Pallotauti

Pallolapasia, tarkemmin sanoen Pearl Chain Mittens (ohje täällä) on syntynyt viime viikkoina kaksi- ja monivärisinä, sinisillä palloilla, punaisilla palloilla, vaaleanpunaisilla palloilla, kaikenvärisillä palloilla...
Ihastuin malliin ensin Virveriikka-blogissa pari vuotta sitten, mutta en ollut vieläkään ennättänyt ohjeen kimppuun, kun näin, että Auringon ihanat -blogissakin oli tehty lapaset tällä mallilla joskus ennen joulua. Sitten oli pakko kokeilla, mitä syntyy omilla värikokeiluilla.
Tämä on vakavasti addiktoiva malli, varoitan!

Tajusin, että tarvitsen villasukat ja koska puikoilla olikin lapaseksi vähän liian leveä alku, päätin jatkaa sukkana. Aika tyköistuvat sukat tuli, mutta eipähän tipu jalasta!
Tästä kuvasta muuten huomaa, että ompelukonepöydän joulukuusi-installaatio on edelleen paikoillaan, tuolla taustalla.

Samoin tähti keittiön ikkunassa. Mitäpä sitä hyvää poistamaan, vastahan se pääsi paikoilleen!

Täällä tuuli ulvoo joka nurkassa ja hormissa, saa nähdä taas aamulla, mitä on tapahtunut. Pitäkäähän hatuista kiinni, jos ulkona liikutte!

PS. Elsan lempituoliin on saapunut ihania kotimaisia Paperisilppurin kortteja, joissa on Kirsti Hassisen ottamat kuvat maatiaiseläinten poikasista! Kortteja myydään 8 kpl:n paketeissa ystävänpäivän kunniaksi, korteissa on ystävyyteen liittyvät riimit.
Kortit löytyvät Elsan lempituolin korttiosastolta.

Päivän pihakierros

Ihanaa, plusasteilla ollaan! Vesikin juoksee hanasta edelleen, mikä on todella harvinaista tähän aikaan vuodesta. Jokainen hanan avaaminen on juhlaa!
Pihalla on vain vähän lunta. Tähkälaventeli on sulattanut ympärilleen avannon.

There is only a little snow, but a bitter wind makes sure that it can't thaw – there is an icy crust, and our road has become an ice road.

Puksipuidenkin vihreät lehdet keräävät sitä vähäistä lämpösäteilyä, mitä auringosta tähän aikaan vuodesta saa, ja sulattavat lunta ympäriltään. Ransu tarkkailee vaahteraa...

Vaahterassa on pantteri.

Musti esittelee myös, miten vesi valuu syksyllä kaivamassani ojassa. Oja johdattaa veden pois vanhemman talon takaa ylämäestä. Sielläkin on niin savinen maa, että vesi vain seisoo, jos ei ole ojaa johtamassa vettä pois.

Vaaleajouluruusu on selvinnyt pakkasista hyvin lasikuvun alla ja näyttää näin lupaavalta.

Jotkut saniaiset ovat vielä kauniina, tämä on Dryopteris lepidopoda.

Belarina-tarhakääpiöesikkoa eivät pakkaset ole hetkauttaneet ollenkaan, sen nuput ovat pirteinä pystyssä ja alkavat hieman raottua. Esikot ovat sitkeitä tapauksia.

Saariston kipakka tuuli jäädyttää lumen pintaan jääkuoren ja tiemme on muuttunut jäätieksi. Tuuli on kaatanut kumoon tuolin lisäksi pätkän aitaa, katkaissut muutaman suuren katajan oksan ja hajottanut saunan oven. Onneksi ei ole pakkasta, niin aidan tolppiakin saa hyvin iskettyä maahan!
Iloisia lauhoja päiviä!

Puksipuu – Buxus
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger

Kevätkalenterin viides luukku

Vides luukku avautuu vuoden viidenteen kuukauteen, siihen kaikkein ihanimpaan: toukokuuhun! Toukokuussa kukkivat lähes kaikki tulppaanit. Italiantulppaaneissa on pirteän kaksiväriset kukat, jotka ovat yöllä ja pilvisellä säällä supussa, auringossa apposen auki.

Thoughts of May... When the evenings are so long it is easy to carry on gardening until 11 p.m. or until starvation occurs.

Aivan toukokuun lopussa kukkivat liljakukkaiset 'Ballade' ja 'Purple Dream'. Morsiusleinikin kaksi ensimmäistä kukkaa on auki. Juhannuspioni kukkii vasta kesäkuussa.

Toukokuu on myös narsissien kuukausi. Tämä suloinen on vain 20 cm korkea orkideanarsissi 'Hawera'.

Narsissivuokkokin kukkii samoihin aikoihin.

Toukokuun loppupuoli on myös luonnonkukkien kultakautta. Puna-ailakit ja niittyleinikit kukkivat täysillä, kun ukkolaukat valmistautuvat vasta kesäkuussa tapahtuvaan kukintaan.

Me kaikki nautimme pitkistä valoisista illoista ulkosalla.

Valoisa ja kukkia täynnä oleva toukokuu on enää neljän kuukauden päässä!

Italiantulppaani – Tulipa clusiana
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Liljatulppaani – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä
Morsiusleinikki – Ranunculus aconitifolius 'Flore Pleno'
Narsissivuokko – Anemone narcissiflora
Niittyleinikki – Ranunculus acris
Orkideanarsissi – Narcissus Triandrus-Ryhmä
Puna-ailakki – Silene dioica
Ukkolaukka – Allium hollandicum

Loppiaiskuusi

Pystytin loppiaisen kunniaksi joulukuusen kaupunkikodin makuuhuoneeseen. Se pääsi vaaleanpunaiseen ruukkuun ja sai saman väriset ruusut koristeeksi.

My Christmas tree got some pink decoration as I took it indoors from the balcony!

Vaihdoin vielä latvatähden keväänvihreään helmeen, niin johan kelpaa!

Siinä on nyt kampauspöytä loppiaiskuusineen. Seinällekin on tullut uutta. Kissapotretit vaihtoivat paikkaa, sillä pikku kaappi pääsi viimein seinään.

Siinä pikkuinen antiseptique-kaappi nyt on! Tavaraa on aina vain liikaa, ja tungin hätäpäissäni kaapin päälle sekä peuran että yhden kynttilänjaloista, kun eivät ne muuallekaan mahdu, ei edes mihinkään kaappiin. Seinälle tuli koukku pitkiä koruja varten.
Jaana sanoi Meidän maalla -blogissaan osuvasti, että hamsterin on turha toivoa kodistaan avaraa ja tavaratonta. Hyvin sanottu! Lakkaa tavoittelemasta mahdottomia ja myönnä olevasi hamsteri, kas siinäpä nerokas ohjenuora.

Hyvää loppiaista hamstereille ja kaikille muillekin!

Kylmän kauden tunnelmia

Otin makuuhuoneen renginkaapin päältä siinä jo pari vuotta kököttäneet kynttilänjalat – olikin jo aika pyyhkiä niistä pölyt, heh. Laitoin tilalle metallihäkin ja siihen valosarjan. Kaunis yhdistelmä, mutta loppujen lopuksi se päätyi kuitenkin vaatekaapin päälle, pienen renginkaapin päällä se oli vähän liian suuri.
Valosarjat tuovat kivaa hämyä pimeänä kautena. Ei tarvitse laittaa valoja päälle, kun menee huoneeseen, vaan hämärässä joten kuten näkee, no, ainakin silittää kissaa. Tai ehkä vahingossa sängylle unohtunutta villapaitaa. Tähän täytyy todeta, että yksi ärsyttävimmistä tietämistäni sanoista on hämäränhyssy. Ai p-le! Se jotenkin liittyy siihen ärsyttävään hymistelyyn, että pimeydessä olisi jotain ihanaa. Siinä ei ole mitään ihanaa. Mutta onneksi on nuo pelargonit. Edes jotakin elollista on hengissä ja jopa kukassa.

Keittiössä huomasin, että allaskaapin alta puhaltaa kylmää ilmaa. Olen yrittänyt tukkia kaikki raot, sillä niistä pääsee myös hiiriä. Kellari on täysin kylmää tilaa, joten jostain pienestä raosta tuolta edelleen vetää.
Otin käyttöön vanhan eurooppalaisen ratkaisun: vedonestotyynyn. Noita tyynypötköjä on monissa Euroopan maissa vanhoissa taloissa ovien ja ikkunoiden edustoilla. Omassa talossani on sekä keittiön että makuuhuoneen ovien edustoilla talvisin, sillä eteinenkin on kylmää tilaa.
Nettikauppaani Elsan lempituoliin tuli joulun alla myyntiin tuollaista kaunista keskiaikaiskuvioista ovityynyä, joten nyt pääsin testaamaan, toimiiko se yhtä hyvin kuin vanhat tyynyni.

Ransu esitte...

...lee.
Oikealla on Laura Ashleystä hankitty terrierikuosinen tyyny, vasemmalla on Elsan lempituolin pupukuvioinen tyyny. Siinä on tummansininen tausta ja ainakin minusta se on hyvin kaunis.

Vaihdoin samalla keittiöön puhtaan käsipyyhkeen. Tämä on suoraan pestyjen pyykkien pinosta otettu, usko pois! Noita mustia jälkiä, joita tulee painomusteesta ja noesta, ei tunnu saavan millään pois. Puulämmitys on ihan kiva, mutta siinäkin on huonot puolensa. Ihanissa valkoisissa käsipyyhkeissä ei oikein ole järkeä.

Iloisia pakkaspäiviä, pysykäähän lämpiminä! Onneksi ylihuomenna ollaan taas plussan puolella.

PS. Elsan lempituolissa on nyt talviale!

Taistelu omenalelun herruudesta

Niin kävi, että Ellan ja Unnan lähettämä omenalelu-pusutin on houkuttanut myös Mustia. Musti ryhtyi leikkimään lelulla ja Ransu saapui heti apajille.

The apple toy that the boys received for Christmas is immensely popular!

Musti puolustaa.

Ransu joutuu väistymään, Musti on pomo.

No niin... tule tänne, omppu!

Aahhh (huomaa korva radion takana)...

Uusi hyökkäys takavasemmalta...

Ransu yrittää purra Mustin häntää, minkä Mustin ilmeestä varmaan huomaakin.

Perhanan kakara!

Hrmh. No niin.
(Ransu purkaa ärtymystään radion kulmaan).

Vasta kun Musti oli poistunut lelun äärestä pääsi Ransu sen kimppuun.

Tässä se aarre nyt on. Se on litimärkä kuolasta, täynnä hampaanreikiä ja kaikin puolin ryvettynyt. Voi olla, että loppiainen tuo mukanaan myös omenalelun maahanpanijaiset.
Siihen asti, iloista ja leikkisää viikonloppua!

Kasvien talvisuojausta

Muutamaa päivää ennen joulua aloin suojata talvenarkoja kasveja. Sinisade oli saanut harsokankaan ympärilleen jo aiemmin, varmuuden vuoksi.

A few days before Christmas I started to put frost protection in place for tender plants. Two days later the winter came, and now it is so mild that the spring may just as well arrive!

Välimerenmaruna talvehti viime vuonna niin hyvin ja oli tänä kesänä niin komea, että haluan yrittää saada sen talvehtimaan nytkin. Harsoa ei ollut enempää, mutta huomasin vajassa hajonneen riippumaton ja pyöritin sitä kasvin ympäri. Laitoin ensin kookoskuitumattoa (yhden istutusastian vuorimateriaali) tyven ympärille. On tärkeää yrittää löytää hengittäviä materiaaleja kasvien suojaukseen.

Vaaleajouluruusuista kaksi oli nupulla, ja kun pakkasia oli luvassa, suojasin ne lasikuvuilla. Kuvasta näkee, että lehtiä on syöty, kukkiakin saatetaan siis syödä. Se olisi todella harmi, kun ne ovat tähän aikaan vuodesta suuria ihmeitä. Siksikin kuvut ovat tarpeen.
Koska lasi ei hengitä, täytyy suojia muistaa nostaa välillä – lasikupua ei ylipäätään varmaan voi pitää kasvin päällä koko talvea, vaan se on tilapäinen suoja.

Samettihortensia saa peuransuojaverkon ylleen jo varhain syksyllä, muuten se typistetään lähes maata myöten. Verkon sisään on helppo tunkea kuivia lehtiä talvisuojaksi juuri ennen pakkasten tuloa. Taustalla olevaa jalohortensiaa ei niin syödäkään, jostain syystä. Sen kasvupaikalle on ehkä hankalampi päästä.

Sitten oli vielä laakeriheisi. Istutin sen viime keväänä enkä tiedä, voiko se talvehtia edes suojattuna. Sen suojaksi laitoin siniheinän kuivuneet varret, kun kasvi oli kaatunut. Heinät ovat kyllä kauniita talvellakin, mutta vain, jos ne pysyvät pystyssä. Tuulisella saarella harva pysyy.
Heinätuposta tuli kookas ja sidoin sen lyhteeksi vielä pienen heiden ympärille. Kokonaisuus sai vanhan ja rikkinäisen maton ympärilleen.

Kahden päivän kuluttua jouluaatonaattona näytti tältä. Kuva on Rohan-puutarhastani, laakeriheisi on punainen tonttu oikealla. Harmaa tonttu kauempana vasemmalla on vessalla käyvä Ransu.

Metsäpuutarhassa tumma risuaita, mäntyjen rungot ja valkoinen lumi näyttävät todella kauniilta. Jouluruusut nököttävät lumisten kupujensa alla.

Uusivuosi toi mukanaan lauhan sään. Seuraavaksi voisikin jo tulla kevät. Sen kunniaksi laitan toukokuisen kuvan suunnilleen samasta kohdasta kuin tämän jutun ensimmäinen kuva:

Iloista uutta vuotta ja kevään odottelua!


Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Laakeriheisi – Viburnum tinus
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Sinisade – Wisteria
Vaaleajouluruusu – Helleborus niger
Välimerenmaruna – Artemisia arborescens