Kaikkia projekteja en toki kuvaa, mutta tässä pari pientä juttua, jotka tuli kuvattua.
Tein
Anun puutarha -blogista inspiroituneena pienen keramiikkatalon. Se tulee lopullisesti valmiiksi keväällä, kun laitan talon puutarhaan ja täytän sen katon sammalella tai mehikasvilla. Siksi katossa on korkeat reunat ja se on kaukalomainen. Joku pikkuruinen kasvi, josta tulee ruohomainen tekstuuri, olisi täydellinen.
Ristin talon Färsaarten taloksi ja lasitin sen mustanpuhuvaksi mangaanilla. En ole valitettavasti vielä käynyt Färsaarilla, mutta mielikuvissani talot ovat mustia ja ruohokattoisia. Talon yhdellä puolella on ovi raollaan, muilla seinillä ikkunat.
Hankin viimein uuden puhelimen vanhan tilalle, josta kukaan ei pystynyt kunnolla kuulemaan, mitä puhuin, enkä minäkään kuullut hyvin. Puhelin tarvitsi pussin, jota väkersin monta tuntia. Kangaspala oli valmiina, kun olin muutamaa vuotta aiemmin kirjonut palasen enkä keksinyt sille käyttöä.
Kirjottu pala ei riittänyt koko pussiin enkä halunnut leikata sitä poikki, niinpä se kiertää vain osittain pussin takapuolelle. Pussissa on päällikangas ja vuori ja niiden välissä topattu kangas.
Minulla ei ole hajuakaan, miten vetoketju pitäisi oikeaoppisesti ommella – kai siihen olisi jokin oma jalkakin siihen ompelukoneen neulan alle – mutta en jaksa etsiä tai lukea ohjeita saati sitten vaihtaa koneen osia. Niinpä tikkasin vetoketjun lopuksi vuorikankaaseen käsin, kun arvelin varmasti aivan oikein, että siitä tulisi ruokottoman ruma ompelukoneella säheltämällä. Tikkien oli pakko kulkea myös päällipuolelta. Hmm, ehkä olisi pitänyt miettiä joku muu työjärjestys, mutta aivoni eivät riittäneet siihen ja tulos on ihan ok, onhan tuossa käsin pisteltyä kirjontaa muutenkin.
Loppujen lopuksi pussista tuli aivan liikaa tilaa vievä käsilaukkuun ja keksin, että yksi kankainen aurinkolasikotelo, joka minulla jo oli, on täydellinen puhelimelle. Ehkä tästä tulee sitten aurinkolasikotelo, kun kesä koittaa.
Ompeluprojektiin löytyy aina avustaja!
Ootpa kauniita kädentaitoja esitellyt. Hieno mökki ja kuhan katto vihertää on huippu. Kirjottu pussukkakin on hieno ja käsityötä. Hyvän mielen antaa vaikka käyttötarkastuskin muuttui matkanvarrella. Pussukoille on aina käyttöä.
ReplyDeleteKäsintehdyssä on aina oma arvonsa, vaikka lopputulos ei olisikaan siisteimmästä päästä. Toisaalta tänä massatuotannon aikana se, että esine selvästi näyttää käsin tehdyltä, on jo arvokasta.
DeleteOnpa hienot työt! Tuo Färsaarten talo on ihana ja vielä kun saa turvekaton! Myös kirjottu kännykkäpussi on kaunis! Kirjoita kiinnostaa myös minua, vanhat tekniikat. Virkkaamalla kirjoin pitäjänpuvun helman ja napit, ensi kuun lopussa menen etupistokurssille, punapoimintaa olenkin tehnyt. Ompelu on tosi kivaa vallankin noin hyvässä seurassa ❤️? Riehuiko Hannes siellä teillä? Mukavaa vuoden loppua ❤️
ReplyDeleteKiitos! Kun vielä keksisi keinon, jolla sammal tai muu kattokasvillisuus ei kuivuisi korpuksi kesällä. Täytyy mietiskellä. On turha toivo, että muistaisin jatkuvasti kastella pikku mökkiä :-D
DeleteSinulla onkin monet tekniikat hallussa!
Meillä taisi Hannes riehua, sähköt ovat olleet poikki yli kaksi vuorokautta, mutta itse olen onneksi nyt kaupungissa. Huomenna näen, mitä tuhoja on tullut, kun pääsen kotiin.
Kiitos ja hyviä vuoden viimeisiä päiviä sinullekin!
Ihana talo ja voin niin kuvitella myös sammalkaton päälleen.
ReplyDeleteKaunis kirjottu kännykkäpussukka. Itse tehdyissä huokuu se kädentaito ja arvostus.
Kiva sinulla on myös aina apulainen hommassa kuin hommassa.
Mukavaa loppuvuotta ja kohta uutta alkavaa!
Kiitos, samaa sinulle!
DeleteHienoja töitä. Ja hyvä avustaja sinulla.
ReplyDeleteAvustajan kanssa ei käy aika pitkäksi, kun pitää yrittää keksiä keinoja, joilla saa esim. kangasta leikattua.
DeletePussukoita ei ole koskaan tarpeeksi. Lisäksi ne on yleensä niin söpöjä, kuten tuo sinunkin suuritöinen kirjontapussukkasi. Minullakin on ompelun kanssa aina ongelmia, etenkin, jos on väliä edellisestä ompelukerrasta. Ihmeesti nuo helpottavat kikat aina unohtuvat.
ReplyDeleteSammal(tai muu)kattoinen mökkisi on mielenkiintoinen idea ja päässyt toteutuksen asteelle. Kesällä nähdään varmaan lopputulos.
Totta, juuri äskettäin mietin, että tarvitsisin pussin jotain varten (siis muutakin kuin puhelinta), mutta mikähän se olisi ollut...
DeleteKikkoja olisi hyvä opetella, mutta tekemisen tuoksinassa haluaa vain valmista eikä mitään tekniikkaopettelua.
Ihana pikku mökki! Näen jo sieluni silmin ensi kesän vehreän katon😊
ReplyDeleteOmpeluapulainen touhussa tietysti mukana!
Toivottavasti onnistun keksimään jotain, joka pysyy koko ajan vihreänä. Sammal tuppaa kuivumaan korpuksi.
DeleteIhana keramiikkatalo!! Suunnitelmasi kasveista katolla kuulostaa myös tosi kivalta. Olet tosiaan taitava kaikissa käsitöissä.
ReplyDeleteKiitos! Ainakin kokeilen kaikenlaista. Keramiikkaa on tullut harrastettua jo vuosikausia, ehkä kymmenisen vuotta peräti, en oikeasti edes muista.
DeleteIhana pikkuinen savimökki. Ihan voin kuvitella tuohon sammal- tai mehikasvikaton. Suloinen myös tuo kirjontatyösi. Kiva idea tehdä siitä pussukka.
ReplyDeleteKiitos! Pussukoille on aina käyttöä. Ehkä joku sellainen käyttö, jossa kirjonta ei nuhjaannu käsilaukussa.
DeleteSöpö pikkumökki. Näen jo silmissäni sen pihallasi vihreine kattoineen. Kohta sinne muuttaa joku piippalakkimenninkäinen tai hyvä haltija. Millähän tekniikalla sammalen saisi pysymään kosteana? Kivien päällä kasvaa sammalta, mutta kivi on usein huokoinen säilyttäen luonnollisen kosteuden.
ReplyDeleteSöpö on pussukkakin. Kirjonnasta tulee mieleen vanha pöytäliina tai verhokappa. Tosi kaunis kuvio. En kyllä yhtään huomannut käsin tehtyjä vetoketjuompeleita. Keksit varmaan pussukalle kännykkää paremman käytön. Kännykkä kaipaa laukussa pyöriessään suojaa. Minulla on mustat kuoret. Samanlaiset, joita on tarjolla kaikkiin kännyköihin. Kätevä, mutta miksi ihmeessä niitä ei tahdo löytää muissa väreissä?
Ihana ajatus menninkäisestä. Niinpä, kivi ja sammal – toisaalta kivien päälläkin sammal kuivuu helteellä ja irtoilee kutistuessaan. Savi on myös huokoista, mutta talo pitäisi asettaa johonkin lammikkoon, jotta se johdattaisi vettä sammalkatolle. Varjopaikka varmasti, katsotaan, mitä keksin.
DeleteKuoriin tosiaan kaipaisi värivalikoimaa! Katsoin juuri Tokmannilla paria kivan väristä kuorta, mutta ne oli tarkoitettu pienemmille puhelimille.
Avustaja ja makutuomari on aivan ehdoton tuommoisissa hommissa!
ReplyDeleteNo onhan se :-D Eikä mitään tarvitse tehdä yksin, se on varmaa.
DeleteNäen jo sieluni silmillä mökin valmuiuna pihakkasu. Olet tuhart taituri!
ReplyDeleteToivon sinulle Ihanaa, onnellista uutta vuotta!
Kiitos Mummeli, hyvää uutta vuotta sinullekin!
DeleteKangasapulaiset on tärkeitä!! - Max
ReplyDeleteOnhan ne, mistään mitään muuten tulisi ;-)
DeleteKaunista kirjontaa ja kuvion koko sopii hyvin pussukkaan. Minä ompelin yhteen vastaavaan pussukkaan tarralla kiinnitettävän vyötäröhihnan. Siinä kännykkä kulkee kätevästi mukana vaikka lenkillä käydessä tai puutarhahommia tehdessä, jos ei halua laittaa puutarhaessua tai takkia, joiden taskuissa kännykkä kulkisi muuten.
ReplyDeleteEipä tule äkkiseltään mieleen ruohomaista kasvia, joka voisi pärjätä keramiikkamökkisi katolla ilman säännöllistä kastelua. Keltamaksaruoho tuntuu pärjäävän ihan missä vain mutta ehkä joku sammal muistuttaisi enemmän ruohokattoa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä siihen keksit.
Hyvä idea tuo vyötäröhihna. Kuten myös keltamaksaruoho! Voisihan mökkiin laittaa monilajisenkin kattokasvillisuuden mehitähdistä ja pikkuruisista maksaruohoista.
DeleteMökki lumosi ja kuvittelin siihen sielunsilmin jo sammalkaton, ennenkuin edes ehdin käydä lukemaan tekstiäsi.... nyt odotan kesää, tai ainakin kevättä, kun saan nähdä mökin "kotonaan" - eli puutarhassasi!
ReplyDeleteKättesi työt ovat taianomaisia - kirjonnasta tuli mieleen isomummi ja äitikin nuorempana... ei saisi joutua katoavan kansanperinteen joukkoon... meillä vähemmän kuin muualla enää näkee, joten arvostus tapaasi luoda syveni syvenemistään. Aikaa omille mielenkiinnonkohteille Uuteen Vuoteen!
Se on totta, että Suomessa tavataan ostaa kaikki valmiina, liekö sitten vastareaktio siihen, että täällä oli niin pitkään köyhää ja vaikeaa.
DeleteKiitos, mukavia hetkiä omien harrastustesi parissa tänä vuonna! Ainakin paperisilppua syntyy, ja kilometrejä taittuu ;-)
Talosta tuli ihana ja sammal sopisi varmasti hyvin katolle. Täytyypä laittaa täälläkin harkintaan. Vaikka meillä talo on ollut kyllä kasvihuoneessa eli kuivassa paikassa. Mehitähdet ovat viihtyneet aika hyvin.
ReplyDeleteJa upeaa kirjontaa tuossa silmälasikotelossa!
Mehitähdet ovat varmasti paras vaihtoehto, jos talo ei saa sadetta.
DeleteKiitos!