Wednesday, 20 August 2025

Langennut Emily

 Ehkä minustakin tulee leikkokukkaihminen?

Ruskopenkin päätähdet ovat tiikerililjat ja ruskosormustinkukat. Taustalla näkyy vaaleita ruusunkukkia.

Menin ottamaan niistä lähikuvat. Tämä on Emily Brontë eli 'Ausearnshaw'. On mahtavaa, että Austin-ruusut tuntuvat vuorottelevan kukintaansa. Tällä hetkellä kaikilla muilla on levähdystauko ennen uusia kukkia, mutta Emily on kasvattanut pari pitkänhuiskeaa vartta, joissa on runsaat kukinnot.

Toinen kukkavarsi oli nuppuisempi.

Sitten meille tuli viikonlopun myräkkä ja sähkötkin olivat poikki 15 tuntia. 
Ruskopenkissä elävä kiinanpunapuu, edessä, on kasvanut jo kaksimetriseksi. Sen takana on jaloauringonkukka (Helianthus 'Lemon Queen'), josta on kasvanut yhtä korkea.

Emily Bronte kukkii edelleen. Paitsi että... missäs se toinen kukkiva verso on, se nuppuinen?

Sehän löytyi maasta lojumasta, vähän niin kuin kultapallotkin, paitsi niin, että ruusun kukkaverso oli tyvestä murtunut.

Onneksi muistin toisenkin verson, sillä se oli niin litteänä maassa ruskopenkin keskiosissa, ettei sitä olisi helpolla huomannut. Nyt saan ihastella Emily Brontën kauniita kukkia keittiön pöydällä.

Vaikka en yhtään harrasta leikkokukkia, niin on tässä puolensa. Kukkaa tulee tarkasteltua useammin, kun se on paikassa, jossa ollaan tai käydään paljon. Tässä kukkatertussa näkyy ihanasti Emily Brontën erikoisuus. Vaaleanpunainen nuppu avautuu persikkaiseksi kukaksi, joka vähitellen haalistuu lähes valkeaksi. Tertussa on neljän eri kukintavaiheen kukka, jokainen eri värinen.
Ja tuoksu! Puutarhassa sitä ei huomaakaan, mutta koko keittiö tuoksuu – tai peräti lemuaa. Emilyn tuoksu on lähes yliampuvan makean kukkaisa. On siinä ruusun tuoksuakin, tietysti, mutta se on liiankin imelä.

Ehkä jokaisesta ruususta pitäisikin joskus ottaa oksa sisälle maljakkoon, jotta tuoksuja pääsisi tarkastelemaan? Ehkä täällä vain tuulee liikaa ja tuoksut häviävät sen mukana. Puutarhassa ruusun tuoksun täytyy olla todella voimakas, jotta sen tuntisi oikein kunnolla muulloinkin kuin työntämällä nenän kiinni kukkaan. 


Kiinanpunapuu Metasequoia glyptostroboides
Kultapallo Rudbeckia laciniata, kerrannaiset lajikkeet
Ruskosormustinkukka Digitalis ferruginea
Tiikerililja Lilium lancifolium

5 comments :

  1. Ja vielä löysit niin sopivan ja kauniin maljakon hurmaavalle Emilylle!
    -Mummopuutarhuri

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi! Maljakoitakaan minulla ei kovin montaa ole, kun niille ei ole käyttöä. Mutta tuon ihanan maljakon ostin aikoinaan juuri siksi, että se on niin kaunis.

      Delete
  2. Saaressa myrskyt ovat kai moninkertaisia? Vahinkojakaan ei niin äkkiä saa korjattua.
    Emily on röyhelöinen ja esteettinen debyytissään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En osaa sanoa, mutta eihän täällä ole paljoa tuulta pysäyttämässä kuin merta ja muita saaria, mutta ne tuuli osaa kiertää sujuvasti :-D Toisaalta kaikki kasvillisuus on yleensä tottunut tuuleen. Tänä kesänä on kyllä ollut yllättävän paljon kunnon myrskyjä ja sitä myötä langoille kaatuneita puita ja sähkökatkoja. Vahinkojen korjaamista saadaan tosiaan odotella yleensä pitkään.
      Emilyn debyyttitanssiaiset :-)

      Delete
  3. Aika äärimmäisessä tapauksessa raaskisin noin upean ruusukimpun maljakoon leikata. Myrskyn murtama varsi taitaa olla juuri sopivan äärimmäinen tapaus. Tänä kesänä tuulta ja sateita on riittänyt. Kun sataa, vettä tuleekin valtavalla voimalla. Siinä nöyrtyy vankkavartisemmatkin kasvit.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!