Hailakat – vai valovoimaiset

 Monessa kasvissa on jotenkin valoisa ruska.

Sammalkeinun takana on loistojasmike. Kolme samanlaista on tontin yläreunalla, mutta jotenkin tämä männyn alla kasvava on kivoimman värinen. Varmaan siksi, kun se on pihan eteläreunalla ja näin ollen sen vaaleaa kauneutta saa katsella vastavaloon. Keinun vasemmassa päässä on tarha-alppikärhö 'Albina Plena', sillä on vaaleankeltainen syysväri. 

Siinä lähellä on lännenpagodikanukka, joka ei millään tahdo kasvaa sellaiseksi kolmimetriseksi, jota siitä toivoin. Se pysyy vuodesta – tai tässä vaiheessa jo vuosikymmenestä – toiseen alle minun korkuisenani. Mutta kivan värinen se on!

Entäs tämä sitten? Onko jonkun mielestä liian kalpea?

Kävin ystävän pihalla ja siellä oli tällainen. Minusta tämä on aivan huippuihana, loistaa kuin valosarja. Täytyykin käydä tutkimassa, onko oma köynnöshortensiani enää elossa ja ottaa siitä pistokkaita moneen paikkaan. Tämä yksilö kasvaa vanhaan omenapuuhun.

Palataan kotipihalle. Ransu esittelee juhannusruusun syysväriä. Se on ihan kiva, vaikkakin epämääräinen. 

Jättikokoisen puskan keskellä on kuivia oksia. Minulla ei vielä ole ollut rohkeutta raivata tietäni niitä leikkaamaan. Pitäisi olla haarniska.

Pionien ulkomuoto ei syksyllä silmiä hivele, mutta tässä amerikanpionissa on sentään jotakin väriä.

Kiinanpunapuu hivelee silmiä. Se vaihtaa hitaasti väriään punaruskeaksi.

Amerikanpioniksi kutsutaan usean pionilajin välisiä risteymä-siementaimia

Juhannusruusu Rosa spinosissima 'Plena'

Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides

Köynnöshortensia Hydrangea anomala ssp. petiolaris

Loistojasmike Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä'

Lännenpagodikanukka Cornus alternifolia

Tarha-alppikärhö Clematis Atragene-Ryhmä