Vuokko-esikkopuutarhassa taas kerran

Vuokko-esikkopuutarhani on parhaimmillaan toukokuussa, joten siitä tulee taas postaus. Koettakaa kestää! 'Orangerie'-narsissi ja lehteen puhkeava japaninvaahtera 'Osakazuki' kaulailevat.

Siinä narsisseja on vähän enemmänkin. Taustalla kukkii kevätesikkopelto.

Koska kevätesikko ja etelänkevätesikko sekoitetaan yleisesti toisiinsa, tässä on pieni tunnistusopas. Kevätesikko kukkii vasta toukokuussa tummankeltaisin pienin (halkaisija noin 1 cm) kukin, joissa on oranssit pilkut. Luonnossa tavataan myös punakukkaista versiota.

Etelänkevätesikko aloittaa kukinnan jopa kuukautta aiemmin kuin kevätesikko. Sen kukat ovat suuremmat, halkaisijaltaan 1,5–2 cm ja kukat ovat vaaleankeltaiset tummemmalla keskustalla. Kummankin lajin kukkaterttu nousee noin 15 cm:n korkeuteen tai korkeammallekin.

Takaisin vuokko-esikkopuutarhaan. Aho-orvokit ovat yksiä monista luonnonkasveista, jotka puutarhassani kukkivat.

Kevätlinnunhernekin on saarellamme kasvava luonnonkukka. Sen seurassa kasvavat tarhavarjohiippa ja hämyvuokko.

Tämä hämyvuokko on Särkän perennataimistolta hankittu, nimi on forma caerulea eli "sinertävä muoto".

Valkotäpläimikän seasta kohoavat metsätulppaanit, ensimmäiset kukat alkavat avautua.

Kuvaa vähän alempaa mäestä. Tässä kohtaa kasvavat ruusuherukat, sekä viime syksynä istutettu että nyt keväällä saatu.

Huomasin, että myös viime syksynä hankkimani on Tahvosten kasvattama. Se selvisi talvesta loistavin arvosanoin, ei mitään talvituhoja, ehkä juuri siksi, että se oli Suomessa lisätty ja kasvatettu. Otin nyt riskin ja poistin siltäkin suojaverkon, jotta näitä pääsee ihailemaan paremmin.

Vielä alempana rinteessä kasvavaa kultaherukkaa ei nimittäin ole maisteltu ollenkaan. 

Tästä kohtaa pihaani on ihana näkymä kylän yli, naapuruston pihalla kukkiva kirsikkaluumu hohtaa auringossa valkoisin kukin.

Päivän eläinkuvassa on Väiski Västäräkki.

Iloista alkavaa viikkoa!

Aho-orvokki – Viola canina

Etelänkevätesikko – Primula elatior

Hämyvuokko – Anemone nemorosa, punertavat ja sinertävät lajikkeet ja muodot

Japaninvaahtera – Acer palmatum

Kevätesikko – Primula veris
Kevätlinnunherne – Lathyrus vernus
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Kultaherukka – Ribes aureum
Metsätulppaani – Tulipa sylvestris
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Tarhavarjohiippa – Epimedium ✕ rubrum
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata

Metsäpuutarhapenkkien herkkuja

Siteeraan tässä kanssabloggaaja Mariaa sanomalla, että valkoinen ja keltainen ovat ehkä paras väriyhdistelmä metsäpuutarhaan. Eikö vain? Ne nostavat varjopaikasta esiin auringonsäteet. Tässä on viime syksynä istutettuja 'Avalanche'-tasetteja, joissa on tasettien tapaan monta pientä kukkaa per varsi. Samaa valko-keltaista väriä toistavat taustan loistokevätesikot. Nämä kasvavat mäntyjen alustan metsäpuutarhapenkissäni. Ihanaa, kun kasviyhdistelmä menee kerralla nappiin!

The shady woodland-borders are filled with delicate flowers at the moment.

Samaa värimaailmaa toistaa vaahteran alustan metsäpuutarhapenkissä koiranhammas 'White Beauty' ja kalvevarjohiippa, jonka ensimmäiset kukkaset alkavat avautua (kuvassa vasemmalla).

Varjohiipoista puheen ollen, hiipoista ehkä henkeäsalpaavin alkaa myös availla kukkiaan: idänvarjohiippa 'Lilafee'. Tämä ei kasva metsäpuutarhassa, vaan muotopuutarhan varjoisimmassa penkissä, joka on aika kuiva. Varjohiippojen kovahkot lehdet sietävät hyvin kuivuutta, olen huomannut.

Takaisin metsäpuutarhaan. Mäntyjen alla ei toki ole mikään valko-keltainen väriteema, vaan siellä on vähän kaikenlaista, myös ripaus sinistä. Peittoraunioyrtti on viimein alkanut toteuttaa lupaustaan ja peittää maata. Lajikkeella 'Wisley Blue' on kaihoisan siniset kukat.

Toissa keväänä Ruissalosta kasvitieteellisestä puutarhasta ostettu valkovuokko 'Monstrosa' kukki viime vuonna ihan yksinkertaisen kukan voimin. Kasveilla on monta tapaa yllättää; yksi on se, että ne ovat nuorena erilaisia kuin aikuisena. En yhtään tiedä, voiko juuriston koko vaikuttaa kukan kerrannaisuuteen. Mahdollista on sekin, että juurakon seassa oli myös tavallista valkovuokkoa, sillä nämä kasvavat sekaisin myös Ruissalon puutarhassa.
Joka tapauksessa tämä on aivan ihana, huikea, odotukset ylittävä! Ja kaksi Kauppilasta loppusyksyllä ostamaani valkovuokon erikoisemman lajikkeen (kun nyt muistaisi minkä) juurta pussissa ovat myös pykänneet lehtiä, vaikka ostin ja istutin ne hirmu myöhään, ne olivat olleet pusseissa myymälässä varmaan monta kuukautta siinä vaiheessa! Pari kuukautta on pitkä aika juurakon odotella multaan pääsyä sahanpurun seassa.

Sitten katajan alustan metsäpuutarhapenkkiin. Nämä kaikki hienosti nimetyt penkit sijaitsevat alle kymmenen metrin päässä toisistaan. Siirsin viherjouluruusun parempaan paikkaan muutama viikko sitten, sillä se oli jäädä tertturotkokielon jalkoihin ja kärvisteli muutenkin savimaassa. Sen vastapuhjenneet lehdet syötiin heti, mutta ruusu ei siitä onneksi lannistunut, vaan on nyt paukauttanut pari uutta lehtitupasta tilalle.

Ransu esittelee kyseistä penkkiä. Hirret erottavat katajanaluspuutarhan mutalammesta. Ransu demonstroi.

Ransu loikkaa viherjouluruusun yli.

Ja mikäs se sieltä kurkistaa? Haa, raitalehtinen lehtokielo 'Variegatum' nousee sittenkin!

Tässä toinen iloinen jälleennäkeminen. Kuiva risu?
Ehei, vaan maasta punnertava japaninhiirenporras! Lehden pituus tässä vaiheessa noin neljä senttimetriä. Pikku saniaisen kasvua valvoo samoja sävyjä toistava 'Brazen Hussy' -mukulaleinikki. Tämä on harkittu yhdistelmä, tosin keksin tämän vasta siirrettyäni mukulaleinikin jo kahteen kertaan. Onneksi se kesti siirrot hyvin. Hiirenportaan lehti kyllä vihertyy tuosta, mutta siinä on jännä värimaailma silloinkin, kohta näette.

Loppukarkkina Belarina-tarhakääpiöesikko. Tämä on täydellisin pyöreä kukkakimppu jonka olen nähnyt, anteeksi vain kaikki floristit! Halkaisija on noin 20 cm.

Hempeän täydellistä viikonloppua!

Idänvarjohiippa – Epimedium grandiflorum
Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Kalvevarjohiippa – Epimedium ✕ versicolor 'Sulphureum'
Lehtokielo – Polygonatum multiflorum
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Peittoraunioyrtti – Symphytum ibericum
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Tasetti – Narcissus Tazetta-Ryhmä
Valkovuokko – Anemone nemorosa
Viherjouluruusu – Helleborus viridis

Kostean kevätniityn kauneutta

Kirjopikarililjat ovat täydellisiä.

Orkideanarsissi 'Thalia' on muodostanut runsaan kasvuston, joka laajenee hieman vuosi vuodelta.

Narcissus moschatus muodostaa tuppaita, joiden välissä kukkii yksi assyrianpikarililja.

Tänään avautuivat ensimmäiset orkideanarsissi 'Hawerat', tämä on mahdottoman suloinen! Kukat ovat hyvin pieniä ja siroja.

Siinä se on koko pienuudessaan, kostea kevätniittyni.

Toiselta puolelta katsottuna näkyy ensin oja ja rentukka.

On ollut puhetta siitä, että rentukka ei tahdo viihtyä kosteahkolla kasvupaikalla. Se tosiaan kaipaa aivan vetistä paikkaa, kostea ei riitä. Pitkät kukkavarret ovat laskeutuneet mutaojan veteen. Tämä kerrottu versio on nimeltään pallorentukka.

Olen istuttanut kostean niittyni kulmalle japaninlehtikuusen, sillä olisin kovasti kaivannut suosypressiä, mutta se ei kai ole talvenkestävä. Tai ehkä sittenkin onkin. Se kasvaa esimerkiksi Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa ulkosalla. En tiennyt tätä ehkä-aspektia aiemmin, olisin mielelläni toiminut koekaniinina. Tonttini ei ole hirmu suuri, joten kovin montaa puukokeilua tähän ei valitettavasti mahdu.
Japaninlehtikuusi on joka tapauksessa niin kaunis, että sen hankkiminen ei harmita yhtään. Polvenkorkuinen piiskataimi on venynyt nelimetriseksi puuksi kahdeksassa vuodessa.

Aurinkoista iltaa kaikille!

Assyrianpikarililja – Fritillaria uva-vulpis
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Orkideanarsissi – Narcissus Triandrus-Ryhmä
Pallorentukka – Caltha palustris 'Multiplex'
Suosypressi – Taxodium distichum

Rohanissa

Rohan-puutarhassani on niin paljon viime syksynä istutettua, että se ei näytä vielä juuri miltään. Taustan sekapensasaita on vasta kasvussa ja kukkapenkkien reunojen happomarja-pensasaidat puuttuvat tyystin, sillä ensimmäinen pistokaslisäyskokeilu epäonnistui. Nyt on toiset pistokkaat yrityksessä, jospa se näin keväällä onnistuisi. Viimeksi tein täysin ohjeiden mukaan, nyt sävelsin – koskaan ei voi olla varma, mikä keino onnistuu!
Siirsin muotopuutarhaan syntyneitä punakoiranputken siementaimia tänne tumma-vaaleaan Rohaniin, sillä tänne ne oli alun perin tarkoitettukin. Ja niin vain taustalla nouseva punakoiranputki 'Ravenswingin' varsi kohottaa jopa karmaisevan shokkipinkin virheostos-hyasintin kauniiksi. Silti, saatan kaivaa nämä pois ja siirtää esimerkiksi pastellisempaan muotopuutarhaan, ehkä ne siellä sulautuvat joukkoon. Tämä pettymyslajike on 'Pink Pearl', kaukana helmestä, rumimpia värejä mitä tiedän. Ääh.
Vaahteran oksat yrittävät estää peuroja, kaurita ja jäniksiä popsimasta joka ikistä hyasinttia.

Kallisarvoisemmat hyasintit onkin suojattu verkolla. Nämä ihanat tumman purppuraiset ovat 'Woodstockeja'- Mukana nousee myös liljaa ja tulppaaneja, nekin kaikki syötäisiin ilman verkkoa.

Äskeisten lähellä, verkolla suojatun näsiän alla, kasvaa kivan tummakukkaista hopeatäpläpeippiä, jonka ostin kukkivana Uudenkaupungin kukkamessuilta viime vuonna. Kukkivana ostamisesta on se hyöty, että pääsin valitsemaan tummimman, mitä myyjältä löytyi. Se sointuu mahtavasti 'Woodstockeihin'.

Tätä olen etsinyt ja nyt se löytyi! Hernepensaskujanteen Jorilta saamani ritarinkannuksen siementaimi! Sain näitä useita, mutta koska olen ritarinkannuskirouksen alla, kaikki muut paitsi tämä kuolivat. Vaikuttaa myös siltä, että punaisen villin penkin 'Astolat' on hävinnyt. Vuosien mittaan varmaan 90 % ritarinkannuksistani on epäonnistunut. No, onneksi on nyt tämä.
Koska ritarinkannuksetkin syödään, on tämä nyt verkotettu upeiden 'Exotic Emperor' -tulppaanien kanssa samaan häkkiin.

Tässä 'Exotic Emperorit', tai kaksi niistä, muut onkin lähestulkoon syöty. Tämä tuli tilaajalahjana Viherpeukaloilta, kun tein sinne tilauksen syksyllä.
Shokkipinkkien rumilusten lisäksi kuvassa näkyy karmea värivirhe: salamatkustajana kukkivat 'Tahiti'-narsissit. Keltainen on kiva väri, mutta ei kuulu Rohaniin ollenkaan. 'Tahiti' on kovin salamatkustukseen taipuvaista tyyppiä, sillä se tuli mukanani lapsuudenkotini pihalta, kun otin metsätyräkin taimen sieltä mukaani. Ja nyt se sitkeästi siirtyi tähän villistä punaisesta penkistä, vaikka sitä kasvaa kyllä sielläkin. Jos joku haluaa sitkeän ja hauskan kerrottukukkaisen narsissivinkin, suosittelen 'Tahitia'!
Joka puolella sojottavat heinät olivat laakeriheiden talvisuojana ja levittelin ne penkkiin, kun purin suojuksen. Se talvehti hyvin olkiin ja vanhaan pikku mattoon käärittynä, mutta kukkanuput ja lehdet syötiin heti kun otin suojan pois. Onneksi joku uusi lehti on puhjennut varren alaosaan, joten se on hengissä kuitenkin.

Vaikka fenkoli ei ole talvenkestävä, istutin tämän tummalehtisen 'Rubrumin' silti Rohaniin, sillä tämä on kaunis ilmava kasvi ja värin puolesta täydellinen. Jospa se vaikka tekisi siementaimia.
Taustalla muuten näkyy kukkivia vaskivarjohiippoja ja vasemmassa reunassa kerrankin syömiseltä säästynyt haisujouluruusu. Oikealla on tummakurjenpolvi 'Samoborin' tummakirjavia lehtiä. Tämä reheväkasvuisempi pää onkin istutettu jo toissa syksynä, mitä nyt joitakin myöhempiä lisäyksiä kuten  tuo fenkoli.

Vaskivarjohiippa 'Orangekönigin'. Tällä lajikkeella ja kasvin perusmuodolla en näe mitään eroa, ihan saman sävyiset kukat, tai sitten kumpikin satsi pihallani onkin joko samaa perusmuotoa tai lajiketta.

Poikki purtu Fritillaria elwesii oli sylkäisty sivuun. Onneksi sain idean poimia sen maasta ja kokeilla, josko sen ihana kukka avautuisi maljakossa (vaasina on maasta joskus löytynyt mustepullo, ihmeen kaupalla hengissä, kun talo, johon se kuului, on ensin päältä purettu ja sitten minä survoin lapiota maahan vailla mitään arkeologin varovaisuutta).
Fritillaria tuli kukkaan, ihmeellinen violetti-vihreä ilmestys! Näitä taitaa nousta Rohanissa ainakin yksi toinenkin, joten toivon, että voin ikuistaa sen sitten kukkivana ulkosalla.

Viime syksynä Rohaniin istuttamani koristekirsikka 'Royal Burgundy' ei vielä kuki, mutta hieman etäämmällä kirsikkaluumu 'Nigra' on aloittanut kukinnan. Kirsikkajuhla on alkanut!

Istutin eilen kolme uutta perennaa Rohaniin: tummakukkaisen pihaesikon, lähes mustanpuhuvan. Mikä väri! Sen vieressä on jättikarhunputki, jo ties kuinka mones yritys. Ne syödään aina, joten nämä kaksi pääsivät lähekkäin saman kaksimetrisen verkon sisään. Jospa se riittäisi...! Jättikarhunputki on hurmaava tummanpunakukkainen sarjakukkaiskasvi, ei niitä haitallisia vieraslajeja, jotka ovat jättiputkia. Tämä on kaksivuotinen, joten syömisen tulemisen jälkeen emokasvi ei enää ole noussut maasta seuraavana vuonna. Siemenkasvatuskin meni mönkään. Nyt yritän siis järein asein uudemman kerran.
Pihaesikko pääsi verkon sisään siksi, että sitäkin syödään, ainoana esikoista. Harmillista, sillä pidän juuri näistä erityisesti. Ehkä nuo herkullisen nahkeat lehdet houkuttavat.
Kolmas uutuus on kaksivärinen siperian- tai loistokurjenmiekka 'Contrast in Styles'. Kukkien väri on valko-purppura. Kuin Rohaniini luotu.

Musti lähettää terveiset kaikille ystävilleen. Häntä alkaa olla kunnossa, mutta ulkoilen silti Mustin kanssa yhdessä, jopa keskiyön pihakierrokset. Onneksi Musti on niin kiltti ja huomaavainen, ja toivottavasti myös varovainen, että sille riittää 20 minuutin pihakierros ja sitten mennään yhdessä nukkumaan. On se niin Musti ♥


Fenkoli – Foeniculum vulgare
Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Hopeatäpläpeippi – Lamium maculatum
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Jättikarhunputki – Angelica gigas
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Laakeriheisi – Viburnum tinus
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Pihaesikko – Primula ✕ pubescens
Punakoiranputki – Anthriscus sylvestris, tummalehtiset lajikkeet kuten 'Ravenswing'
Ritarinkannus – Delphinium
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Vaskivarjohiippa – Epimedium ✕ warleyense

Tervetuloa!

Voi mitä ilonaiheita nyt saakaan kokea päivittäin. Jännityksellä kuopsutan maata, jos uskallan, tai sitten vain hiljaa kyttään tiettyjä paikkoja ja odotan. Kilpiangervo on jättilehtinen viidakkotunnelmaa tuova kasvi, jota olen halunnut mutapuutarhani läheisyyteen. Ensimmäiset yritykset taisin istuttaa liian kosteaan, sillä ne menehtyivät. Tämän istutin kuivempaan, katajan alle, mutalammen tuntumaan, silti tässä ei vesi seiso syksyisin ja keväisin. Ja ta-daa! Ensimmäinen jättilehti nousee poimuisena vauvana, tuskin mukulaleinikin lehteä suurempana. Tervetuloa maailmaan!

Welcome to this world, Astilboides, Arisaema, Rodgersias, Trilliums, dog's-tooth violets and many more!

Katajan toisella puolella nousee amurinkärsäkalla, viimekeväinen hankinta Vakka-Taimelta Uudenkaupungin kukkamessuilta. Jihuu!

Punakolmilehti, samalta myyjältä ja samasta tapahtumasta, on ehättänyt jo kukkaan. Jihuu!
(Jostain luin, että tällaiset tunne-elämyspurkaukset olisivat ärsyttäviä blogeissa, niinpä viljelen niitä nyt ahkerasti)

Belarina-tarhakääpiöesikko siirtyi viime vuonna kuivasta muotopuutarhan varjopenkistä katajan katveeseen ja kiittää nyt saamastaan paremmasta paikasta avokätisesti. Mikä ihana näky.
Varovainen tarkkailu, kuopsuttelu ja kyttäys jatkuvat, sillä tässä penkissä ei ole vielä mitään havaintoa luhtaesikosta, kesäesikosta, japaninesikosta eikä kirjavalehtisestä kalliokielosta. Ääh!

Tämä Ransun edustalla kasvava kevätesikko oli kukintaa ennen silmissäni luhtaesikko, mutta onhan se vähän eri paikassa. Ransu näyttää, miten mamman istutuksia hoidetaan.

Lannoitus!

Multa on hyvälaatuista ja kuohkeaa.

Vaahteran alustan metsäpuutarhapenkissä kultatesmat nousevat keltapeippikasvustosta. Ihana vehreä väripari!

Keltaa tuovat lisää kohta aukeavat tarhakoiranhammas 'Pagodan' kukat.

Jymy-yllätyksenä vähän matkan päässä kukkii yksi 'White Beauty'! Ostin muutama vuosi sitten loppusyksyllä alennuksella puolimätiä koiranhampaan sipuleita, sekä 'Pagodaa' että 'White Beautyä', ja tähän asti vain 'Pagodat' ovat kukkineet. Enpä tiennyt, että joku valkoisistakin oli elossa!

Yksikään rusokoiranhammas ei näytä kukkivan, mutta tummalehtiset mukulaleinikit 'Brazen Hussy' kukkivat kirkkaankeltaisina. Hetkinen, kuvan oikeassa reunassa nousee siperianesikon pieni kukkavarsi! Kuten Tiina yhdessä postauksessaan tuumasi: kuvista löytää kaikenlaista. Olen kerran jos toisenkin sännännyt puutarhaan tarkistamaan asioita siinä vaiheessa, kun käyn läpi uusimpia kuvia.

Pienen kukkapenkkimutkan päässä nousevat nämä ihastuttavat punaruskeat versot, tervetuloa heillekin! Sulkavaleangervo 'Chocolate Wing' tässä versoo.

Tulipa pitkä postaus, mutta kun kaikki on niin tuoretta ja ihanaa. Arvostan heitä, jotka onnistuvat pitäytymään yhden kuvan postauksissa.
Sirotuomipihlaja valmistautuu kohta kukkimaan ja ilokseni huomaan, että sen ylimmät oksat ovat alkaneet kääntyä vaakatasoon. Kasville ominainen siro kasvutapa alkaa näkyä.
Ihanaa! Ja yhtä ihanaa sunnuntaita kaikille muillekin!

Toivottaa myös rapanaama-Ransu.


Amurinkärsäkalla – Arisaema amurense
Keltapeippi, kuvan lajike – Lamium galeobdolon 'Florentinum'
Kilpiangervo – Astilboides tabularis
Kultatesma – Milium effusum 'Aureum'
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Punakolmilehti – Trillium erectum
Rusokoiranhammas – Erythronium dens-canis
Siperianesikko – Primula cortusoides
Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis
Sulkavaleangervo – Rodgersia pinnata
Tarhakoiranhammas – Erythronium Tuolumnense-Ryhmä
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
'White Beauty' -koiranhammas kuuluu lajiin Erythronium californicum