Saturday 9 November 2019

Ihana syksy

Me poikien kanssa nautiskelemme siitä, että pääsimme takaisin kotiin. +7 astetta ja tihkusade, säistä parhaimpia! Värit ovat niin kauniit.
Pyökeissä on ihanaa ruskeaa, tavalliset ovat vaaleampia (pensasaidasta tulee kaunis talvinen ruskea elementti), 'Rohan Weeping' on hienostuneesti mahongin sävyinen.

Melkeinpä parhaimmalta näyttävät kasvit, jotka on vastikään istutettu, kuten kanerva ja söpönen siilikuusi. Mutta tein silti pienen kamerakierroksen, onhan täällä muutakin.

Tadaa! Tarhamyrkkylilja 'Waterlily' viimein lähes kukassa. Toinenkin kukka on nousussa tuolta varjohiipan takaa.
Tämä varjohiippa on Epimedium × versicolor 'Cupreum'. Mainitsen sen, kun tässä kirjoituksessa on varjohiipoista vähän enemmänkin asiaa. Yritän keräillä niitä, mutta se on vaikeaa; Suomesta saa taimistoilta vain muutamaa lajia/lajiketta. Kun ne on hankkinut, täytyy siirtyä tilaamaan ulkomailta. Niinpä tällekään varjohiipalle ei ole suomenkielistä nimeä.

Syyssahrameista en tullut ottaneeksi kuvaa, ne ovat tehneet katoamistempun. Löysin eri paikoista vain kaksi kukkaa ja nekin makaavat rähmällään maassa. Ehkä joku on käynyt syömässä niitä.

Syyssastereissa olisi paljonkin ihailtavaa, mutta ne on latvottu tehokkaasti. Niinpä vain muutama matalammalla varsissa oleva kukka on jäljellä. Tämä mahtavan värinen on 'Royal Ruby'.

Gardens Illustrated -lehden lokakuun numerossa oli hyvä juttu pienikukkaisista astereista. Hertta-asteriristeymä 'Little Carlow' oli siellä mainittu, eikä ihme. Tämä on loistava. Ovela istutuspaikka vähän vaikeammin päästävässä paikassa on saanut sen lisäksi pysymään toistaiseksi turvassa peurojen ahnailta kidoilta.

Siniheinä on yksi parhaista syysperennoista. Viereinen punalatva on jo luovuttanut, siniheinä muodostaa näyttävän keltaisen tuppaan.

Huussin takana esikkopellossa, tai jouluruusulaaksossa, meininki on kuin sademetsässä. Tarhajouluruusujen lehdet ovat jalan levyiset. Edessä kasvavan vihreäkukkaisen lehdykät ovat kapeita, takana on punakukkainen, jolla on leveämmät lehdykät. Voisi kuvitella, että vihreäkukkaisen perimässä on enemmän esimerkiksi haisujouluruusua.

Täällä suojaisammalla paikalla pitää kirsikkakin vielä kiinni lehdistään, muutamia metrejä alempana kasvava on jo pudottanut ne.

Marraskuu on niin mukavaa aikaa. Nyt erottuvat kasvit, joita kannattaa istuttaa talvikauden iloksi. Edessä tarhajouluruusu, taempana tarhavarjohiippa.

Imikätkin ovat loistavia, näitä vain syödään liian ahkeraan. Saniaistarhassa olisi ollut eilen kaunis imikkä ja yksi oikein komean lehden kasvattanut ruskoalvejuuri 'Prolifica', mutta yön aikana ne syötiin.

Istutin tarhavarjohiippoja ruusuherukoiden alle sitä silmällä pitäen, että niiden keväiset kukat täydentävät toisiaan samanvärisinä. Myös syysasussaan ne ovat samikset! Ylämäessä oleva tarhavarjohiippa on vielä aivan vihreä, nämä ovat muuttuneet kellanvihreiksi. Taustalla näkyy helmipihlajan marjoja.

Viime vuonna kennoihin kylvetty ja tänä vuonna istutettu Chiltern Seedsin Woodland mix on näköjään huippuhyvä sekoitus talvista vihreyttä ajatellen. Tämä läntti hohtaa kuin smaragdi kuistin pielessä, kun ympärillä on vain ruskeita korsia.
Lehdissä on ainakin rohtosormustinkukkaa ja puna-ailakkia, mutta seoksessa on paljon muutakin. Niittykarhunputkenkin lehtiä löytyy seasta, mistä olen erityisen iloinen.

Japaninlehtikuusi on viimein vaihtanut syysväriin, tai se alkaa olla jo hieman förbi, keltaiset neulaset koristavat maata.
Kullankeltaista marraskuuta edelleen toivotellen!


Haisujouluruusu – Helleborus foetidus
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Hertta-asteri – Symphyotrichum cordifolium
Imikkä – Pulmonaria
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kanerva – Calluna vulgaris
Niittykarhunputki – Angelica sylvestris
Puna-ailakki – Silene dioica
Punalatva – Eutrochium
Pyökki – Fagus sylvatica
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Ruskoalvejuuri – Dryopteris erythrosora
Ruusuherukka – Ribes sanguineum
Siilikuusi – Picea abies 'Echiniformis'
Siniheinä – Molinia caerulea
Syysasteri – Symphyotrichum novi-belgii
Syyssahrami – Crocus speciosus
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhamyrkkylilja – Colchicum Speciosum-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium × rubrum

16 comments :

  1. Siellä on jotenkin paljon kauniimpi marraskuu kun täällä. Eilen peitti lumi kaiken, tänään se on jo sulanut pois. Puissa ja pensaissa ei ole lehtiä enää kuin syreeneissä, taitaa olla ehkä purppuraheisiangervoissakin.
    Jouluruusu on uskomaton kasvi kun on vihreä koko vuoden.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ehkä leutous vaikuttaa, jos siellä on ollut kylmempiä asteita? Täällä on käväissyt alimmillaan muutamassa pakkasasteessa – riittävästi, että on noita ruskeita roikkuvia lehtiä, mutta onneksi ei kaikissa kasveissa. Jouluruusut on mahtavia. Harjaneilikat, sormustinkukat, imikät, peipit myös tosi hyviä talvivihreitä (kai sielläkin?), ja talviot ja taponlehdet, onneksi niitä on.

      Delete
  2. Saila, no tietenkin unohdin tarhajouluruusuprojektini...Minulla on ollut mielettömästi jouluruusuja ja missä ne nyt ovat. Ne ovat kukkineet koko joulukuunkin ja kaikki eivät edes ole kaupoista, vaan naapurin pihalta: Hän on puutarhuri. Minä en tajua, miksi ne eivät katoa häneltä. Elämä on epistä. No, hän lupasi minulle kantojen päälle tummanpunaista kaukasuksen maksaruohoa. En ehtinyt kuvata hänen ennen niin rumaa kantoaan (meillä oli kolmella talolla yhteiset lahovikapuukaadot pari vuotta sitten), kun lumi sen jo peitti. Se oli kuin olisi ollut taikuutta: Tumman tummaa pnaista ja sitten lonkerot, joilla se tarttui kantoon kiinni. Täytyy kysyä tarkkaan mitä on alla eli en usko pelkkään multaan, ehkä hiekkaa, ehkä jotain taikaa.

    Japaninlehtikuusi ei varmaan pärjäisi meillä, mutta eikö tuo muistuta aika paljon sitä meidän mystistä puutamme, joka lienee Kanadan tai USAn peruja naapurista...

    ♥♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ne jouluruusut jatkossa vihtyisivät paremmin! Lehtomainen paikka olisi niiden mieleen, ja riittävä kosteus.
      Lehtikuuset ovat niin kauniita syysasussaan.

      Delete
  3. Olen samaa mieltä Katjan kanssa; sinun puutarhassasi on paljon hienommat sävyt kuin täällä meillä. Lumihuurrutettuna maisema on täälläkin kaunis, mutta näin vesisateella kaikki näyttää paljon kuolleemmalta kuin siellä. Monenlaista hauskaa löysit kuvattavaksi :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuura tekee kaiken kauniiksi kyllä, itse en ole valmis luopumaan syksystä vielä, kuten ei näköjään puutarhanikaan, ja onneksi täällä saaristossa on yleensä lauhat pitkät syksyt.

      Delete
  4. Virkistäviä, nua tähäaikahan viheriälehtiset perennat. Niitä pitääski suasia ihan tositarkootuksella.
    Meillon käväässy mittari jo yli -10 asteen. Oli tooosi kylymää. Ny onki vaa -2.4 ja vajaat kymmenen senttiä lunta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sun täytyy lähteä liikkeelle tositarkoituksella :-D On ne ainavihannat ihania, jos asuu seudulla, jossa talvisin ei välttämättä ole lunta. Kun maata paljastuu, on se vihreää eikä ruskeaa. Harjaneilikka on kans yksi parhaista. Se tekee maata peittävää mattoa alimmilla lehdillään.

      Delete
  5. Satoi tai paistoi, niin kotiin on aina ihana palata. Pihallasi on viherrystä ja kukkiviakin. Oi autuutta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä me kaikki niin tykätään siitä, että ollaan taas kotona :-)

      Delete
  6. Katjaa ja Päiviä kompaten, puutarhassasi on melkoisen paljon värikkäämpää ja kauniimpaa kuin täällä. Pakkaset ja lumi teki tehtävänsä ja nyt on sekä paljasta että ruskeanharmaata. No, toki joitakin ikivihreitä nousee sateessakin esille. Täytyypä tehdä kierros pihalla sateen tauottua.
    Siniheinä on kaunis lehtikuusta unohtamatta. Lähellämme on muutaman lehtikuusen keskittymä (paikalla on vuosikymmeniä sitten sijainnut kasvihuoneet ja isompi puutarha). Lehtikuuset ovat huonokuntoisia, mikä varmaankin osittain ainakin johtuu lähes puiden kylkeen rakennetuista teistä ja niitä ahdistamaan kasvaneista muista puista. Yleensä lehtikuuset ovat tähän aikaan olleet jo paljaat, mutta nyt ne loistavat yhä keltaisina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onneksi on sentään havukasvit ja sellaiset, joista saa vihreyttä. Luulisin, että sinunkin puutarhastasi löytyy kauniita juttuja, kun vain lähdet niitä etsimään. Puutarhan yleisilme on kyllä melkoisen ankea, vaikka juuri ennen tuota lausetta katsoin ikkunoista, millainen se on ja totesin, että tykkään tästä vihreän ja ruskean liitosta valtavasti, ei tämä nyt ihan kauhean ankeaa ole.
      Ihana kuulla, että lehtikuuset ilahduttavat sielläkin! Toivottavasti ne sinnittelevät hengissä vielä pitkään.

      Delete
  7. Siinä missä teillä on keltaista, meillä on tukevasti valkoista. Tänään on vain valitettavasti ollut reippaasti plussalla ja vettäkin satanut, että pian saattaa alkaa paljastua vähän turhan mustia näkymiä. Harmi. Olisin mieluummin ottanut talven vastaan jo nyt kuin katsellut enää hetkeäkään mustaa maata. Ihana on tuo 'Royal Ruby' -syysasteri. Huomasin muuten, että omalle syysasterilleni -15 asteen pakkanen oli liikaa. Siinä meni viimeinen syyskukkija. Jouluruusuja minulla on nyt neljässä kohdassa tuomassa syysvihreyttä ja esikothan pysyvät myös pitkälti vihreinä. Muihin talvivihreisiin pitäisi satsata enemmän, varsinkin ikkunoiden lähistöllä olisivat tarpeen. Bellikset olisivat muuten vihreitä, mutta rusakot ovat käyneet tekemässä täsmäiskuja hangen alle ja pupeltaneet varmasti jo lähes kaikki bellikseni... Onneksi maassa on niin mittava siemenpankki, ettei kesällä tuhoja huomaa enää laisinkaan. Kunhan mokomat koipeliinit pysyvät vain kaukana arvokkaammista kasveistani. Toivon itsekkäästi sinulle vielä vaikka miten paljon syyskukkijoita, jotta saan oman puutarhan synkkyyden rinnalle jotain kauniimpaa katseltavaa, olkoonkin vain tietokoneen näytöltä :D Mukavaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Pahoin pelkään, että täälläkin alkaa pian olla kukat mennyttä, kun syyssahrameista ei tänä vuonna ollut oikein mihinkään. Ne ovat yleensä olleet marraskuun ilo. Vaaleajouluruusuissa on nuppuja, mutta voi hyvin olla, että ne kukkivat vasta huhtikuussa, niin käy useimmin.
      Toivottavasti musta maa ei siellä ala näkyä! Täällä taas maa on vihreä, jos on lumeton talvi, ja sehän on aivan ihanaa. Nytkin sammal loistaa kuin jalokivi. Toivon vihreää talvea ♥
      Voi täsmäiskuja tekevät koipeliinit sentään, toivottavasti siemenistä elo sitten jatkuu!

      Delete
  8. Onneksi Musti (ja Ransu) on päässyt takaisin myyräapajille! =^.^= Tuo siilikuusi on valtavan söpö. Havut ovat alkaneet kiinnostella, kun kuulin ettei ne varsinaisesti olekaan kiellettyjä. Vain ainoastaan luonnonpuut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vai on siellä sellainenkin sääntö. No isojen puiden istutuskiellon ymmärtää kyllä ihan hyvin. Havupensaat ovat suloisia, ja tärkeitäkin, näin talvikaudella. Kesällä niistä tulee kivaa kontrastia lehteviin istutuksiin.
      Pojat nauttivat, myyrät vapisevat :-D

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!