Thursday 25 July 2019

Korkeaa ja komeaa

Napsin kuvia aamulla: rohtosormustinkukka aamukasteessa. Kaste on kova, meillä on viileät yöt, viime yönäkin vain 14,5 astetta, vaikka säätiedotuksessa puhutaan trooppisista öistä.

Pidän nyt erityisesti tästä kohdasta; siksi, että siinä on uutuuden viehätystä ja myös noiden itsekseen tulleiden korkeiden hujoppien takia. Rohtosormustinkukka, ukontulikukka ja laidunkarstaohdake – eihän tämä kohta näyttäisi miltään ilman noita ylläreitä.

Seassa yrittävät sinnitellä viime vuonna istutettu punalatva ja tämä 'Summer Skies' -ritarinkukka, mutta ehkäpä ne ensi vuonna saavat paremmin elintilaa.

Korkeat varret tarjoavat lisäksi tukea siemenestä kasvatetuille ruusunätkelmille. Ajattelin niiden tukeutuvan kivimuurin takana olevaan risuaitaan, mutta se on liian kaukana – täytyy rakentaa säleikköä muurin tälle puolelle. Luin juuri Nettimartan ihanista köynnöstukiratkaisuista, siinäpä mahtavia ideoita!

Ukontulikukka ♥ Näitä alkaa putkahdella maasta itsekseen, kun vähän kuopsuttaa. Taustalla rikkaporkkanaa.

Tein penkkiin vähän lisäistutuksia, sillä se laajeni keväällä. Unohdin ottaa kuvan kahdesta kuminakylvöksestä, mutta tässä jälkikäteen otettu kuva: siemenet kahdelta eri myyjältä, kylvetty tismalleen samaan aikaan, samaan multaan ja mikä ero itämisessä! Vasemmanpuoleinen purkki, nyt jo maahan istutettu, oli täynnä kuminaa laidasta laitaan. Oikeanpuoleisessa iti vain muutama. Siemenmyyjillä on eroja.
Olisin voinut käyttää tätä kuvaa huijaukseen esim. kasvualustojen kokeilussa tai kuun vaiheen mukaan kylvössä, mutta totuus on, että kaikki muu on tasan samaa paitsi siementen myyjä.

Alempana paahdepenkissä kukkivat sikurit täyttä häkää. Niiden taustalla on keto keltamataroineen – mikä hunajainen tuoksu, saisipa sen liitettyä kuvaan.
Sikurit täytyy kuvata aamulla, sillä kukat menevät suppuun jo iltapäivällä.

Haarapääskyt pesivät räystään alla aivan katonharjalla, taitaa olla jo kolmas poikue, jos olen pysynyt laskuissa. Vanhemmat tekevät hurjia syöksyjä kohti, jos pesän lähelle menee, vaikka eihän sen lähelle edes pääse, kun se on kahdeksan metrin korkeudessa!

Pojat pelastautuivat syöksyiltä lautakasaan, tosin Musti melko paljon järkevämmin suojaverkon lomaan. Mutta Ransu onkin tuollainen hönö.

Lautakasan vieressä on oranssi penkki, jonka ruskosormustinkukkaa ihailen vähintään kymmenen kertaa päivässä. Siinä on kahdeksan kukkavartta! Ehkä kannatti odotella lehtiruusukkeen ja juuriston kasvamista kolme vuotta.

Tässä vielä tämän aamun auringossa. Kukan lajinimi ferruginea onkin täydellinen: se tarkoittaa ruosteenväristä. Ooh ja aah. Tämä on livenä vielä kauniimpi kuin missään kuvassa.

Mennään sitten vielä Rohanin suuntaan. Katajanaluspenkin rikkaporkkanabileet eilisillan hämyssä. Ransu demonstroi lämpäreen kokoa. Se on huikaiseva, ja rikkakasvimaisuudesta huolimatta jotkut ohikulkijatkin (joilla on hyvä maku) ovat pysähtyneet ihailemaan sitä.
Rikkaporkkana on selvästi opportunisti. Kun katajasta romahti suurin osa, paljastui maata ja avot! Viime kesänä siinä kukki valtoimenaan pioniunikkoa, mutta tänä vuonna sekin on joutunut tyytymään reunapaikkoihin. Viime vuonna porkkanat vasta kasvattelivat lehtiruusukkeitaan.

Sitten Rohanin päätyyn.

Ransu tutkii mamman aikaansaannosta (ruusu-koristeheinäpenkin kaivuuta, reunustusta ja istuttamista sekä lahon saunan seinänvierustan perkuuta nokkosista). Tämä oli eilen illalla, tämän aamun pihakierroksella hän kävi siinä pissalla.

Sama paikka tänä aamuna. Jos kaipaatte viileyttä, tervetuloa tänne saaristoon! Eilenkin oli vain 25 astetta, ja kun tuuli vilpoisasti mereltä, oli se varsin mukavaa kaivuuta ajatellen. Kun asuu saarella, saapuu tuuli mistä suunnasta tahansa viilentävän meren yli.

Tähkähelmikkä aamun valossa.

Päivän kuva rikkaporkkana 'Dara':sta.


Keltamatara – Galium verum
Kumina – Carum carvi
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Ritarinkukka – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Roskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sikuri – Cichorium intybus
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Ukontulikukka – Verbascum thapsus

12 comments :

  1. Sinulla on korkeaa ja komeaa! Ruskosormustinkukka on todella suuri. Siinä riittää pölyttäjille monta kerrosta mettä. Mielettömän kokoinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihana ja ehkä vielä tuosta venyy. Tontin reunan rohtosormustinkukat ovat ihan käsittämättömissä mitoissa: yli kaksimetrisiä! Ihana katsoa, kun kimalaiset pörräävät sormustinkukissa.

      Delete
  2. Minullakin on ollut täällä tänä kesänä ensimmäisen kerran oikein kunnolla sormustinkukkaa. Sen voittokulku näyttää siis alkaneen eikä mikään mahti sitä enää voi pysäyttää. Tosin täällä ei ole kuin niitä tavallisia valkoisesta vaaleanpunaisen kautta tummemman punaiseen. Ihan mieletön tuo tähkähelmikkä ja sikurit aina yhtä kauniina😍

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanaa! Toivon kovasti, että tämä ruskosormustinkukka on yhtä hyvä tekemään siementaimia kuin rohtosormustinkukka. Varmuuden vuoksi kerään kyllä siemeniä talteen.
      Sikuri on niin ihana, mutta se sulkee kukkansa todella aikaisin. Tänään kävi ystävä pikavisiitillä puoli kahden maissa ja lähes kaikki kukat olivat jo kiinni! se on todellinen harmi, kun ne ovat niin kauniit.

      Delete
  3. Ai haarapääsky tuo onkin...katsoin ensin, että joku ötökkä tuntusarvat pystyssä..:D
    Toistan itseäni, mutta sormustinkukkakin on yksi lemppareistani...hmmm.... onkohan kukkaa, joka ei olisi lempparini..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niin, ei kuvasta oikein erota kokoa :-D
      Kukista on tosiaan vaikea olla pitämättä! Joku on joskus sanonut, että lempikukka on vuorollaan jokainen, joka kukkii parhaillaan - aika hyvin sanottu.

      Delete
  4. Ruskosormustinkukka onkin minulle ihan uusi tuttavuus - ja mielenkiintoinen sellainen. Pitää ihan googlettaa tätä.

    Mustille ja Ransulle erityisen rakkaat rapsutukset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulle se tuli vastaan Gardens Illustrated -lehden kuvassa ja sitten sitä oli pakko saada. Siemeniä löytyi Chiltern Seedsiltä, mistä yleensäkin löytyy lähes kaikki, mitä havittelen.
      Musti ja Ransu kiittävät!

      Delete
  5. yöt eivät ole täälläkään mitään trooppisia, kasvarin ovi on syytä sulkea aina illalla, niin viileitä yöt ovat. saas nähdä saadaanko elokuussa sit nauttia suloisen lämpimistä pimeistä öistä. on muuten kiva katsella puutarhasta eri vuorokauden aikoina otettuja kuvia. tuoksukamera olisi kyl mahtava keksintö!
    edellisen postauksen tarhaviinikärhöt ovat minunkin mieleeni, sopivat täydellisesti luonnonmukaiseen puutarhaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No eilisillan säätiedotuksessa selvisi, että trooppiset yöt ovatkin vasta tulossa, olikohan se ehkä ensi yönä sitten. Kukapa keksisi tuoksukameran, sille olisi käyttöä!

      Delete
  6. Voi olet niin hurjan ahkera kun jaksat tehdä kivihommia näillä helteillä! Upea lopputulos. Tuuli on näillä keleillä kuin ystävä. Kauniita kukkayhdistelmiä ja jännittäviä kukkia niin kuin tuo rusosormustinkukka, mikä luonnon oma taideteos! Muuten, lämmöllä sinua ajatellen,harmaaminttu on viimein alkanut levitä jee. Yksi sikuri sinnittelee salaisessa lehdossa, mutta ihanista ihanin tänä kesänä oli antamasi toadflax canon went! Ja se on levinnyt eli tuntuu kestävän kuivaa, hellelämpöiset kiitokset siis ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se Canon Went on ihan huippu! Täällä sama juttu, ei mitään merkkiä kuivuudessa kärvistelystä, ei lurpota eikä nuoku, kukkii vain ja aika pitkään vieläpä! En muista, koska aloittivat, pionit olivat silloin kukassa, ja vieläkään ne eivät ole ihan lopettaneet. Ihana kasvi, onneksi niitä tuli kasvatettua. Sen sijaan se Lysimachia Beaujolais oli, kuten ennustit, ilmeisesti kaksivuotinen, sitä ei enää ole, nyyh. Mutta tämä kannusruoho on onneksi perenna <3 Hyvä, että se viihtyy. Se on juuri sopiva siis sun puutarhaan! Värikin on niin hempeä, tulette te ihanat tytöt siitä mieleen. Itsekin siitä intoilen. Tulet myös mieleen Lichfield Angelista, viimein se on mullakin ja kukkii jo aika hyvin.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!