Jymylöytöjä

Ensimmäiseksi aamulla huomasin nämä auenneet tähtisahramit (lajike 'Roseus') keittiön ikkunasta. Nyt jo! Eilen ne eivät vielä näyttäneet valmiilta avautumaan, mutta näillä onkin niin soukat nuput, että niitä on vaikea arvioida. Ei siinä muu auttanut kuin mennä makaamaan maahan rähmälleen ja ottamaan kuvia ennen aamukahvia. Taustalla on uusia nuppuja, jotka avautuvat ehkä huomenna.

More crocuses! And a lot of stuff and what not! There is nothing a sunny day can't do!

Vaaleajouluruusu oli laonnut yön pakkasessa, mutta yhdentoista aikaan kukkavarret olivat jo nousseet takaisin pystyyn.

Pakkasta oli ollut sen verran, että varjopaikassa sijaitseva mutapuutarha oli riitteen peitossa vielä iltapäivälläkin. Punaiset pystyt kaislat vedessä taustalla ovat kirjosorsimoa.

Aurinkopaikassa sen sijaan tapahtui. Ensimmäinen 'Katharine Hodgkin' -kurjenmiekka avautui! Puoliksi.

Toiset seuraavat perässä. Viime vuodesta viisastuneena suurin osa näistä on nyt verkkojen suojissa. Verkkoja tarvittaisiin niin paljon, oikeastaan koko puutarhan ylle, jotta kaikilta tuhoilta säästyttäisiin, joten täytyy valita, mitä milloinkin haluaa suojata. Joidenkin versojen päälle olen heitellyt vain risuja ja toivon, että sekin auttaa. Verkko kun on niin kallista, nyt kävin hammaslääkärissä ja siihen menivät verkkorullarahat tältä erää. Edes jokin asia menee minullakin puutarhan edelle...

Eilen illalla perehdyin puutarhapäiväkirjaani ja tänään tiesin, mistä paikasta etsiä näitä... ta-daa! Tässä on pihani ihka ensimmäinen virvalilja ikinä! Näitä pitäisi nousta hieman lisääkin, mutta en vielä löytänyt enempää kuin tämän yhden. Tämäkin on erittäin aikainen kevätkukkija, kuten tästä huomaamme.

Tässä välissä Ransu lähettää terveisiä.

Ja lopuksi päivän ehkä jymyin asia. Siivoilin pihalla, kun yhdessä varjopaikassa silmiini osui kirkkaan keltaista. Se on paikka, jonne olen kipannut maata, kun olen jostakin kohdasta sitä kaivanut. Olen ilmeisesti onnistunut heittämään sinne myös multaa, jossa oli talventähden mukuloita! Voi jysäys. Siellä niitä kukki iso tupas. Se ei ollut voinut olla siinä montaa vuotta sillä siementaimia ei ollut ollenkaan, mutta tupas oli komea. Mitä ihmettä?
Olen joskus vuonna yksi saanut Aarno Kasvilta erikoisempia kevätkukkia, ja tuolloin en vielä pitänyt puutarhapäiväkirjaa. Ihmeellisiä lajeja onkin putkahtanut vähän ihmeellisistä paikoista, joihin minulla oli varmasti sillä hetkellä joku näkemys, ehkä tämä onkin sitä perua. Joka tapauksessa: mahtavaa!!
Uskallan arvella tämän olevan italiantalventähteä, sillä tällä on niin vihreät ja aika kookkaat lehdet, ja koko kasvi on roteva. Tosin varjoisa kasvupaikka tietenkin vaikuttaa lehtien ja kasvin kokoon. Istuttamistani italian- ja turkintalventähtipusseista näyttää tulleen vähän kumpaakin lajia sekaisin, mutta niissä on niin pienet erot, että en uskalla varmaksi arvata, kummasta lajista milloinkin on kyse. Turkintalventähdellä pitäisi kai olla vähän ruskeanvivahteiset ja ohuemmat (varsi?)lehdet, ja sellaisiakin yksilöitä pihallani on. Ja ne ovat paljon matalampia kuin tämä.
Joka tapauksessa kaivoin tämän hurmaavan paakun ylös maantäyttöalueeltani ja siirsin parempaan paikkaan, josta lumi sulaa ensimmäisenä keväällä. Toivottavasti tähdet viihtyvät uudella paikallaan, vaikka se on huomattavasti aiempaa valoisampi!
Voi tätä iloa!

Italiantalventähti – Eranthis hyemalis
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Turkintalventähti – Eranthis cilicica
Tähtisahrami – Crocus tommasinianus
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Virvalilja – Bulbocodium vernum