Friday 13 March 2020

Ihmeitä tihkusateessa

Menin muotopuutarhaan tutkailemaan Katharine Hodgkineita, kun huomasin niiden edessä lumikurjenmeikan nupun. Näitä istuttelin tähän syksyllä, mutta voi ihmettä, kuinka nopeasti nuppu onkaan maasta noussut!

Näitä olen sen sijaan jo tovin etsiskellyt. Pikkusinililja on hyvin aikainen, mutta on totta, että se ei ikinä ole ensimmäisiä kukkijoita, joten olin turhan hätäinen. Se kukkii silti hyvän aikaa ennen serkkuaan idänsinililjaa. Vaaleanpunainen söpöliini on lajiketta 'Rosea'.

Pikkusinililjat ovat todella hyviä leviämään. Tässä niitä kasvaa toissa talvena kukkapenkkiin levitetyn lampaanvillan seassa. Villa kerää tihkusateen pisaroita kauniisti.

Virvaliljakaan ei ole pihallani ikinä ensimmäisten joukossa, mutta se voi johtua kasvupaikasta. Joissakin puutarhoissa olen nähnyt tämän kukkivan aivan ensimmäisten kevätkukkien; talventähtien ja persiansinililjojen kanssa samaan aikaan.
Virvalilja siirrettiin pari vuotta sitten omasta Bulbocodium-suvustaan Colchicumiksi eli myrkkyliljojen joukkoon. En ryhdy siirtämään sitä blogini tunnistesanoista, se olisi loputon urakka, jos aina kasvien muuttaessa kävisi kaikki vanhat postaukset läpi. Mutta klikkaamalla Bulbocodium-sanaa sivun alalaidassa löytyvät varhaisimmat virvaliljajutut, jos kiinnostaa.

Sitten vähän arkirealismia. Tälle kukkapenkille ei riittänyt verkkoa, joten suojasin sen kaatamani vaahteran oksilla tuholaisten hampailta. Sitten suojasin jo vaaksan mittaiseksi venyneen Fritillaria raddeanan lehdillä ja heinällä, kun en muutakaan keksinyt (kaikki reikäiset villapaidat ovat jo käytössä). Nyt kun on luvassa vähän kylmempi viikonloppu. Toivottavasti tämä riittää. Tyyppi on venynyt käsittämätöntä vauhtia.

Pyörähdin kohti muotopuutarhan kolmatta penkkiä katsastamaan 'Dionysus' -lumikellot. Ihanasti pisarat koristavat niitäkin. Sadesää on paras kuvaussää, tulee niin ihanat värit kuviin! Tykkään kovasti myös ruskeiden lehtien ja kevään tuoreen kasvun yhdistelmästä, loistava kontrasti, elämän kierto; yhden loppu ja uuden alku.

Ihmeekseni huomasin Dionysusten lähellä kevätkurjenmiekan nupun! Näitä olen osannut etsiä, sillä nämä ovat kasvaneet tässä vuosikaudet. Silti voin vannoa, että viimeksi katsoessani näin vain pari lehteä. Tämän yhden lisäksi löytyi jo toinenkin yksilö nupulla.
Nämä kevätkurjenmiekat ovat ihmeen luotettavia, toin värisekoituspussin Ranskasta jo lähemmäs kymmenen vuotta sitten. Suurin osa ei jäänyt pitkäikäiseksi (lähinnä ne keltaiset ja purppuraiset), mutta yksi tai kaksi sinistä kukkaa nousee joka vuosi.

Loppuun vielä iloisia uutisia erikoisuusrintamalta. Muscari vuralii -helmililja on elossa ja meinaa taas kukkia! Tämähän kukki ekaa kertaansa viime keväänä, ja selvästi on selvinnyt talvesta hyvin.
Myös tämän lähellä kasvava ihanaakin ihanampi atlantinsilililja on elossa, mutta ainakin viime vuonna se kukki vasta kesäkuussa. Sen suhteen olinkin toiveikkaampi, sillä se on kotoisin Atlantin rannikolta Portugalista Norjaan, eli takuulla sietää märkää talvea erinomaisesti. Sen sijaan tämä helmililja on turkkilainen laji ja kaipaa ainakin kesäkaudelta kuivuutta – sellaisen se totisesti saikin, mutta syksy ja talvi olivat toista maata. Onneksi se on elossa!


Atlantinsinililja – Scilla verna
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Lumikello – Galanthus
Lumikurjenmiekka – Iris histrioides
Pikkusinililja – Scilla bifolia
Virvalilja – Colchicum vernum

20 comments :

  1. Mitä ihania kevään yllätyksiä. Pakkasta on luvattu tännekin, sen verran että suojaamista on mietittävä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti versot sielläkin pärjäävät! Toisaalta eikös kevät ole aina tällaista, että välillä tulee pakkasta, joten luulisi kasvien sen sietävän.

      Delete
  2. Tuossa lumikellossa on paljon samaa viehätystä kuin kesälumipisarassa♥

    Olen istuttanut tavallista scillaa vaaleanpunaisena. Nyt suosikkini on mongolianvaahteriden alle leviävä sini-valkoinen scillamatto. Kymmenen parhaimman puutarhakuvani joukkoon kuuluu kuva valkoisesta scillasta.

    Kuulun facebookissa siihen ryhmän, jonka nimi on Magnolia - hulluus ja intohimo. Näin eilen niin järkyttävän ihanan magnolian, että olin sitä jo tilaamssa eli meillä on nälkä vielä toiseen. Sen nimi on Black Tulip♥ Onneksi siellä oleva asiantuntijaherra pelasti minut varmalta pettymykseltä eli ei onnistu täällä. Messelillä sen sijaan on näillä korkeuksilla muitakin yrittäjiä kuin minä. Ja oliko muutama vyöhykkeetlä IV!

    Meille iski just hurja pakkanen ja luntakin on tullut eli kirja käteen ja jotain herkkua...

    ♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lumikellolla ja lumipisaralla on tosiaan sama ihana raikas väritys. Ja onhan näissä kerrotuissa lumikelloissa kukalla enemmän leveyttä, ihan kuin lumipisaroilla! Kevätlumipisaroiden nuput vasta ovatkin nousussa, kesälumipisaroista näkyy vasta vähän lehtien alkuja.
      Scillamatto on ihana, haaveissa minulla vasta, onneksi ne tekevät kuitenkin itse leviämistyötään.
      Black Tulip omaa tosiaan arkaa perimää, mutta onneksi teillä se Messel pärjäilee! Toivottavasti pakkanen ei sitä nyt koetellut.

      Delete
  3. Voi noita kevään pikku ihmeitä. meillä niitä saa vielä odottaa. taas tuli vaihteeksi hiukan launta ja pakkastakin liki -10° taas kerran vähän rlven tuntua.
    Ihanaa kevään jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sinne tuli varmasti kovempi pakkanen kuin tänne, täällä oli vain yöllä muutama aste miinuksella ja tänään kevät jatkuu. Pysyhän terveenä!

      Delete
  4. Ihana tuo vaaleapunainen pikkusinililja! On se vaan myönnettävä, että vaaleanpunainen on suosikkivärini kukissa, vaikka välillä hetkellisesti innostunkin muista väreistä. Aito sininen, ei mikään punaiseen vivahtava, tulee hyvänä kakkosena. Sulla kasvaa vaikka mitä ihanuuksia ja erikoisuuksia. Kiitos, kun päivittelet niiden kuulumisia ahkerasti. Ihana päästä blogisi välityksellä seuraamaan niiden kasvua. Kivoja keväthetkiä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo pikkuruinen vaaleanpunainen on todellakin söpö. Nuppuisena se on vaaleanpunaisin, kukat haalistuvat auettuaan lähes valkoisiksi.
      Kiitos, mukavaa kevään bongailua sinullekin!

      Delete
  5. Voi ihana: vaaleanpunainen sinililja! Tahtoo kanssa! Hellyttäviä nuppuja sieltä kurkistelee vaikka miten paljon. Pian kukkii joka puolella. Mukavaa lauantai-iltaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on todella söpönen! Tavallinen sininenkin pikkusinililja tuntuu olevan melkoinen harvinaisuus puutarhaliikkeissä, mutta en ymmärrä, miksi.
      Kiitos, rentouttavaa viikonloppua sinullekin!

      Delete
  6. Ihmeellisiä kevään merkkejä teillä on. Suloisia valo- ja väripilkkuja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kevään ensimmäiset kukat ovat niin ilostuttavia, vaikka tänä talvena saikin nauttia jouluruusun kukinnasta koko talven.

      Delete
  7. Suloisia herääviä kevään airueita! Täällä vielä uinuvat ja uinukoot vaan, koska pakkasia on luvassa seuraavat kymmenen vuorokautta joka yöksi. Iloitaan, että sieltä etelästä se kevät on jo hyvää vauhtia tulossa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä näyttää olevan joinakin öinä pakkasta, mutta joinakin ei. Lämpimänä päivänä kevät edistyy huimaa vauhtia, vaikka yöllä olisikin ollut pakkasta.

      Delete
  8. Pikkusinilija päätyi kauppalistalleni:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä vaaleanpunainen 'Rosea' on todella suloinen, mutta tavallinen sininenkin on aivan ihana ja hieman idänsinililjaa aikaisempi.

      Delete
  9. Kylläpä siellä piipottaa, kaikkii kaunista on nousemassa! Kun vuan säilysivät syöjiltä ja ei pakkastakaan tulis!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pakkasta näkyy olevan ennusteessa vain pari astetta joinakin öinä, eli ei paljon mitään. Kun viime viikonlopusta selvittiin, niin ilmeisesti kevät nyt jatkaa etenemistään ainakin siihen asti, kunnes ei etene :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!