Erikoista tässä keväässä on se, että Rohaniin en levittänyt raakavillaa ja silti sielläkään ei ole paljon mitään syöty, paitsi kuvassa oikealla kasvavan marhanliljan kaksi vartta kolmesta sai kokea pään katkaisun heti sen jälkeen, kun olivat lähteneet maasta kasvuun.
Hyasintti 'Woodstock' hohtaa Rohanissa, jossa teema on periaatteessa tumma-valkoinen, mutta käytännössä tietysti vähän kaikkea. Rakastan näitä punajuuren värisiä varsia, jotka kannattelevat täyteläisen purppuraisia kukintoja.
Näsiän kukinta alkaa haalistua, mutta on kuihtuvanakin kaunis. Oikealla on jonkin koristelaukan isot lehdet, taisi olla 'Mount Everest' tai muuta kookasta.
Rohanissa on ripaus ruosteenoranssiakin vaskivarjohiipan muodossa. Varjohiipat ovat hurjan hienoja jo nupulla. Oikeastaan pääsyy näiden päätymiseen Rohaniin on se, että lehdissä on hienoja ruskeita kuvioita.
Nyt nuo ensimmäiset kukinnot alkavat avautua: vaskivarjohiippa 'Orangekönigin'. Kuvien ottamisen välillä on viisi päivää.
En hirveän tarkasti käy syynäämässä Rohanin istutuksia näin keväisin, sillä siellä ei ole varsinaisia kevätherkkuja näsiän lisäksi. Paikka on hitusen varjoinen, pari mäntyä langettaa varjon jo puolenpäivän jälkeen. Kannattaisi varmaan syynätä, sillä löysin ensinnäkin pari kirjopikarililjaa, joita olen tänne joskus istuttanut mutta en koskaan nähnyt kukassa, ja kylmänkukan! Se on ketokylmänkukka 'Rote Glocke'.
Suurta iloa aiheuttaa pikkuruinen loistokevätesikko 'Silver Lace Black', ystävältä saatu herkku, joka viihtyy vuodesta toiseen, vaikka itse istuttamani 'Gold Lace Blackit' ovat hävinneet.
Rohanista avautuu näkymä metsäpuutarhan poikki muotopuutarhaan päin.
Punakoristeraparperi on noussut maasta kaivon vieressä. Aurinkoisempi paikka toisi varmaan tämän joskus kukkaan, mutta olkoon – haluan kaivon viereen komeita lehtiä.
Vaaleamunkinhuput nousevat joka vuosi. Tämä on näköjään varma talvehtija, toisin kuin on joskus väitetty – ainakin täällä lounaissaaristossa, siis.
Luulin 'Victorian Brooch' -imikkää punakukkaiseksi, mutta ei se mitään – tämä on vallan hurmaava näinkin.
Siitä päästään aasinsiltaa viktoriaaniseen runoilijattareen Elizabeth Barrett Browningiin, jonka mukaan nimetyt tähtinarsissit ovat juuri avanneet kukkansa mäntyjen alla. 'Barrett Browning' kuuluu narsissiryhmään 3 eli pienitorvisiin.
Samassa mäntyjenaluspenkissä herättää suurta iloa kurjenpolvi, joka kuihtui ja hävisi viime kesänä kuivuuteen. Onneksi se onkin elossa, se päätti vain luovuttaa siltä vuodelta ja lähteä lomalle. Tämä on tummalehtinen kyläkurjenpolvi 'Midnight Ghost', joka on valkokukkainen siinä, missä 'Midnight Reiter' on sinivioletti.
Laitoin pohjattoman kukkaruukun sen paikalle viime kesänä, jotta muistan kastella sitä kohtaa ja tarkkailla, jos se nousee vielä kuitenkin. Puutarha palkitsee kärsivällisyyden silloin tällöin.
Aiemmin kukintansa aloittaneet 'Teal' -torvinarsissit (ryhmä 1) kukkivat yhä.
Ransu toivottaa kaikille mammoille hyvää äitienpäivää!
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Imikkä – Pulmonaria
Ketokylmänkukka – Pulsatilla vulgaris
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Näsiä – Daphne mezereum
Punakoristeraparperi – Rheum palmatum var. tanguticum
Tähtinarsissi – Narcissus × incomparabilis
Vaaleamunkinhuppu – Arum italicum
Vaskivarjohiippa – Epimedium × warleyense
Sunday, 12 May 2019
Tummaa, vaaleaa ja viktoriaanista
Tunnisteet:
arum
,
epimedium
,
fritillaria
,
geranium
,
hyacinthus
,
metsäpuutarha
,
narcissus
,
primula
,
pulmonaria
,
pulsatilla
,
rheum
,
rohan
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Kirjopikarililja...sehän se on nimeltään! Piti meillä taukoa kukkimisessa, mutta näkyy taas kukkivan! Saisi keli vähän lämmetä...ulos tekisi mieli!
ReplyDeleteNo niin! Kiva, että nimi löytyi ja etenkin, että se kukkii jälleen! Viileää on. Nyt on paras pitää vauhti yllä pihahommissa, ettei jäädy :-D
DeleteHyvä idea laittaa pohjaton ruukku merkiksi, samalla se varjostaa kasvia jos lähteekin nousuun.
ReplyDeleteUpean punainen ketokylmänkukka.
Tjuu, ja muuten ei oikein ole hävinneillä kasveilla sitäkään toivoa, kun syksyllä olisin varmaan istuttanut jonkun sipulin siihen paikkaan ja silponut viimeisenkin hengissä sinnittelevän juurenpalan.
DeleteTuo Rote Glocke on aika yleisesti myynnissä ja minusta nätimpi kuin jotenkin pönäkämmät Papageno-lajikkeet. Niissäkin olisi punaisia, mutta niistä puuttuu sirous.
Niin nättiä ja runsasta kukintaa.
ReplyDeleteTummat varret on ihania 💜
Hyvää kissaäitienpäivää ❤️
Pojat pitäkää mammaa hyvänä!
Ihania kukkia nyt on! Katsoin tuota Woodstockia sillä silmällä, että miltä se näyttäisi, jos sillä olisikin vihreä varsi. Silloin se olisi jotenkin lähes pinkki! Kun nyt taas se on selvästi tummanpuhuva. Tietysti niitä kannattaa istuttaa hyvän nimenkin takia, hippiaikojen kunniaksi ;-)
DeleteKiitos ja hyvää kissamammapäivää sinnekin! Pojat tuhisevat sängyssä... on hieman viileää heidän makuunsa.
Ihanuuksia kerrakseen! Kaunis varjohiippa ja esikko. Ransulle rapsuja..
ReplyDeleteRansu kiittää!
DeleteHyvää kissamammapäivää 😻
ReplyDeleteMelkoiset herkut on nyt tarjolla, tykkään, tykkään ja tykkään 🖤
Kiitos, samoin sinne hyvää kissamammapäivää!
DeleteNämä ovat ihan just sellaisia sun kasveja :-)
Kiitos Ransu! Kiva päivä olikin :)
ReplyDeleteMukava kuulla :-)
DeleteVoi miten hieno juttu, että loistokevätesikko Silver Lace Black on kotiutunut puutarhaasi! Omani taantui sinniteltyään jonkun vuoden, olisi ollut viisasta kokeilla toista paikkaa ennen kuin se katosi kokonaan. Ja niin kiva kuulla, että kasvejasi on pureskeltu aikaisempaa maltillisemmin!
ReplyDeleteSe on erityisen ihanaa, koska olen saanut taimen sinulta sen sijaan, että olisin itse ostanut. Kumma juttu, mutta omat Gold laceni, joita oli vieläpä useita, tekivät juuri samanlaisen katoamistempun muutamassa vuodessa. Siirsinkin jotakin niistä, mutta sekään ei auttanut. Onneksi tuo yksi ihana näyttää viihtyvän.
DeleteNiin kauniita kukkijoita! Ransulle halirapsuja❤️ Leppoisaa äitienpäivä iltaa❤️
ReplyDeleteRansu kiittää :-)
DeleteKiitos, samaa sinne!
Hienoa, että kasvisi ovat saaneet olla paremmin rauhassa kuin aiemmin.
ReplyDeleteNiin upea tuo esikko. Samoin hieno väri kylmänkukallasi, onneksi huomasit sen. Sinulla on kauniit näkymät puutarhassasi.
Täytyy toivoa, että peuroja ei jatkossakaan täällä vieraile, vaikka tässä lähellä niitä kyllä paljon näkyy.
DeleteOnpas kaunis oranssi vaskivarjohiippa. Kaunis valo kuvissa ja paljon taas muutakin ihasteltavaa. Pysykööt valkohännät jatkossakin poissa!
ReplyDeleteToivottavasti pysyvät!
DeleteMinulla ei varjohiippoja ole yhtään. Hieno väri kylmänkukassasi. Peurat on meilläkin melkoinen ongelma mökkipihassa ovat kuin kotonaan.
ReplyDeletePeurat ovat todellinen harmi, sillä sinäkään et sitten voi kasvattaa melkein mitään, ellei ole aitausta istutusten ympärillä. Täällä on ollut ongelmallisen tiheä peurapopulaatio jo noin kymmenen vuotta, mutta en muista, että ne olisivat ikinä syöneet varjohiippoja - niitä kannattaa senkin vuoksi istuttaa.
DeleteIhanat hyasintit ja tua vaskivarijohiippa. Jospa sun aitaukset tehuaa niihin penteleisiin. Kai niiski yksilöt vaihtuu, eiväkkä kaikki oo yhtä hatkia sun puutarhan antimien perähä. Kevääsestä puutarhasta löytyy aina joitaki ihania yllätyksiä.
ReplyDeleteAitauksista on varmaan jotain apua, vaikka koko piha ei olekaan ihan vielä aidattu. Kyllä se osan niiden kulkureiteistä tukkii. Aiemmin oli ihan peuranpolku parissa kohtaa, mistä ne kulkivat jatkuvasti. Ovat toki oppineet hyppäämään toisesta kohtaa.
DeleteIhanaa, että nyt kevätkukista pääsee pitkästä aikaa nauttimaan! Katson ja kuvaan niitä joka päivä sillä ajatuksella, että ehkä huomenna niitä ei ole - oikeastaan ihan mukava juttu, tulee arvostettua niitä todella.
A lovely walk through your garden...
ReplyDeleteAnother lovely post...I especially like the flower translated as "Orangekonign".
ReplyDeleteThank you for your lovely comments Meggie. That plant is an Epimedium, in English-speaking regions the cultivar is also known as 'Orange Queen'. I hope you find it in your local nursery.
Delete