Hyvää pyhäinpäivän iltaa!
Hyvä niin, sillä tämän valkokukkaisen kerrotun 'Alboplenumin' lajitoverit ovat muissa kohdissa jo kukkineet ja lakastuneet. Istuttamalla osa mukuloista haastaviin paikkoihin saadaan siis pidempi kukinta-aika!
Syyssahramit ovat nousseet. Pari vuotta sitten tajusin viimein istuttaa niitä paikkaan, joka ei peity paksulti vaahteranlehtiin. Mäntyjen alla näillä on ohuemmin lehtikatetta ja paremmat mahdollisuudet siihen, että kukat näykvät. Oikeassa reunassa näkyy jo ohikukkinut myrkkylilja.
Aurinkoisena päivänä piti ottaa uusi kuva, sillä kukat avautuvat vain auringossa krookuksille tyypilliseen tapaan. Avoimia syyssahrameita ei välttämättä edes joka syksy näe, sillä ainakin minun puutarhassani ne kukkivat näin myöhään, että päivä on jo aika lyhyt ja sääkin on useammin pilvinen tai sateinen kuin aurinkoinen.
Syyssahramit ovat tässä etualalla, taustalla on muotopuutarha. Omenapuu 'Åkerö' on alkanut pudottaa lehtiään, sen keltainen syysväri on kiva. Kuten sekin, että sain siitä muotoiltua kaariportin muotopuutarhaan.
Syyssahramit ovat nousseet. Pari vuotta sitten tajusin viimein istuttaa niitä paikkaan, joka ei peity paksulti vaahteranlehtiin. Mäntyjen alla näillä on ohuemmin lehtikatetta ja paremmat mahdollisuudet siihen, että kukat näykvät. Oikeassa reunassa näkyy jo ohikukkinut myrkkylilja.
Kuvassa näkyy myös edelleen kauniisti kukkiva kangaskanerva 'Radnor'.
Austin-ruusu Lady of Shalott tarjoilee täydellistä kurpitsaväriä pyhäinpäivään. Tässäkin ruusussa on vielä useita nuppuja. Olin aikeissa tehdä jutun siitä, mitä vielä kukkii, mutta kukkia löytyikin niin paljon, että täytyi karsia. Kukkajuttuja on siis tulossa lisääkin.
Siitä minulla onkin sekä ikäviä että jännittäviä uutisia – kuolema tuottaa aina uutta elämää tai muutoksia, ja joskus se on hyvä vain. Mutta siitä lisää tuonnempana.
Nyt mukavaa tuonelan värittämää iltaa! Täydellistä katsottavaa olisi Belzebubs-sarja Yle Areenasta, mutta ahmin sen jo. Se on loistava!
Kangaskanerva Calluna vulgaris
Keltapeippi Lamium galeobdolon
Nukkasalkoruusu Alcea rugosa
Omenapuu, tarhaomenapuu Malus domestica
Syysmyrkkylilja Colchicum autumnale
Syyssahrami Crocus speciosus










Ooh mikä naurislyhty. Ja uutisia hmm. Piti käydä ostamassa viimeinen Oma Piha itselle arkistoon. Normisti olen lukenut kestotilaajakaverini lehteä. Minun Halloweenin väri tulee Amber Jubileesta. Se hehkuu kauniin oranssina. Hyvää Pyhäinpäivää! - terkuin pienen pihan Tuija
ReplyDeleteKiitos! Amber Jubilee onkin todella hyvän värinen.
DeleteOn sääli, että hyvä lehti päätettiin lakkauttaa.
Hyvää pyhäinpäivää sinulle myös!
ReplyDeleteAivan ihana naurislyhty😍Ja nuo Austineiden kukat, nam nam nam. Miten ne voivat kukkia vielä tähän aikaan?!
Vaahteranlehtikuvassa tuntuu tosiaan siltä, että lehdissä olisi sisäinen valo syttynyt. Olen itsekin ihastellut vaahteroita koko syksyn. Ne leimuttavat yleensä hienosti koko väriskaalan läpi. Minun värejäni!
Kiitos! Austinit kukkivat pakkasiin asti, ja täällä on jonakin yönä kyllä käväissyt alle –1:ssä, mutta se ei vielä niitä lannista. Ne ovat jatkuvakukintaisia ruusuja kirjaimellisesti :-D Kaikki niistä eivät tosin enää kuki, mutta kun on monta, on aina joku, joka kukkii näinkin myöhään.
DeleteVaahteroita olen minäkin ihaillut pikkutytöstä alkaen. Miten voikin yksi puu tuottaa niin paljon eri ruskavärejä!
Naurislyhtysi on todella hieno. Samoin myös aprikoosi ruusu, viskistä en välitä. Leppoisaa viikonloppua ♥️🩶
ReplyDeleteKiitos! Ai sinä et ole viskityttöjä ;-) Ei minullekaan kelpaa kuin mallasviski, mieluiten Skotlannin länsirannikolta.
DeleteTosi hieno ja kekseliäs idea tehdä nauriista lyhty. Bathsheba ja Lady ovat kumpikin niin herkullisen värisiä ja kauniita. Olkoon sävy sitten viski tai aprikoosi. Tämä syksy on ollut syyssahrameille otollinen. Harvoin niitä näkee avonaisina.
ReplyDeleteKuva muotopuutarhasta omenapuukaaren alta katsottuna on kuin Monet'in maalauksesta.
Pyhäinpäivä tuli ja meni. Mukavaa alkanutta marraskuuta.
Nauris on meidän vastineemme kurpitsalyhdylle, ja myös sen esi-isä. Kun kirjoitin juttua kekristä, tuli siitä mieleen, että olisi kivaa kokeilla naurislyhdyn tekemistä. Pienehkön juureksen kovertaminen ei ollut ihan helppoa, mutta ei se vaikeaakaan ollut. Saatan tehdä toistekin.
DeleteKiitos, mukavaa marraskuuta sinullekin!
Upea tuo koverrettu nauris. Ja todella kaunista oranssia. Olin hieman yllättynyt, että näin itselläni myös noita ohuita syyssahrameita. En edes muista, miltä vuodelta ne mahtavat olla.
ReplyDeleteKiitos! Vasta tänään tajusin, että kehäkukat olisi pitänyt kuvata oranssiin juttuun, voi vihveli! Sen oranssimpaa ei edes ole. No, ne tulevat sitten seuraavaan juttuun varmaan, jos muistan.
DeleteSyyssahramit ovat todellakin ohuita. Värikin on hailakka, toisaalta se on herkkä ja kaunis, mutta ruskavärit ovat sen verran voimakkaita, että syyssahramit ovat kuin eri planeetalta kuin muu puutarha. Ihanaa, että ne ovat sinullakin nousseet kukkimaan. Aina niitä ei kovin helposti edes huomaa, jos ovat jääneet muun kasvillisuuden keskelle.
Bathsheba ja Lady of Shalott hehkuvat fantastisesti ja paljon kauneutta löytyy vielä puutarhastasi. Eikä se kauneus puutarhassa taida tähänkään loppua…Onpa hienoksi koverrettu naurislyhty! Hyvä idea, tuollaisen tekemistä varten voisi alkaa jopa huvittaa kasvattaa muutamaa naurista ;-). Kiitos toivotuksesta, tunnelmallista marraskuuta sinulle :-)!
ReplyDeleteMerja
Kiitos! Nauriin kovertaminen oli alun tuskailun jälkeen yllättävän helppoa. Pienihän se on verrattuna kurpitsaan... mutta se ei ollutkaan niin kovaa tavaraa kuin kuvittelin, ja tehdessä sai popsia maukkaita nauriin palasia.
DeleteNäin harmaina aikoina tuollaiset väripilkut ovat erityisen kauniita! Täällä vain ruoho ja havupuut ovat vihreitä, muuten on jo aika harmaata.
ReplyDeleteEi ole koskaan tullut mieleen, että jostain muustakin voisi tehdä lyhdyn, kuin kurpitsasta. Hyvin näyttää toimivan pienemmässäkin mittasuhteessa.
Väripilkkuja tarvitaan! Tosin tässä ollaan jo monta päivää vietetty mukavan kuivassa säässä ja aurinkokin on näyttänyt olevansa yhä olemassa, vaikka onkin suurimman osan ajasta pilvien takana (tai horisontin alapuolella).
DeleteNaurislyhty on vanha eurooppalainen kekrinajan lyhty, se toimi esimerkkinä Amerikan-mallille. Siellä kun kaikki on suurempaa ;-)
Austinit ovat hurmanneet minut ja hurma jatkuu, ihailen pihasi ruusukukintaa, ne vain ovat niin upeita! Upea on aina myös vaahteran ruska, sitäkin jaksan ihailla ja maahan laskeutuvia lehtiä, jotka nuukasti kerään kaikki - arvotavaraa meillä. Naurislyhty on hauska ja mukavampi kuin kurpitsapää. Nyt jäi sitten tuo sinun loppukaneetti mietityttämään, koska avaat sitä?
ReplyDeleteLempeää marraskuuta sinulle ja Ransulle!
Austineihin on niin helppo hurahtaa, ne ovat valloittavia!
DeleteTotta, lehdet ovat arvotavaraa. Itse jätän niistä suurimman osan ihan istutusalueiden päälle talvikatteeksi. Voisihan niitä ihan kompostoidakin, mutta olen suosinut tällaista hitaampaa luonnonmetodia.
Avaan uusista tuulista sitten, kun on jotain näytettävää :-)
Kiitos, lempeää marraskuuta sinullekin!
Ihanan I H A N A naurislyhty!!
ReplyDeleteJa mikä siinä onkin, että harmaat hirret - ne vetää magneetin lailla puoleensa - tuo "koiran"koppi... onko Ransulla oma maja puutarhassa?
Kiitos!
DeleteKoirankoppi on vanhalta suvun kesähuvilalta, kuulemma isoäidilläni oli joskus koira. Musti siinä tykkäsi viettää aikaa ja kytätä tipuja ja tapahtumia. Ransu käy kopissa vain joskus ohimennen. Hän tykkää seurailla mammaansa mieluummin.