sipulit olivat jäätävän kokoisia, kaksi niistä mahtui juuri ja juuri samaan astiaan, kolmas pääsi omaansa.

Colchicum pannonicum (tai Colchicum autumnale ssp. pannonicum) vasemmalla, turkinmyrkkis 'Purpureum' oikealla. Kummassakin hieno väri. Pannonicum oli tehnyt nuput jo pussissa, ja kun se pääsi ulkoilmaan, alkoivat kalpeat nuput tummentua ja punastua. 
Kumpikin saa kukkia tuossa kuistin pöydällä niin kauan kuin kukkii, istutan kaikki ruukuissa oleilevat myrkkyliljat sen jälkeen maahan. Yhteensä viisi sipulia myrkkyliljoja tälle syksylle. 

Turkinmyrkkylilja 'Purpureum' läheltä. Ihana liukuvärinen ilmestys! Tätä lajia minulla ei vielä ollut, mutta nyt on tosiaan kolmin kappalein. Hinnat ovat sen verran edullisemmat suoraan Hollannista.

Vanhemmista myrkkyliljoista 'Lilac Wonder', tai ainakin sellaisena ostettu, vetelee viimeisiään.

'Waterlily' teki vain yhden kukan, mutta se on näin kaunis. Ja jännästi kaksivärinen.

Sen kanssa samassa kukkapenkissä kasvaa syysssahrameita, joiden kukista pörriäiset ovat ylen onnessaan.

Syyssahrami 'Conqueror' on lisäksi tismalleen saman sävyinen kuin asteri 'Little Carlow'. Täydellinen pari! Ainoa vain, että nyt vaahteroista ovat pudonneet lehdet ja syyssahramini ovat peittyneet lehtiin.
En muuten näe mitään eroa 'Conquerorin' ja tavallisen syyssahramin välillä, mutta ehkä tämä lajike on ihan pikkuisen kookkaampi. Siis kaksi millimetriä tai jotakin. Aurinkoinen lokakuu ja tavallista aikaisempi kukinta on ollut ihanaa, sillä kerrankin olen nähnyt syyssahramin kukkia auki.

Tyhmää kyllä, ne kaksi paikkaa, joihin olen syyssahrameita istuttanut, ovat vaahteroiden läheisyydessä. Tavallisina syksyinä syyssahramit tulevat puutarhassani kukkaan vasta loka–marraskuun taitteessa, mutta jostain syystä tänä vuonna ajoitus oli nappi. Sahramit nousivat viikkoja tavallista aikaisemmin. Sain ihastella niiden kukkia pari viikkoa ennen kuin...

... ne hautautuivat vaahteranlehtien alle. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy yksi hukkuva krookuksenkorsi.

Tänä syksynä hommasin uuden pussin jo heti alkusyksystä ja istutin niitä mäntyjen alle. Hahaa! Sieltä niitä nyt nousee, eikä karisevista männynneulasista kerry paksua peittoa sahramien päälle. Olenpa iloinen, että muistin tämän jo aiemmin keksimäni kuningasidean.

Lopuksi vaahteran alla kasvava syysmyrkkylilja 'Alboplenum'. Tämä on niin kaunis lokakuun auringossa. Huippusyksy tässäkin mielessä. Pitkä, lämmin ja aurinkoinen.


Syysmyrkkylilja Colchicum autumnale
Syyssahrami Crocus speciosus
Tarhamyrkkylilja Colchicum Speciosum-Ryhmä
Turkinmyrkkylilja Colchicum cilicicum

20 comments :

  1. Kivipellon Saila26 October 2024 at 10:22

    Kyllä nämä syksyn viimeiset ovat lähes yhtä tärkeitä meille ihmisille kuin pörriäisille kuin kevään ensimmäiset! Aika jännää, että siellä etelämeren rannalla kukinta niin syyssahrameilla kuin myrkkyliljoilla on myöhäisempi kuin täällä meillä. Meilläkin Waterlily kukki vain yhdellä kukalla. Tuo valkoinen Alboplenum on ihana ja meni ostoslistalle 💚!

    ReplyDelete
  2. Kivipellon Saila26 October 2024 at 10:22

    Kyllä nämä syksyn viimeiset ovat lähes yhtä tärkeitä meille ihmisille kuin pörriäisille kuin kevään ensimmäiset! Aika jännää, että siellä etelämeren rannalla kukinta niin syyssahrameilla kuin myrkkyliljoilla on myöhäisempi kuin täällä meillä. Meilläkin Waterlily kukki vain yhdellä kukalla. Tuo valkoinen Alboplenum on ihana ja meni ostoslistalle 💚!

    ReplyDelete
  3. Kivipellon Saila26 October 2024 at 10:24

    Oho, postaus tuli tuplana - yhteen kertaan sen vain kirjoitin 🤭

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joskus käy näinkin, parempi kaksi kommenttia kuin yksi taivaan tuuliin hävinnyt.
      Täällä on varmaan alkusyksy niin lämmin, kun meri lämmittää, etteivät nuo tajua syksyn tulleen. Tai en tiedä, mistä johtuu. Nythän syyskuu oli ennätyslämmin ja syyssahramit nousivatkin aikaisemmin.

      Delete
  4. Tammenlehdetkin peittävät todella tehokkaasti kaiken alleen. Jos jättäisi haravoinnin siihen, kun kaikki lehdet varisseet, niin olisi niin paksu kerros, ettei meinaa haravalla jaksaa niitä siirrellä. Näin nimittäin oli silloin, kun ostimme paikan. Kuolisikohan aluskasvillisuus lehtikerroksen alla. Täytyypä käydä metsässä katsomassa miltä yhden ison tammen alla näyttää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä olen nykyisin kasannut kaikki lehdet kukkapenkkeihin, vaikka kuinka paksuiksi kasoiksi, mutta ne auttavat kasveja talvehtimaan paremmin. Meille kun ei usein tule kunnon lumisuojaa.

      Delete
  5. Kauniita syyskukkijoita. Tämmöisiä mulla ei vielä olekaan. Pitääpä lukia tarkemmin, mitä nämä vaatis kukoistaakseen. Pahoin pelkään, että täällä saattaisi lumi haudata ne ennen aikojaan..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Myrkkyliljat kukkivat syys–lokakuussa, viimeiset ovat kukassa vielä marraskuun alussa, näin täällä minun puutarhassani.

      Delete
  6. Wonderful combination of 'Little Carlow' aster and autumn crocus! Their color truly matches!

    I have to admit I have no autumn colchicum! I haven't figured out if I like them or not. Leaves are so big in Spring and the flowering is just a brief moment in autumn. And those bending and breaking necks... :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Actually the flowering time is really rather long, at least if you plant several different Colchicums ;-) The C. autumnale is notorious for collapsing, but speciosus and its hybrids stand upright much better.
      You are so right about the leaves – they are sometimes enormous.

      Delete
  7. Ihania nämä syksyn viimeiset!
    Meilläkin syyskrookukset avautuivat, ekaa kertaa ikinä, upea syksy siis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa! Usein saa vain katsella niiden soukkia nuppuja.

      Delete
  8. Ihania ovat, kertakaikkiaan!
    Kun katson meidän alueen foregan ennustuksia, niin saattaa tänne tulla lumiräntää jo viikon päästä, huh.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ensi viikonlopulle on tännekin luvassa vain 5–6 lämpöastetta. Toivottavasti ei tule ihan karmeat kelit sinne!

      Delete
  9. Tänä syksynä olen ihaillut erityisesti maahan pudonneita lehtiä ja maata peittäviä värileikkejä... aivan kuin joku olisi asetellut ne matoksi, josta voi rapisten polkaista... aiheutuu jotenkin niin terapeuttinen ja rakastettava äänikin.... kaikilla aisteilla siis syksystä nauttien!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Värikkäät lehdet mattona maassa ovat aivan ihanan näköisiä. Ne eivät ole enää oksilla tuomassa väriä, mutta yhtä paljon ne ilostuttavat maassa (vaikka peittävätkin kukkia alleen).

      Delete
  10. Ihania myrkkyliljoja siulla on. Kivoja syksyn kukkijia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ne ovat tosiaan ihania ja kukinnasta on saanut nauttia pitkään, kun niitä on monia erilaisia ja eri puolilla pihaa.

      Delete
  11. Söpöjähän nuo ovat ja ilahduttavat syksyn viimeisimpien kukkijoiden joukossa. Tulee vain jotenkin hassu fiilis, kun pelkät kukat nousevat maasta. Dementikkokukkasia: lehdet unohtuivat :D 'Alboplenum' tosin on todella kaunis, olipa lehtiä tai ei.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehheh, dementikkokukkasia! Niiden ympärillä on aina sen verran muuta kasvillisuutta, etteivät minun silmiini ihan kaljuilta näytä – mutta ymmärrän poittisi. Toisaalta samahan se on keväisten kurjenmiekkojen kanssa, moni niistäkin näyttää maahan tökätyltä tekokukalta, jos niin alkaa miettiä. Mutta ah, miten ihania nekin ovat!

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!