Wednesday 29 July 2020

Päheet värit

Istuin päivänä eräänä tuossa kasvimaan penkillä Mustin kanssa ja katselin värejä. Lahonneiden hirsien takana on kuiva paikka koivun alla. Siinä on kuivan paikan heinikkoa ja kasveja, joille en ole keksinyt muutakaan paikkaa sekä etenkin kasveja, jotka ovat tehneet runsaasti siementaimia. Inspiroiduin aikanaan, kun näin Raakkilassa tontin reunamilla juuri tällaista heinikkoa, jossa oli runsaasti kestäviä perennoja seassa: idänunikkoa sun muuta, ylijäämäkasveja kukkapenkeistä.

Niinpä olen siirtänyt kohtaan harmaakäenkukkaa, joka on ollut vähän vaikea sijoittaa muualle, kun tämä on minulle liian neonpinkki. Mutta heinikossa se onkin todella kiva! Etenkin, kun tässä kasvaa luonnostaan keltamataraa, jonka keltaisuus korostaa hyvin tuota pinkkiä, jota muuten vihaisin, ellei se olisi tässä niin nappi. Totesin, että näyttää aika päheeltä.
Samanväristä liian räikeän pinkkiä harjaneilikkaakin olen tähän siirtänyt. Sitten tässä on pari pionia, joiden pinkeistä sävyistä en niin välitä. Hempeämpää sävyä löytyy aprikooseista ja valkoisista sormustinkukista, marjapuuron sävyisestä idänunikosta ja jostakin muustakin, jota nyt en muista.
Pari tummalehtistä pensasta: kirsikkaluumu 'Nigra' ja purppuraheisiangervo 'Diabolo', joka on vasta mini, kun se on oma pistokaskasvatus, tuovat hyvää vastapainoa shokkipinkille.

Eipä siinä vielä kaikki. Kasvimaan toisella laidalla uudessa ruusutarhassakin pinkittää kovasti. Viime vuonna hankittu ranskanruusu 'Charles de Mills' teki kaksi kukkaa, vaikka se on vasta hyvin matala – kuvassa edessä. Kauempana 'Rosa Mundi', välissä harmaakäenkukkaa tässäkin. Paikka oli niin heinittynyt, ja se on loistava kasvi auttamaan uusien alueiden valloituksessa. Saa se puolestani tähän jäädäkin, tästä tulee pinkkikeskittymä.

'Charles de Mills' lähikuvassa.

Iso vanha orjanruusu on joutunut saksien uhriksi, mutta se ei näy juuri missään. Leikkasin puskasta oikealle suuntaavat kaksi isoa oksaa, jotta sain siirrettyä keväällä istuttamani kameliajasmikkeen lähemmäs sitä. Sehän kasvaa todella kookkaaksi eikä voi olla ruusujen keskellä, sillä se peittäisi ne ennen pitkää (toiveajattelua, sillä peurat latvovat jasmikkeita ahkeraan). Jätin ruusun leikkuujätteen tähän piikkisiksi suojahäkkyröiksi, sillä peurat olivat käyneet syömässä pensaita. Vaikka juuri ruusun leikkuujätettä ei suositella jätettävän maahan sen alle, sillä mahdolliset kasvitaudit leviävät siitä takaisin ruusuun. Lisäksi en halua kissojeni astuvan ruusun piikkiin. Mutta kun on riittävästi ruusun oksaryteikköä, eivät ne edes yritä sekaan.

Näkymä on sekava, mutta kyllä se tästä muutamassa vuodessa selkenee, vaikka istutustyylini onkin villinpuoleinen. Ruusujen alle levittäytyy muuallakin mainioksi ruusun aluskasviksi toteamani keltalehtinen mäkimeirami 'Aureum' ja muualle liian shokkipinkki koristemansikka Lipstick. Oikealla jo toisen kukkavanan tehnyt ihanan sävyinen tarhasormustinkukka.

Romppalan Lindan lähettämistä aprikoosinvärisistä rohtosormustinkukista keräämistään siemenistä tuli ensimmäinen taimi kukkaan. Tämä on hyvin tumma punainen, tämän sävyistä minulla ei vielä ollutkaan, varmaan siksi, että en ole kylvänyt punaista sormustinkukkaa, vain valkoisia ja aprikoosisia. Mietin vähän, pitäisikö tämän kukkavarsi leikata ennen kuin siemeniä alkaa kehittyä, vaikka hieno onkin.
Taustalla näkyy lankoja: karhunvattujen köynnöskartiot ovat kaatuneet tuulessa niin monta kertaa, eivätkä telttakoukutkaan niitä pitele. Nyt sidoin tämän kartion yhteen vähän matkan päässä olevan katsuran suojaverkon tukitolppaan. Saaristossa ei pitäisi mitään köynnöskartioita harrastaa, ellei pulttaa niitä betoniin, ne ovat tuhoon tuomittuja, täällä tuulee aina ja kaikki lentää kumoon säännöllisesti.

On tällainen tumma punainen toisaalta valtavan hieno.

Näyttävän punainen on myös kasvimaalla kukkiva maloppi, kahden pussin siemenkylvön ainoa enää elossa oleva taimi. Ne itivät kyllä valtavan hyvin, mutta vuorottainen kylvöksen kastelun unohtaminen ja sitten hukuttaminen veteen ei hirveästi auttanut asiaa. Lisäksi tämän ainokaisen latvoi peura, mutta kuin ihmeen kaupalla se ei ole maistanut tätä hetkeen uudestaan, ja nyt saamme nauttia kukista.

Ihana väri!

Hajuherneet ja kehäkukat kukkivat toisessa laatikossa värien sekamelskana. Tällainen kasvimaatyyli on niin kiva, kaikki sekaisin. Maahan syksyllä jääneistä pikkuperunoista on muutama versonut, ja korianteri kylväytyy aina itse, kääpiösamettikukkakin ilahduttaa parilla itsekseen nousseella taimella. Kamomillasaunio kukkii siellä täällä. Tykkään kovasti siitä, että kasvit keksivät itse paikkansa, vaikka tässä ruutukaava onkin. Se on tehty rikottavaksi.

Yrttipenkissä kukkii kirjavalehtinen timjami monta viikkoa myöhemmin kuin tavallisempi vierustoverinsa. Mukavaa, että tyypit ovat porrastaneet näytäntönsä.

Karhunvatuista on korkeammat versot syöty, mutta ihan matalalta ei peura ole vaivautunut ja saan toivottavasti kerätä ensimmäisen pienen sadon. Tämä on 'Loch Ness', toinen on 'Tayberry' ja se ei kukkinut vielä tänä vuonna.


Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Karhunvattu – Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Keltamatara – Galium verum
Koristemansikka – Fragaria × rosea 
Maloppi – Malope trifida
Mäkimeirami – Origanum vulgare
Orjanruusu – Rosa dumalis
Ranskanruusu – Rosa Gallica-Ryhmä
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Tarhasormustinkukka – Digitalis × mertonensis
Timjami – Thymus vulgaris

28 comments :

  1. Näyttääpä kivalta. Puutarhassa saa olla mielestäni vähän villimpääkin yhdistelmää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä saa, olen ehdottomasti Gilles Clémentin Jardin en Mouvement -koulukuntaa, eli puutarhan täytyy muuttua koko ajan, kasvien kuuluu vaeltaa ja muodostaa uusia yhdistelmiä itsekseen kuten luonnossakin.

      Delete
    2. Täytyy laittaa tuo määritelmä muistiin ;-)

      Delete
  2. Hienoja, vahvoja pinkin sävyjä. Shokkipinkki on hieno sopivassa seurassa, mutta itsekseen isona ryhmänä on aika raju ilmestys. Mukavasti jätti peura sinullekin karhunvattuja maistiaisiksi. Toivottavasti marjojen kypsyessä ei tule nälkäistä rastasparvea :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Shokkipinkki on ihan kiva heinikossa, missä se talttuu siedettäväksi. Ai niin, täällä on kyllä rastaita melkoisesti, ehkä tuon voisikin verkottaa. Rastasverkkoa minulla ei ole, mutta kanaverkko suojaisi sekä linnuilta että peuroilta.

      Delete
  3. Karhunvattusatoa odotellessa, toivottavasti tämä ikuinen sade ei pilaa kaikkea. Katselin Porkkanan kartanolla valkoisen harmaakäenkukan purkkia, otin jo käteenikin että ostan mutta sitten päätin toisin, ihan liian valju minun makuuni. Pinkki saa jatkaa eloaan puutarhassa. Se on sellainen hyvä pinkki sopivasti annosteltuna. Kaunis on maloppikin, melkeinpä tumman punainen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, sataako siellä ikuisesti. Täällä on satanut sopivasti, outoa on kyllä se, että sadevesitynnyrit ovat jatkuvasti täynnä! Silti puutarhaa saa monin paikoin kastella, vaikka viime yönäkin tuli 4 mm. Syvemmällä, puiden alla, kuistin katon varjossa yms. paikoissa ei sade tunnu kastelleen maata juuri lainkaan.
      Valkoinen harmaakäenkukka on tosiaan valju, haamumainen, kun siinä on ne harmaat lehdetkin. Jossain kohdassa sen efekti voisi tosin olla ihan hyvä. Vaikka tummalehtisten vastakohtana. Mutta haamumaisista hohtopiikkiputki on ehdottomasti mahein! Sehän on kuin kauhuleffasta.
      Hyvin toteat, harmaakäenkukka on hyvä pinkki sopivasti annosteltuna. Ja arvostan sen kykyä tuottaa matalaa maata peittävää ruusukkeistoa.
      Malopin sävy on ihana, jos peura ei latvo sitä, niin ehkä saan siitä siemeniä ensi vuodelle. Se on tumma, makea ja pehmeä väri.

      Delete
  4. Jag tittade med avund på din cikoria när jag körde förbi, den är ju inte punk men har en spännande blå färg 😃 om den går att at frö ifrån skulle jag gärna prova och se om den trivs hos oss.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Det är en jättefin blå blomma. Det gör ju fröplantor ganska mycket. Och hjortorna äter den, men cikorian växer bara nya skott och mera blommor! Visst får du frö eller även unga plantor om jag får tillräckligt rot med. Den har en maskros-typ rot och ofta den går sönder när man gräver.

      Delete
  5. Heinät ovat aivan must juttu monen kasvin sävyjen taltuttajana. Muutenkin heinät sopivat niin kimppuihin kuin perennapenkkeihin, jos eivät ole sitten hanakasti leviäviä toisten tukahduttajia, jolloin meillä joutuvat tosi nopeasti kitkentäkasviksi:) Sinun puutarhassasi vallitsee ihanan sopuisa ilmapiiri!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi todella monet heinät kasvavat mätäsmäisesti, turhaan niiden viiruhelpityyppistä leviämistä pelätään.
      Kyllä täällä saavat lähes kaikki kukat kukkia ;-)

      Delete
  6. Kiva oma niitty ♥ Tuo harmaakäenkukan väri on kyllä tosiaan vaikea. Hyvin olet onnistunut sekoittamaan sen niittyyn. Ihana tuo Loch Nessin sato, mullakin muutama marja siihen tulossa. Teivadelma kiinnostaa, oletko saanut siitä aiemmin satoa? Minkä makuisia ovatten? Ihana tuo kivireunus tai onko se patio? En ole huomannut sitä aiemmin, onko uutta tuotantoasi kenties? Täällä myös valtavan tuulista aina vaikka saaristoa ei olekaan, kaikki lentää viuhuen ilmassa :) Betoniin pitäisi kaikki valaa...Onnellista alkavaa elokuuta saaristoon ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. En tiedä mitään teivadelman mausta, se ei ole vielä tehnyt marjaa, eikä kukkaakaan.
      Kivireunus on viime keväältä ja sen alla oleva kiveyskin, ovat osa kasvimaan kiveys-ikuisuusprojektia. Joka vuosi aina parilla neliömetrillä etenee. Varhain keväällä tuollaiseen on hyvin aikaa, nyt kesällä ei aika tunnu riittävän.
      Kiitos, hyvää elokuuta sinnekin!

      Delete
  7. Kauniita värisointuja tosiaan. Minulta taisi harmaakäenkukka kadota kokonaan. Nyt kun lupiininrehotus on poissa, näkyy villissä osassa yllättävän kauniita heiniä ja luonnonkukkia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ohhoh, voiko harmaakäenkukka hävitä. Minulla kun sen tuottamia siementaimia löytyy ihan nurmikoltakin. Ehkä se jostain vielä ilmestyy. Taitaa sen emokasvi aina kukinnan jälkeen kuolla, mutta se tuottaa niin paljon jälkeläisiä, että jatkumo on yleensä taattu.
      Teit loistourakan lupiinin karkottamisessa, mukava seurata, mitä paikassa alkaa kasvaa.

      Delete
  8. Kauniita pinkkejä, ihana kerrassaan tuo pinkki ruusu <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on kaunis, ensimmäiset kukat olivat vielä pieniä, kun koko pensaskin on vasta niin pieni, mutta kokoa pitäisi tulla ajan myötä lisää.

      Delete
  9. Ihania herkkuja siellä! Olen tänä vuonna kiinnittänyt huomioni monessakin paikassa loistavina kukkiviin harmaakäenkukkiin ja vähän ihastunut niihin. Aikoinaan ostin sen nimisiksi merkattuja taimia Honkkarilta, vaan ne osoittautuivat ihan toisiksi. Saa nähdä, jos joskus rohkenen hankkia ihan oikean harmaakäenkukan : )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harmaakäenkukka tekee triljoona siementaimea, multa saat kyllä :-D Ei kannata pelätä, taimet on todella helppo tunnistaa harmaista ruusukkeistaan ja myös kitkeä ihan nyppäisemällä pois suit sait.

      Delete
  10. Minulla oli harmaakäenkukkaa muutama vuosi sitten, mutta se ei oonistunut kylväytymään tiheäkasvuiseen kukkapenkkiini. Sitä pitäisikin muistaa hankkia taas, tykkään sen räväkkyydestä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No jopas jotakin, minulla kun se tekee siementaimia ihan nurmikollekin, ja se on sentään aika tiiviskasvuinen paikka itää. Toivottavasti seuravaa yritys onnistuu jäämään puutarhaasi, tuo harmaiden lehtien ja shokkipinkkien kukkien yhdistelmä on aika hauska.

      Delete
  11. Musti-söpöliini ( vaikkei isäntämiestä saisi noin nimitellä, sallinette loputtoman ihailuni Mustiin ja kaikkiin mustiin kissoihin:)) Komeakarva-Ransu taas maastoutuu hauskasti harmaiden reunakivien sävymaailmaan. Tykkään Saila vapaan boheemista tyylistäsi puutarhassa. Täydellisyys ja täydellisyyden tavoittelu on usein tylsää ja ennalta arvattavaa, roso se on mikä herättää mielenkiinnon! Mahtavia karhunvattuja saat pian syödä. Mulla kuoli ( yllätys) karhunvatunalku. Olis kiva maistaa miltä ne maistuvat. Ehkä joskus.

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti saa kyllä joka päivä kuulla olevansa söpöliini tai pantteri söpönaama tai mamman kulta :-D Hyvin se sen kestää kuin mies.
      Karhunvattuja löytyy isoista kaupoista rasioissa, hyviä ne ovat. Minullakin muuten kuoli ensimmäinen istuttamani, mutta sen ei pidä antaa lannistaa!
      Kiitos kauniista sanoistasi, meillä on sama filosofia :-)

      Delete
  12. Hieno mies siis Musti siitäkin kun kestää naisten lepertelyt eikä hikeenny<3<3 Ja kiitos vinkistä ja lohdusta karhunvattujen suhteen, täytyypä ostaa niitä, kun seuraavan kerran tulee mentyä isompaan markettiin.

    T: Musti-fani

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti tulee välillä oikein kerjäämään, parkkeeraa syliin kun istun sohvalla kutomassa ja on vähän tiellä, mutta ei suostu lähtemään ennen kuin on saanut tarpeekseen lepertelyä ja läheisyyttä ♥

      Delete
  13. Ihme on, jotta karhunvattukin piikkeineen kelepovaa noille peuroille! Tuolla mehtäalalla on meillä tuota pinkkii harmakäenkukkoo, pihassa olevasta penkistä se on hävinny. Kauniita kukkivia siellä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän ne ruusuistakin syövät oksia piikkeineen, pehmeitä osia. Kuivat oksat eivät enää kelpaa, mutta karhunvatun oksat eivät taida puutua edes. Aika jännä juttu, että sielläkin on kukkapenkistä harmaakäenkukka hävinnyt. Minulla siementaimia nousee vieläkin sellaisista penkeistä, joista päätin siirtää sen muualle vuosia sitten.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!