Kostea kevätniitty

Tämä on uusi alue, joka puutarhamittakaavassa tarkoittaa, että aloin tehdä tätä neljä vuotta sitten.

The damp spring meadow is an area around the (former) flagpole. This is totally inspired by British parks and gardens with their spring meadows, often under trees. My tree will be the flagpole, or rather, the top half of it which will be a hop pole. The yellow-leaved hop already grows so I'm in a bt of a hurry to set the pole.

Tässä kevätniittyalue suunnilleen koko laajuudessaan, eli suuri se ei ole. Koko on noin 3 x 5 metriä. Lipputangon jalkaan tulee toissasyksynä kaatuneen tangon yläpää, johon kiipeilee keltalehtinen humala. Se on jo kasvussa, joten tangon pystyttämistä voisi ehkä harkita.

Tämä on tonttini märintä aluetta. Paikan ostaessani tämän olivat vallanneet koiranputket ja nokkoset, jotka äitini ansiokkaasti ensimmäisen kerran niitti viikatteella. Sen jälkeen aloin leikata aluetta ruohonleikkurilla.
Koska en ole nurmikenttien ystävä, aloin pian visioida tähän jotakin muuta. Brittein saarilla näkemäni hurmaavat kevätniityt mielessäni aloin etsiä kasveja, jotka sietäisivät kosteutta.
Ensimmäisenä syksynä istutin posliinihyasinttia, se soveltuu monenlaisille kasvupaikoille ja asettui tähänkin mukavasti. Seuraavana syksynä oli vuorossa kerrannaiskukkaisen puistolumikellon sipuleita. Niistä nousi muutama, jotka ovat jo tehneet kavereita. Seuraavana vuonna istutin kirjopikarililjaa, se viihtyy kosteilla niityillä. Ranskassa olen kirmannut kirjopikarien täplittämällä kevätniityllä Cognacissa. Kirjopikarililjat nousivat tässä hyvin, mutta niitä vaivaa se, että peura tai jänis käy popsimassa niistä varsien latvat. Aloin suojata pikarililjat kartioilla, jonka jälkeen jäljelle jääneet kolme kappaletta ovat viihtyneet ja kukkineet.

Koiranputki ja nokkonen pyrkivät edelleen puskemaan ylös, mutta kitken niitä joko yksitellen tai oletan, että ne taantuvat, kun alueen voi loppukesällä leikata ruohonleikkurilla säännöllisesti. Olen parina kesänä jättänyt tämän rehottamaan, ehkä epäviisaasti, mutta tehty mikä tehty. Ovathan koiranputken liuskoittuneet lehdet varsin kauniit, huntumaisista kukista puhumattakaan! Minulla on ristiriitainen suhde siihen kasviin. Tähän on myös kylväytynyt yksivuotista rikkaruohoa punapeippiä, se on hyvin kaunis kukkiessaan pinkkinä sipulikukkien välissä.
Viime syksynä panostin tosissani sipulien istuttamiseen ja hankin assyrianpikarililjaa, erilaisia narsisseja ja tähtihyasinttia. Merkillistä kyllä, assyrianpikarililjaa ei ole syöty. Luulisi, että se maistuu yhtä hyvin kuin kirjoversio.

Muutamat narsissit kestävät kosteutta paremmin kuin toiset. Lukemani mukaan virvanarsissi kestäisi kosteaa, mutta se ei näytä nousseen ylös lainkaan tai sitten se ei kuki vielä. Ainakin kaksi narsissilajeista on selvästi vielä nupulla. Orkideanarsissi näyttää viihtyvän, tässä kukkii valkoinen 'Thalia' ja suloinen pienikukkainen hailakankeltainen tasetti 'Minnow'. Toisaalla kasvava 'Silver Chimes' olisi myös hyvä tähän, joten siirrän niistä kukkimisen jälkeen osan tänne. Myös Narcissus moschatus on Villi niityn mukaan sellainen laji, jonka pitäisi soveltua tähän paikkaan.
Pelkkää narsissiniittyä en silti halua. Lipputangon vierellä on tupas kesälumipisaraa ja nousussa on suippoja sinitähtihyasintin lehtiä. Sekin pitäisi olla omiaan tämätyyppiselle kasvupaikalle. Joitakin versoja on tosin selvästi syöty. Jatkoraporttia seuraa.

The species that seem to have a liking for the place are Puschkinia scilloides, Galanthus nivalis, Fritillaria meleagris and F. uva-vulpis – although either deer or hares eat the snake's head fritillary shoots – and several narcissus: 'Thalia' and 'Minnow' are in bloom, two species are still in bud. Quamash is in leaf and there are signs that somebody might eat it too.

Alue kokonaisuudessaan, Ransu esittelee (lipputangon jalan vieressä). Aivan kostean niityn takakulmassa kasvaa japaninlehtikuusi. Taustalla on laho saunani, jota olen kaivanut maasta esiin. Sen ja tämän niityn välissä kulkee pieni oja. Ojia on pihallani aika monta ja tämä on niistä märin, mutta en halua salaojittaa ja täyttää niitä, vaan käytän ne kosteikkokasvillisuuden kasvupaikoiksi. Sammakotkin tykkäävät.

Lopuksi päivän Ransu-kuva kaikille Ransun ystäville. Puolivalmis kompostikehikko on ilmeisesti hyvä vartiopaikka. Vai odottaakohan Ransu, että tämä bussi lähtisi Tampereelle, vaikka Unnan luokse?
Suloista sunnuntaita!

Assyrianpikarililja – Fritillaria uva-vulpis
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Humala, keltalehtinen – Humulus lupulus 'Aureus'
Kesälumipisara – Leucojum aestivum
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides
Puistolumikello, kerrannaiskukkainen – Galanthus nivalis 'Flore Pleno'
Sinitähtihyasintti – Camassia quamash
Tasetti – Narcissus tazetta
Virvanarsissi – Narcissus bulbocodium