Kesä! Nyt on se kesä, josta talvella epäuskoisena haaveillaan. Mietitään, voiko se olla tottakaan. Kunpa saisi tätä lämpöä ja aurinkoa siirrettyä talveen.
Haarapääskyt sirkuttavat langalla kuin viimeistä päivää. Ihmettelen, miksi nyt pesivän parin ympärillä on koko ajan porukkaa, mutta ehkä saman kesän aiemmat poikaset jäävät hengailemaan vanhempiensa ja kotipesänsä läheisyyteen.
Parin viikon takaiselta mantereen-reissulta on vieläkin taimia istuttamatta, niin paljon niitä oli ja niitä menee niin moneen eri paikkaan. Olen ottanut paikan per päivä käsittelyyn, mutta työkiireet ovat aiheuttaneet sen, että eilenkin ehdin vain leikata syreeniä enkä päässyt vielä istutuspuuhiin ollenkaan.
Kuten kaikki tiedämme, taimien istuttaminen ei ole vain niiden maahan laittamista, vaan siihen liittyy muiden kasvien siirtoa, kitkemistä ja muuta raivausta yleensä tuntikausien ajan ennen kuin päästään asiaan. Hassusti sanottu, sehän on kaikki sitä itse asiaa.
Lisäksi istuttaminen aiheuttaa aina tätä. Toissailtana kaivoin maasta täydellisiä rappukiviä, melko litteitä ja laakeita – juuri, kun pitäisi korjata yksi rappu, jonka tein aikoinaan vähän huonon muotoisista kivistä. Ne kivet eivät mahtuneet tähän kuvaan, sillä ne ovat liian isoja kottikärrylle nostettavaksi.
Koska tällä tontilla on ollut lukemattomia rakennuksia, löytyy tiiliäkin joka kaivuurupeamalla.
Lisää istutettavaa tulee koko ajan. Ruukutin perennakylvöksiä isompiin ruukkuihin, jotta ne kestävät paremmin hellettä. Kasvussa
Geranium shikokianum ja tuoksuvien perennojen seos, jossa näyttää olevan ainakin lupiinia.
Muotopuutarhassa on montakin juttua, joista pitää kirjoittaa erikseen. Tässä kukkii tarhajalomalva 'Purpetta' seuranaan valkoisia harjaneilikoita.
Tienposken ahdekaunokeissa käy kova kuhina, kun nuoret tiklit ruokailevat.
Tontin länsilaidalla on avautunut uusi L. D. Braithwaiten kukka. Tämä rassukka ei oikein soinnu tähänkään, mutta ehkä en enää siirrä sitä – se on saanut muuttaa pariinkin otteeseen jo. Vasemmalla kukkii ruusunätkelmä.
Austin-ruusut ovat loistavia siinä, että ne kukkivat ja kukkivat, kun kuihtuneita kukkia poistaa. Ihana keväällä istutettu Lady of Shalott on tehnyt kahdeksan uutta nuppua; inshallah, että saamme nähdä ne kukassa.
Lintujen lisäksi saari kuhisee perhosia. Ahdekaunokeissa lepattaa ohdakeperhosia, ja viimein onnistuin nappaamaan kuvan tästä makoisasta väriyhdistelmästä, kun sitruunaperhonen aterioi harmaakäenkukalla.
Pihan länsiportin pylväässä on kuusama viimein lähtenyt kiertymään ylöspäin, kun peura ei ole tätä (vähään aikaan) syönyt. Tästä on tulossa niin ihana portti...
... sen toiseen pylvääseen on nimittäin kasvamassa uusin David Austin -ruusu: William Morris. Tässä jo aiemmin esitelty kukka muutaman päivän haalistuttuaan. Väri (ja muoto) on aivan täy-del-li-nen. Taustan kivimuuriinkin olen sattunut pistämään juuri sopivan roosansävyisen kiven tähän kohtaan. Morrisin seurana kukkii kurjenpolvi Rozanne.
Tänään avautui toinen nuppu ja vanha kukka sinnittelee vielä hetken, jotta sain kuvan niiden värierosta. Tämä on jotain niin ihanaa, tämä ruusu, tämä kesä, pääskyset ja lämpö.
Tätä muistellaan talvella.
Ahdekaunokki – Centaurea jacea
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Tarhajalomalva – Sidalcea × cultorum
