Päivänvarjoja ja öttiäisiä

Pyjamaluteet pitävät bileitään sarjakukinnoissa. Pidän monista ötököistä, mutta nämä hassut raitapaidat taitavat olla lemppareita.

Siitä päästäänkin toiseen lempiaiheeseeni, sarjakukkaisiin. Kylvin joskus rikkaporkkana 'Daraa', joka on tummanpunakukkainen, mutta se kylvös epäonnistui. Ei näiden vaikeita pitäisi olla, mutta jos sattuu olemaan poissa ja on kuivaa, pikku taimet kuolevat äkkiä.
Sitten pari vuotta sitten syksyllä kylvin tyhjentyneeseen kasvimaahan 'Purple Kisses' mixin ja se iti hyvin. Varhain keväällä lehtiruusukkeet näyttivät oikein hyviltä. Sitten, kun seuraavan kerran menin katsomaan, olivat rastaat viskelleet taimet ylös maasta. Pari sain pelastettua ja istutin ne johonkin näille main Rohanin loppupäähän. Nyt odotan jännityksellä, tuleeko näihin ollenkaan punerrusta, vai onko edessä taas uusien siementen tilaaminen.

Kyllä kai tässä hailakkaa punerrusta on? Valkokukkaiset ovat nupulla enempi vihreävalkoisia. Nekin ovat ihania, mutta joudun jo kitkemään niitä urakalla, sillä ne jyräävät pienemmät vieruskasvit alleen. Rikkaporkkanassa on ehkä kaunein sarjakukkaisten kukinto, mahtava haarautumiskyky ja pitkä kukinta-aika, joten missään nimessä en aio niitä kaikkia hävittää.

Ystävältä saatu vanha pioni kukkii tässä vieressä.

Se on ovelasti naamioitunut ruusuksi, sillä kukka on änkeytynyt aivan William Shakespeare 2000 -ruusun verson viereen. Rohanin loppupää alkaa olla hempeyden vallankumousta! Penkinhän piti olla dramaattinen. Kunhan Shakespeare avaa samettisen tummanpunaiset kukkansa, tunnelma muuttuu taas.

Penkin alkuosa oli keväällä kiinnostavin, nyt se on muuttunut tummakurjenpolvien kukinnan loppuvaiheessa jännäksi harsupilveksi. Ransu esittelee.

Mielenkiintoisin on tällä hetkellä keskikohta, jossa kukkivat viinilaukat, purppuratulikukat ja lähes mustakukkaiset harjaneilikat. Etelänruusuruohon kukinta on juuri alkanut. Pystykasvuinen koristeheinä on tähkähelmikkä.

Iso lipstikkapuska toimii näille taustana ja rytmittää Rohan-penkkiä, pensaiden ja puiden kasvua odotellessa.

Sulkakellukan siemenhahtuvat ja harjaneilikan kukkanuput ovat samanlaisia pörröpäitä.

Tässä näkymä Rohaniin mutapuutarhan toiselta puolelta, niin näkyy vähän sivuperspektiiviä. Päädyistä käsin kuvatessa kun kaikki lytistyy yhdeksi mytyksi. Mutapuutarhan reunalla kukkii valkoinen etelänkurjenmiekka.

Sitten Rohanin öttiäisiä. Etelänruusuruohon kukissa on heti perhosia ja pörriäisiä, kun ne avautuvat. Ohdakeperhosten invaasio on vaihtunut lukemattomiksi nokkosperhosiksi, jotka kisailevat ilmassa kenties perheenlisäyksen merkeissä.

Hajulaukka houkuttelee kimalaisia. Tämä tyyppi pörräsi sinnikkäästi kukkien ympärillä, kunnes onnistui puikahtamaan kukan sisään. Tuulessa on haasteensa.

Ihana ohdake Cirsium rivulare 'Atropurpureum' on myös hyönteismagneetti. Sivulta päin katsottuna ohdakeperhosen selkä hohtelee sinisenä!

Joku jäärä, ehkä rusokukkajäärä. Jäärätkin ovat hienoja, kuin koruja.

Rouva Kirjosieppo on tarkkana, sillä jälkikasvu kiljuu jatkuvasti lisää ruokaa. Onneksi puutarhassa sitä riittää! Ei tarvitse lähteä automarkettiin asti.
Yhdessä kookkaassa sormustinkukassa on satamäärin kirvoja. Ne eivät näytä kasvia haittaavan yhtään, se kukkii valtavan komeana. Mutta varsissa on kirvojen myötä myös lukemattomia muurahaisia, leppäkerttuja ja kärpäsiä. Lintuja pyrähtelee jatkuvasti nappaamaan sieltä ruokaa.

Kasvimaalla timjamit ovat täpötäynnä kukkia ja myös pörriäisiä.

Huh, miten paljon asiaa ja lisääkin olisi ollut! Lopetetaan kuitenkin pian, vielä yksi juttu.

Onko söpömpiä kukkanuppuja nähty kuin hiirenvirnan nukkaiset nuppuset, jotka avautuvat kerältä kuin kissanpennut?


Etelänkurjenmiekka – Iris spuria
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Hajulaukka – Nectaroscordum siculum
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Hiirenvirna – Vicia cracca
Kirjosieppo – Ficedula hypoleuca
Lipstikka – Levisticum officinale
Nokkosperhonen – Aglais urticae
Ohdakeperhonen– Vanessa cardui
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Pyjamalude – Graphosoma lineatum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Rusokukkajäärä – Anoplodera rubra
Sulkakellukka – Geum triflorum
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Viinilaukka – Allium atropurpureum

Muotopuutarhan hempeä juhannus

Pieni muotopuutarhani talon ja tien välissä on muotoutunut hempeyden mekaksi. Siinä saa otettua kukkaistuoksuiset päikkärit riippumatossa.

Kiinanpioni 'Wladyslawa' ja laukka 'Miami' sointuvat mahtavasti yhteen.

'Wladyslawa' on kuin 'Bowl of Beauty', mutta sävy on hitusen viileämpi. Vasemmassa reunassa kukkii ihana vuorikaunokki 'Amethyst in Snow'.
'Bowl of Beauty' kasvaa muotopuutarhassa myös, mutta on jurottanut monta vuotta sen jälkeen, kun otin siitä juuripalan ystävälle eräänä syksynä. En ehkä enää ikinä uskalla jakaa pioneja, jos ne näin ottavat nokkiinsa. Aiemmin se oli nimittäin upea pehko, nyt jo monta vuotta tehnyt vain pari lehteä. Onneksi 'Wladyslawa' on kasvanut kokoa ja kukkii senkin edestä.

Sinistäkin muotopuutarhassa on, ja tänään taas hitusen enemmän, kun kaksi kurjenpolvea on alkanut kukkia. Suurimman sinisen läntin tekee valtaviin mittasuhteisiin venynyt 'Six Hills Giant' -mirrinminttu. Se on mahtava – ja mikä parasta, sen syömistä ei harrasta kukaan!

Kokonaisuutta on hieman vaikea kuvata, sillä se kasvaa aivan tienpuolen nurkassa ja kukat tietysti kurottuvat etelään eli tielle päin. Violetti-valkoinen kyläkurjenpolvi 'Striatum' (yhtä kuin 'Splish-splash') sointuu mirrinminttuun ihanasti. Sen kevyestä sinipilvestä erottuu myös muutama valkoisen myskimalvan kukka. Vaaleanpunainen portlandruusu 'Comte de Chambord' punastuttaa nuppujaan ja hohtopiikkiputken kukinnot kohoavat vierestä vielä vihreinä, mutta tuota pikaa hopeoituen. Aivan unenomainen väriyhdistelmä viileitä sävyjä.

Viereisessä penkissä kukkii mirrinminttu, jonka pitäisi olla kirjavalehtinen 'Six Hills Gold', mutta juuri nyt sen kirjavuutta on hieman vaikea havaita. Pitänee mennä tuonne keskelle penkkiä tutkimaan sitä tarkemmin vaikka kitkemisen yhteydessä. Tiiviillä savimaalla yritän välttää turhaa istutuksissa tallustelua.
Oli mitä oli, sekin on tehnyt ihastuttavan kukkapilven, tosin hillitymmän kokoisen. Vieressä kukkivat kohta alppipiikkiputket, joista tulee metallinhohtoisen sinisiä. Purppuratulikukka 'Violetta' kukkii, mutta kukkia putoilee lähes samaa tahtia kuin niitä avautuukin. Tässä penkissä kukkisi myös 'Bowl of Beauty', jos kukkisi.

Purppuratulikukka 'Plum Smokey' on aivan ihana marjapuurosävy. Mahtava juttu, että nämä purppuratulikukat unelmanihanissa väreissään viihtyvät puutarhassani! Moni erikoisen värinen tarhatulikukka, joita olen kokeillut, on pian kadonnut.

Kadonneet myös joskus ilmestyvät. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin tähtilaukan kukkivan laventelin seassa. Istutin niitä muutaman syksyllä 2011 – kesinä 2012 ja 2013 niitä on kukkinut, sitten ei ole näkynyt enää mitään. En kyllä mene vannomaan, ettei lehtiä olisi ollut, sillä laventelipehko on levinnyt sen verran, että sen alla on pari lehteä voinut piilotella.
Tähtilaukka on yksi lemppareistani, se on matala, mutta kukinto on aivan ihana ilotulitus – kuitenkin ilman häiritsevää pauketta. Ja sävy tietenkin täydellinen muotopuutarhaan.

Täydellinen tämäkin, ja olen niin onnellinen, että tänä vuonna tätä ei ole syöty. Aamulla kyllä korjasin peuran kaatamaa aitaa, joten jokainen päivä saattaa olla viimeinen... Ukonhattu Aconitum ferox, jolle viereinen hopeapiippo (tuo valkokukkainen heinä) on todella oivallinen naapuri.

Nyppykurjenpolvi on matala ja näin tuulisena päivänä kimalaisen onkin viisainta pysytellä sen kukassa suojassa. Puuskat ovat melkoisia.
Suojaisaa ja hempeää viikonloppua!


Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Hopeapiippo – Luzula nivea
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Mirrinminttu – Nepeta × faassenii
Myskimalva – Malva moschata
Nyppykurjenpolvi – Geranium renardii
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Tähtilaukka – Allium cristophii
Vuorikaunokki – Centaurea montana

Ransun puutarhajuttuja

Heippa!

Tänne kuuluu monenlaista. Ensinnäkin...

Yhtenä päivänä mamma oli koko päivän tikkailla ja maalasi seinää. En ole mennyt tikkaille tutkimaan, tai en ainakaan myönnä.

Sitten...

Kuistini on täynnä rojua. Mamma voisi joskus rajoittaa. Tai siivota jälkensä.

Joo ja sitten...

Täällä asuu punajalkavilkoja. Vikloja. Ollaan me tiedetty se aina, mutta mamma oppi tuntemaan ne nyt vasta.

Yhtenä päivänä pihalla pomppi keltasirkun poikasia, nam! Me lennettiin Mustin kanssa sisälle ennen kuin ehdittiin naps sanoa, ja ovi paukahti perässä kiinni.

On se niin väärin!

Niin. Mutta muuten täällä on ihan kelpoisaa. Voi lojua nurmella, jos aurinkotuoli kyllästyttää.

Tai kaivonkannella.

Siinä haisee just nyt, mutta haju on myös jotenkin oudon kiehtova.

Joo.

Yhtenä päivänä mamma kaivoi pienen lasipullon. Siitä lähtien se on ollut mun kuistin rappusilla vesikipossa. Mietin vähän, mikä tää juttu on. Kun meillä on juomakippo siinä toisessa päässä seuraavaa porrasta.

Mä vietän jonkin verran aikaa kuistilla oven edessä katsoen mammaan päin merkitsevästi. Niinku ruokamerkitsevästi.

Mun aika menee muutenkin vahtiessa, mitä mamma touhuaa ja sitten jos se istuu, menen sen päälle. Koska silloin on jo korkea aika pussailla.

Hyvää juhannusta, muistakaa syödä ja pussailla!

Sumuisena aamuna

Perjantaiaamu valkeni sumuisena. Pisaroita kaikkialla. Heti oli juostava sisään hakemaan kamera!

Ritarinkannuksen nuput täynnä pieniä sumupisaroita.

Lehtosinilatvat, koiranputket ja taustalla orjanruusu tulossa kukkaan.

Enpä ole vielä koskaan nähnyt raunioyrttejäni näin komeina, kun ne ovat saaneet kasvaa peuroilta rauhassa. Niiden tuottama sininen pilvi on häikäisevän ihana.

Lisää sinistä: siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly'.

Sysikurjenmiekkakin on avannut ensimmäisiä kukkiaan.

Purppuratulikukan pudonneet kukat rotkolemmikki 'Mr Morsen' lehdillä ovat kuin koristeita, leikkikukkia.

Uusi päivänlilja on alkanut kukkia. Tämä on viime vuonna Taimimoision alekassissa nimettömänä ostettu. Olen aivan täpinöissäni, sillä tämä on selvästi kultapäivänlilja – laji, jota olen halunnut niin kovasti, että talvella tilasin sen siemeniäkin. Ja nyt minulla onkin jo se, kukassa!
Taustalla sille on roteva rohtosormustinkukka, sekin samasta alekassista, ja kultatesmaa sekä puna-ailakkeja.

Kivipellon Sailan lähettämistä siemenistä kasvatettu soikkoratamo tulee ensimmäistä kertaa kukkaan. Tämä on täydellisen ihana!

Oranssin penkin tarhaidänunikot: Vasemmalla aikoinaan Viherpeukaloilta tilattu 'Cedar Hill' ja oikealla nimetön siemenkylvö parin vuoden takaa, joka voisi olla vaikkapa 'Coral Reef'. On hauskaa, että niissä on tuollainen sävyero ja että ne sopivat hyvin yhteen.

Sumuisena päivänä voi ihminen tehdä jopa ruokaakin. Äidin tuomasta ET-lehdestä löytyi hyvä resepti: Tarte Tatin -tekniikalla tehty raparperipiiras.

Yleensä meillä näyttää tältä. Tämän piti olla sadepäivä, joskus viime viikolla, mutta tällaista meillä oli. As usual.

Kukkuu ja mukavaa juhannusviikkoa!


Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Kultapäivänlilja – Hemerocallis middendorffii
Kultatesma – Milium effusum 'Aureum'
Lehtosinilatva – Polemoniun caeruleum
Orjanruusu – Rosa dumalis
Puna-ailakki – Silene dioica
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Raunioyrtti – Symphytum
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Soikkoratamo – Plantago media
Sysikurjenmiekka – Iris chrysographes
Tarhaidänunikko – Papaver Orientale-Ryhmä